Mikael Håfströmin tosipohjainen jännityselokuva Quick (2019) sai hiljattain Ruotsissa useita Guldbagge-ehdokkuuksia (mm. pää- ja sivuosa, käsikirjoitus, kuvaus, leikkaus). Ilmeisesti tämä ei ole tulossa Suomen teattereihin? Aihe vaikuttaa vähintäänkin kiinnostavalta: David Dencik esittää Ruotsin tunnetuinta ”valesarjamurhaajaa” Sture Bergwallia (ent. Thomas Quick), joka tunnusti useita kaameita surmia erikoisessa psykoterapiassa, ja Jonas Karlsson on toimittaja Hannes Råstam, joka paljasti puijauksen. Elokuva pohjautuu Råstamin kirjaan, joka on suomennettu nimellä Kuinka tehtiin sarjamurhaaja: Thomas Quickin tapaus. Joutunemme odottelemaan blu-rayta... Ensi-ilta Ruotsissa: 20.9.2019. — Blu-rayn julkaisu Ruotsissa: 17.2.2020.
Tämä elokuva on nyt tullut Viaplayn ohjelmistoon, ja HBL:n arvostelija antoi sille eilen 3/5. Teatterilevitystä tai blu-rayta ei Suomeen liene tulossa. Thomas Quickin tapaus on pohjoismaisen rikoshistorian kummallisimpia. Toimittaja Hannes Råstam (1955–2012) dokumentoi, kuinka Ruotsin oikeuslaitos sotkeutui omiin jalkoihinsa eeppisen tuhoisasti. Poliisi ei ollut kiinnostunut niinkään selvittämään, kuka oli tehnyt tietyt henkirikokset, vaan enemmänkin osoittamaan, että Thomas Quick oli kätevästi kaikkien takana. Elokuva Quick keskittyy seuraamaan nimenomaan Råstamin (Jonas Karlsson) ja hänen avustajansa Jenny Küttimin (Alba August) selvittelytyötä ja Quick (David Dencik) on sivuhenkilö. Oikeuspsykiatrian väärinkäyttö on sananmukaisesti huumaavaa. Quick houkutellaan bentsopöllyssä tunnustamaan rikoksia, joiden kanssa hänellä ei ole ollut mitään tekemistä, ja rikospaikkarekonstruktioissa häntä johdatellaan. Tätä ei todellakaan voisi uskoa, ellei sitä olisi poliisin videoille tallennettu. Välillä tapahtumia katsoo suu auki — eihän tämä ole totta? Elokuvan ongelmana on kuitenkin se, että se on ennen kaikkea tehty ruotsalaisille, joille tarina on tuttu. Ulkomaalaiselle katsojalle olisi taustoja pitänyt ehkä selventää paremmin. Ensi sijassa kannattaa siis lukea kirja. Koska päähenkilönä on tutkiva journalisti, elokuvassa on kyllä hetkittäin samaa kiehtovaa tunnelmaa kuin Miehissä jotka vihaavat naisia. Tarina kerrotaan sujuvasti ja kuvaus on näyttävää (kuvasuhde 2,66 : 1). Håfström mainitsee innoittajikseen elokuvat Kaikki presidentin miehet ja Spotlight. Ennen kaikkea David Dencik tekee jälleen upean ”hyypiöroolin”, ja hän ansaitsi Guldbaggensa. 3½/5 Ruotsalaisessa blu-rayssa (BD-50) ei ole mitään lisämateriaalia. Tekstitys on ainoastaan ruotsiksi ja norjaksi. Pari kuvanäytettä: Spoiler