Heipä hei ja pitkästä aikaa. Vanha uskollinen Yamahan RX-V620RDS on alkanut osoittaa lahoamisen elkeitä, eli edessä tullee olemaan joskus kuluvan vuoden aikana uuden vahvistimen hankinta. Koska käyttö on nykyiselläänkin ollut jo vuosia pelkkää kahta kanavaa (plus subbari) ja kuulokekuuntelua, niin kiinnostus suuntautuu stereovahvistimien suuntaan kenties jopa aiempaa paremman kaksikanavatoiston perässä (eipä noissa vanhoissa Yammuissa siinäkään toki mitään suurempaa vikaa ole). Äänilähteinä töllö (striimaajat ja lineaari), PS5 (pelit, DVD, Blu-ray, Ultra HD Blu-ray), CD-soitin, miksipä ei jatkossa äänen striimausta Spotify & co. Nykyisellään töllön ja sen kautta myös PS5:n äänet menevät optisella Dolby Digitalina vahvarille, joka sitten hoitaa kaksikanavaistamisen. Ykkösvaihtoehtona (kunhan osuisi alennuksiin esim. syssymmällä) kiinnostelisi Yamahan R-N1000A. Laadullisesti äänen pitäisi olla kunnossa, löytyy yksi HDMI-liitäntä, johon äänet saisi töllöstä PCM:na (maks.192 kHz/24-bit). Kilpailijana esim. Marantzin stereo 70S. Siinä 6 HDMI-tuloa (voisi käyttää siis HDMI-kytkimenä monikanavavahvarin tapaan, mutta en välttämättä näe tarvetta tälle, omassa käytössä töllön neljälläkin pärjää jo hyvin), hinta selvästi alempi, mutta ainakin luetun mukaan äänenlaatu heikompi. Tämä dekoodaa DTS HD Masteria, X:ää sun muuta, mutta onko siitä tällaisessa käytössä mitään iloa? Nätti tuo kyllä hopean värisenä on. Mitä tässä nyt tulisi huomioida? Jos toisto on kahta kanavaa ja kuuloketta, niin häviääkö jollain vaihtoehdolla äänen suhteen jotain - verratessa sitten vaikka perinteiseen AV-vahvariin?
Kannattaa muistaa, että jos vahvistin ei tue monikanavaääntä, niin sitten ei saa LFE-kanavaa subbarille. Leffoissa ja ehkä peleissäkin siis vaisumpi äänentoisto. Musiikilla ei vaikutusta.
https://tarja.lnk.to/AtmosAudio Kun miksataan -18 LKFS tasoon voidaan myös musiikilla käyttää +10 dB LFE kanava. Esimerkiksi Apple Music, Amazon Music ja Tidal Atmos Audio. Osta tuo Yamaha ja et tule katumaan.
Hyvä huomio vemkillä, eihän tuota LFE:tä taideta edes downmixata tässä omassa käyttöesimerkissä kahteen kanavaan, joten se jäisi puuttumaan vallan. Vaikeaa on.
Töllöstä tulevasta PCM tai DD 2.0 ei ole edes mukana LFE kanavaa. Sitä tuo Yamaha ”syö”. Paremman pään AV vahvistimet kyllä osaa haluttaessa miksata LFE mukaan DM ja voi jopa valita millä tasolla. Tuo Yamaha maksaa 1500€. Ei siihen hintaan saa kaikkea.
Niin no oikeastaan huomattavasti tätä halvemmatkin AV-vahvistimet ratkaisisivat LFE-ongelman, mutta siinä tuntuisi panostavan vähän vääriin ominaisuuksiin.
Millä tavalla vääriin ominaisuuksiin ? Kyllähän omassakin AV-vaffissa on toki "turhaa" mutta mitä sitten.. tulee LFE , hyvä huonekorjain jne. Näitä tuskin tulee stereovaffeissa.
Yamahan YPAO lienee nykyään ihan kelpo huonekorjain ja tulee tuossa tonnisessakin. Monikanavavahvariin satsaaminen stereotoistotarpeessa herättää epäilyksiä äänenlaadusta tinkimisestä - toki nykyiseenkin olen ollut ihan tyytyväinen.
Yamaha YPAO ja Lyngdorf RoomPerfect on kyllä parhaimpia huonekorjaimia stereolle. LFE vaatii lisensin Dolbylta ja vähintään DD 5.1 ymmärtävän piirin ja niitä nyt ei stereovahvistimista löydy.
Varmasti ihan kelpo, Audyssey XT32 silti parempi ainakin subwoofereiden kanssa. Äänenlaadun huonous on taas ihan höpölöpöä monikanavaisen av -vaffin ja stereovaffin välillä. Tässä vielä eräs TM:n juttu aiheeseen liittyen. Toki tarvii muistaa että kuuleehan osa meistä eroja kaapeleidenkin välillä. Avointa sokkokuuntelua Olemme vuosien varrella soveltaneet niin sanottua abx-sokkotestausta selvittäessämme muun muassa vahvistimien ja erilaisten pakkaustapojen äänellisiä eroja. Tällä kertaa vertailimme TM:n kuunteluhuoneessa kaksikanavaista, noin 1550 euron hintaista Cambridge Audio Azur 851A -vahvistinta sekä noin 500 euroa maksavaa kotiteatterin Denon AVR-X2000 -viritinvahvistinta. Kumpaakin laitetta kuunneltiin stereona. Kuuntelijoiden kotona tehdyissä abx-sokkotesteissä Denon AVR-X2000 sai vastaansa myös vajaan 4000 ja 4700 euron hintaiset Naim Audio SuperNAIT2 ja Naim Audio NAP 250 -vahvistimet. Kuunneltavaa vahvistinta vaihdetaan abx-testin edetessä kaukosäätimen kytkimestä ab. Vahvistimien äänenlaatuun ja mahdollisiin sointieroihin voi tutustua kaikessa rauhassa, ja vertailu onnistuu helposti kytkintä kääntelemällä. Toisin sanoen a:n ja b:n identiteetti on koko ajan tiedossa, joten kuuntelu etenee tässä vaiheessa täysin avoimesti. Kuuntelija voi myös vapaasti kertoa havainnoistaan ja kuvailla erojen luonnetta tai jakaa halutessaan vaikka pisteitä ja tähtiä. Mikään ei myöskään estä toteamasta, ettei eroja kuule, jos kerran siltä tuntuu. Jälkimmäisen havainnon teki kuudesta kuuntelijastamme kaksi. Loput neljä halusivat jatkaa seuraavaan vaiheeseen – vaikka eroja pidettiinkin pääsääntöisesti joko pieninä tai mahdollisesti mielikuvituksen tuotteena. Testin seuraavassa vaiheessa kuuntelija kääntää lopulta kaukosäätimen toisen kytkimen asentoon x, jolloin musiikki kuuluu – niin kummasta vahvistimesta se nyt tuleekaan? Kun valinta on tehty, kuuntelija kertoo napin painalluksella on x hänen mielestään a vai b, minkä jälkeen laitteisto arpoo x:n uudelleen. Valintojen tulokset tallentuvat samalla tietokoneelle. Jos soinnin erot ovat niin suuria kuin avoimeen kuunteluun perustuvissa hifilaitteiden testeissä annetaan ymmärtää, x pitäisi tunnistaa vaivatta. Edullinen viritinvahvistin pärjäsi hyvin Paras yksittäinen tulos 10 kuuntelun sarjassa oli 7 oikein. Kuuntelujen määrän kasvaessa oikeiden vastausten osuus kuitenkin putosi kyseisen henkilön kohdalla hieman alle 50 prosenttiin – eli samaan tulokseen olisi päässyt kolikkoa heittämällä. Neljän kuuntelijan ja noin 140 kuuntelun onnistumisprosentti asettui hieman alle 50:een, eli puhdas arvaus olisi antanut saman lopputuloksen. Lisäksi kaksi kokenutta kuuntelijaa ilmoitti jo avoimessa ab-kuuntelussa, ettei eroja havaittu, joten he jättivät x-vaiheen kokonaan väliin. Onko Tekniikan Maailma nyt todistanut, ettei vahvistimien välillä voi olla kuultavia eroja? Ei suinkaan. Asteikko, jolla asioita kannattaa arvioida, tuli kuitenkin mielestämme selväksi: toisin kuin esimerkiksi hifialan julkaisuja seuraamalla voisi kuvitella, monikanavainen kotiteatterin viritinvahvistin soveltuu mainiosti myös musiikinkuunteluun. Emme kuitenkaan väitä, etteikö tukevarakenteisia, hienosti viimeisteltyjä ja kalliita hifilaitteita kannattaisi silti ostaa. Eihän kymmenien tuhansien mekaanista kelloakaan hankita siksi, että se näyttäisi ajan tarkemmin kuin satasen kvartsikello!