Vuora-asuntoon antenni/tietokoneverkko

Jokaiseen asuntoo tulee omat kuitupäätteet.

Täytyy nyt miettiä, että laittaako kaaperikourut vai ei.

Tämä on nyt kaksipiippuinen juttu. Luulisi nyt, että operaattori jättäisi avaimet asuntoon, kun kuitenkin tulee tilanteita, että kaapeleita on pystyttävä vaihtamaan. Toisaalta operaattori ei halua, että laitteita räpelletään, mutta toisaalta täytyyhän ukkosella päästä johdot vetämään pois seinästä.

Kalliimaksi se tulee, jos ukkosen jälkeen ajetaan vaihtamaan kuitupääte/kaapeliverkon vahvistin huoneistossa.

 

125MB/s on teoreettinen maksimi, jossa on kaikki "overhead" liikenne mukana, joten maksimi lienee jossakin 100MB/s paremmalla puolella, jos katsotaan payload dataa ainoastaan. Tuo 33 MB/s on aika tavallinen lukema kotiverkoissa ja silläkin vauhdilla siirtyy kaikki tarvittava data varsin hienosti. Jos halua kaiken repiä piuhoista, niin komponetteihin joudut sijoittamaan satasia ellei tuhansia ja palkkioksi saa paljon melua ja luultavasti nopean gigabitin verkon.

 

Lukemani on omilla koneillani (noin vuodelta 2005) käytännössä mitattu. PELKÄLLÄ KAAPELILLA saa ihan samat arvot kuin kytkimellä. Mitään eroa en huomaa kun siirrän fileitä suoralla kaapelilla tai kytkimen läpi.

En luennoinut juppikoneiden tai 500 euro peli-lähiverkkkokorttien kyvyistä, ne ehkä osaavat siirtää dataa teoreettisella maksiminopeudella, vaan kerroin käytännön koneiden ominaisuuksista. Minun koneeni ovat maksaneet noin 50 euroa kappale käytettynä ostaen, ja olen tyytyväinen siihen, että data kulkee Gigaverkossa edes 30-40 megatavusekunnin vauhdilla. 100M-verkossa samoilla koneilla filesiirron nopeus rajautuu selvemmin itse verkon hitauden raameihin, jäädään noin 9,8 megatavuun sekunnissa.



Kaikki nykyiset kytkimet ovat "yhtä nopeita kuin pelkkä kaapeli". Esim. 1 G -kytkimessä on sisäisesti vaikkapa 10 G liikennöinti, eli periaatteessa pystyy panemaan kytkimen jokaiseen porttipariin liikenteen käyntiin parivaljakon kesken maksiminopeudella. Mitä enemmän portteja kytkimessä on, sitä enemmän sisäistä kaistaa kytkimessä piilee, jotta se voisi jokaista porttia (parivaljakkoa) palvella maksiminopeudella.

PIENIÄ eroja testeissä on havaittu kytkimien kyvyissä, mutta ne erot ovat mitättömiä, paria prosenttia. Eli jos liikenne rajoittuu vaikka puolinopeudelle, se johtuu halvasta verkkokortista tai käyttiksestä tai prossutehovajeesta. Ei missään tapauksessa kytkimestä, missään olosuhteessa.

Paneppas huvin vuoksi todisteeksi jokin mittasoftan tulos (tai kuvaruutukaappaukset filesiirron alku- ja loppuhetkiltä), jossa siirrät GigaLAN-lähiverkossa filettä yhden koneen ntfs-levyltä toisen koneen ntfs-levylle, nopeudella 125 megatavua sekunnissa. Ei onnistu tässä universumissa. Jonnekin 90 MB/s hujakoille siirtonopeus rajautuu nopeissakin Windows-koneissa. Wanhoissa koneissa jäädään tästä noin puoleen eli 45 megatavusekunnin pikkinopeuksiin.

Käyttis siirtoprotokollineen ja emolevyn kaistanleveys rajaa nopeutta pahasti. PCI-väyläisissä koneissa etenkin loppuu emolta sisäinen kaista. PCIe-emoissa sisäistä kaistaa onneksi piisaa.

Kiintolevykin voi olla siirtonopeutta rajaava tekijä. Takavuosien levyillä kirjoitusnopeus hyvinkin jäi 50 megatavuun sekunnissa, joten silloin verkkoliikennekin rajautuu kiintolevyn tasolle. Uusien kiintolevyjen loppuosa eli kiekkojen keskusta myös ottaa dataa hitaasti vastaan, vaikka alkuosa eli levyn ulkolaita suostuu tallentamaan 145 megatavua sekunnissa. Minä huomaan siirron nopeusmittaria (NetWorx) katsomalla, tuleeko file hitaamman koneen levyn alku- vai loppupäästä.


.

 

Oman luvun 1gigan verkolle antaa 1gigan reittimet. Halvimmathan eivät todellakaan jaksa niitä kuormia, mitä paremmat jaksavat.

Kyllähän kiintolevyiltä on helppo saavuttaa yli 150megatavun tiedonsiirtonopeuksia, kunhan se pistetään Raid-systeemiin.
Ide-pohjainen Raid-systeemi oli pullonkaula, mutta kun käytetään rautapohjaista Sata PCI-E 8x/16x korttia. Pitäisi riittää kaistanopeus.

SSD korteilla päästään mukaviin nopeuksiin.

Itse testasin softa-pohjaisella Raid järjestelmää, niin riippuen asetuksista, kahdella levyllä ei päästy siihen kuin 25megatavua/s. Kahdella levyllä ei päästy paljon enempää kuin yhdellä levyllä. En itseasiassa huomannut paljonkaan eroja Windows XP:een käynistymiselle, vaikka Raid-systeemiä pidetään jopa nopeamana.

Testiohjelmalla Seagate 7200.11 sarjan levy Sata-väylässä siirsi 110megaa/s hidastuen 70megatavuun/s.

 

Millasia nuo kytkimet on, joita voi käyttää?

 

Juuri dvb-g totesi että suora kaapeli kahden laitteen välillä on yhtä hidas/nopea kuin hänen käyttämänsä perustason reititin.
Kokonaan toinen asia onkin, haluaako ketjun aloittaja hankkia kymmenien/satojen tuhansien eurojen 100 gigabitin valokuitupäätteitä kotiverkon tekemistä varten, tai onko tällaisesta sijoituksesta mitään todellista lisähyötyä?

 

Näitä Lexcomin liittimiä itsekin suosittelen, jos ei sivuleikkureita omista (tai ei jaksa niitä etsiä) niin pelkillä saksillakin tulee toimeen.
Ovat siis tälläisiä: http://www.lviskauppa.fi/tuoteinfo/index.php?tuote=6316

Itse kyllä tykkään laittaa siististi rasioihin vaikka vähän maksaakin ja aikaa menee mutta on pidemmän päälle kivempi, kun oikeasti käyttää aikaa ja tekee kerralla huolellisesti niin kyllä saa toimivan ilman ammattilaista.

 

Minä käytän VAIN KYTKIMIÄ.

Reititin on syvältä, kuten kaikki muutkin hubit, ja mitä niitä kaikenlaisia keskittimen räppänöitä nyt maailmassa onkaan.

Kytkin on laite, joka "kytkee datavirran kulkemaan" kahden laitteen välille ja jättää kaikki muut laitteet tämän datavirran ulkopuolelle. Näiden kahden laitteen välinen dataliikenne ei mitenkään häiritse muita laitteita, muiden verkkokortit ovat ihan omissa oloissaan, jopa nukkumassa. Mitkä vain kaksi muutakin laitetta voidaan kytkeä toisiinsa samaan aikaan, kunhan kytkimessä on portteja useille laitteille.

Kytkin automaattisesti oppii muistamaan missä sen portissa "asuu" mikäkin laite/mac-osoite/ip-osoite, joten kun kytkimeen tulee mistä tahansa portista datapaketteja, ne ohjataan suoraan oikeaan porttiin. Dataa ei ikinä reititetä kiertoreittejä pitkin tai levitetä vääriin portteihin. Vaikka panisi kymmenen kytkintä peräkkäin, datapaketit menevät aina vain lähettäjältä lopulliselle vastaanottajalle, kytkinten toimiessa viestin viejinä.



Reititin voi olla parempi ratkaisu jos kytketään miljoona konetta tuhansiin kytkimíin/reitittimiin, silloin reititin osaa ovelasti etsiä lyhimmän kokonaireitityksen satojen kytkimien tms. sekalaisen verkotuksen seasta. Mutta kotikäytössä ehdottomasti paras laite on kytkin, se antaa maksimaalisen siirtonopeuden minimihinnalla, eikä kuormita ikinä vääriä laitteita. Olisi pirullista jos DVB-tallennuskone menisi aina polvilleen verkkoreitittimen lähettämän työtaakan alla, vaikka verkkodata ei tallennuskoneelle mitenkään kuuluisi. Tämän halusin välttää ja kytkimiä vain ostin.



Ottakaa ihmeessä selville minkälaista laitetta "kytkimen" rooliin tarvitsette. ENNEN kuin ostatte väärän vehkeen, joka korruptoi DVB-tallenteenne tai estää internetin käytön koneesta X, tai jotain muuta outoa ilmenee. Joku voi oikeasti tarvita nimenomaan reititintä, mutta minulle tosiaan kelpaa maappallon kaikista mahdollisista ratkaisuista vain ja ainoastaan kytkin. Ja kelpaa vieläpä se mummoille tarkoitettu täysautomaattinen itseoppiva kaapelityypeistä välittämätön (ristiinkytketty ja suora piuha kelpaa, ei mitään väliä) ei-konfiguroitava malli, jonka käyttäjä saa olla täysi idiootti kuten minä, ei tarvitse osata yhtikäs mitään verkkoprotokollien konfiguroinneista. Virtatöpseli seinään, verkkopiuhat kiinni ja kaikki toimii automaattisesti siitä eteenpäin. Kytkimen voi täydellisesti unohtaa asennuspäivän jälkeen. Se tekee työtään taustalla, huomaamattomasti.

Suosin sisäisen virtalähteen omaavia räkkiasennettavia (tai vapaasti seisovia kun räkkirautoja ei oteta käyttöön) metallikoteloituja tyylikkäitä malleja, ne ovat kymmeniä koneita verkottavalle siistimpiä kuin muoviset keikkuvat kotilaitteet, jotka kaapelinippu kellauttaa kumoon, ja jotka vaativat erillisen verkkolaitteen.

TP-Link on minun suosikkivalmistajani, se antaa eniten vastinetta rahalle, löytyy listan alapäässä:
http://www.mbnet.fi/hintaseuranta/tuote.aspx/26290

Esim. tällainen harmaa söpöliini minulta löytyy:
http://www.tp-link.com/products/productDetails.asp?pmodel=TL-SG1016


.

 

Täältä löytyvä:
http://china.amd.com.cn/CHCN/Connec...Information/0,,50_2330_6629_2452^2456,00.html

http://china.amd.com.cn/CHCN/assets/content_type/utilities/magic_pkt.exe
PCnet Magic Packet Utility on kätevä softa, jolla voi listata tekstifileeseen kaikki lähiverkosta löytyvät laitteet. Alla kuvitteellinen kuuden koneen verkotus:

Koodi:

# This file is created by the Magic Packet utility.  It contains the
# mappings of IP address to hostname and to physical address.
# Each mapping should be kept on an individual line.  Items on a
# line must be separated from each other by a space or tab.

# Comments (such as these) may be inserted on individual lines
# or following the physical address denoted by a '#' symbol.

# Internet Address   Hostname   Physical Address
192.168.2.213   KOMPUTEERI    11-22-03-44-55-66
192.168.2.121   VESSANPYTTY   22-33-40-55-66-77
192.168.2.123   KOTIKONE      22-11-22-11-29-11
192.168.2.110   PAKASTIN      10-22-33-44-59-66
192.168.2.001   SERVERVER     20-33-44-55-68-77
192.168.2.193   NETTIKONE     20-11-22-11-20-11

Tämä on kätevä ja NOPEA (pari sekuntia aikaa kuluu skannaukseen) tällainen softa. Joku toinen vastaava softa pyrkii luvatta nettiin, ties mitä mainoksia tai vakoilua harrastamaan, palomuuri huutaa jatkuvasti. Tai ei toimi, ei näytä mitään vaikka skannaa lähiverkkoa kymmeniä sekunteja. Mutta mainitsemani softa toimii. Wanha, mutta hyvä softa.

Listattuja tietoja voi hyödyntää kun laatii itselleen pikakuvakkeita tai batteja tai sääntöjä, joilla haluttua konetta manipuloidaan jollain tavalla.

.

 

Sain luvan laittaa kaapelit, mutta taloyhtiö ei lähtenyt kustannuksiin. Olisi tullut liian kalliiksi vetää antenni- ja verkkokaapelit joka asunnossa.

Nyt vain ostamaan antennikaapelia, liittimiä ja toinen verkkokaapeli.