Vahvistimien äänelliset erot

Kommentteja siellä täällä...

Kuuntelinpa eräitä "Adaminaikuisia" aktiiveja kerran ja värittivät uskomattoman paljon ääntä. Ilmeni, että kotelo oli tehty erittäin ohuesta puusta, joka värähtli mukavasti musiikin tahtiin. Kannattaa pistää korva kiinni kaiuttimen kylkeen, kun soittelee hillityllä voimakkuudella ja kuunnella, josko pöntöstä kuuluu soitto seinän läpi. Joissakin värähtelyt myös tuntuvat selvästi. Mainio tapa selvittää kotelon laatua on naputella sitä kotelon sivun keskikohdasta. Kurkkupurkki kuulostaa kitaran kaikukopalta, laadukas kotelo ei pidä mitään ääntä, vaan on akustisesti täysin kuollut, kuin kivenmurikkaa koputtelisi. Kokeilkaapa.

 

Vähissä, kenties mutta kyllä niitäkin löytyy. Ihan lähiaikoina kotimaisestakin julkaisusta. No sokkotestit ei varsinaisesti ollut pointtina tähän kommenttiin puuttumisessa. Oliko tarkoitus sanoa ettei vahvistimissa ole eroja? Kertoo paljon kirjoittajasta ja hänen kokemustasostaan.
Mitä sitten itse keskusteluun niin kuinka yllättävää että saadaan taas lukea fanaattista Genelecin ylistyssaarnaa aiheeseen liittymättä. Tosin oikeasti yllättää että vieläkin kaverin kirjoituksiin viitsii joku reagoida nähdyllä tavalla. Ei siinä täytyy itsekin antaa kaikki kunnioitus Genelecille. Laatutuotteihan nuo mutta niin sitä löytyy laadukkaita kaiuttimia muitakin. Aktiivikaiuttimessa on etunsa mutta yhtälailla on etunsa passiiveissakin.
Tälläisiä kirjoituksia lukiessa tuntuu että tärkein asia äänentoistossa kotona unohdetaan. Meillä jokaisella on oma makumme asian suhteen ja painotuksemme. Millaisella kokoonpanolla sitten saavutetaan itseään miellyttävä äänentoisto? Tämä ei selviä ilman kokemuksia erilaisista laitteista.
Aloittajalle haluan sanoa yksinkertaisesti, on vahvistimissa eroja.

 

Ihan hyvä rivistö, missä vahvistimessa tuollainen on?

Luin arvostelun vahvistimesta, jossa 4 x 10,000µF konkilla otettiin dynaamista tehoa (0 astetta)

8ohm: 108w
4ohm: 204w
2ohm: 337w
1ohm: 381w

Tehokuutio oli hyvällä mallilla, paitsi pienoinen korkea polviasento tuli 1 ohmin kuormalla.

HardS, Ykskytä tai Mave, kuinka paljon (saman vahvistimen) dynaaminen teho kasvaa kun kondensaattorien tilavuus tuplataan eli vaihdetaan konkat 2x isompiin? Kuinka paljon isompia tehoja saa aikaan kahdeksalla konkalla kuin neljällä, kun konkkien yhteenlaskettu kapasiteetti pidetään samana? Tarjoaako Suomessa jokin liike niinkään yksinkertaista modauspalvelua kuin konkkien vaihto järeämpiin? Ja onko vaihdossa järkeä, sanotaanko vaikka 40,000µF --> 100 000µF? Mitä muuta vahvistimen rakenteessa tulee huomioida kun konkat vaihdetaan, onko jollain osalla sulamisvaara kun virtaa ajetaan kunnolla läpi?

 

Tässä nyt unohdetaan taas yksi asia. Kuunteleeko joku täysillä? jos normaalikuuntelussa (kerrostalossa) tehoja menee 1-5w ja huipuissa ehkä 10-15w (puisessa huoneessa vähän enemmän), mitä niillä lopuilla tehoilla tekee? Hyvässä hifi- ja pa-vahvistimessa on luvatut tehot (parhaimmissa ylikin), mutta ei kai kukaan luukuta täysillä vahvistintaan. Saa olla aika epäherkät kaiuttimet tai puolikuuro, jos asia näin on. Joku 2x10w vahvistinkin pystyy kyllä loihtimaan vakuuttavan dynamiikan jos kaiuttimet ovat herkät ja kuunnellaan maltillisilla voimakkuuksilla.

Jos nyt järjellä ajattelee, niin kotiteteatterivahvistimesta kysytään sitä pursketehoa räjähdyksissä ja muissa kovissa kohdissa. Puhekohdissa kyllä raikaa puhe jo muutaman watin teholla naapurille asti.

 

Nuo mittaustulokset osoittavat, että jonnekin matkan varrelle jää tehoa, nimittäin jos kyseessä olisi puhdas jännitelähde, teho aina tuplaantuisi kuormitusresistanssin puolittuessa. Dynaamisen tehon lukemat, mitä sillä nyt tarkkaan ottaen tarkoitetaankaan, viittaisivat pikemminkin siihen, että vahvistimen virranantokyky alkaa olla rajoite, eikä välttämättä verkko-osa konkkineen. Jos nimittäin vahvistimesta loppuu kyky, ei konkkien suurentaminen auta.

 

Eikö sieltä kondensaattoreista juuri sitä dynaamista virtaa saataisi?

 

Dynaaminen teho voi olla jännite- tai virtarajoittunutta. 8 ohmin kuormaan et luultavasti saa isommilla kondensaattoreilla yhtään lisää tehoa. 1 ohmin kuormalla voisit saada ne puuttuvat 51 W, jos ei virta panttaa mistään muualta. Suurin osa lisätystä kondensaattorikapasiteetista menisi siis hukkaan.

Tässä pieni modausoppitunti.

 

Tarkoitat kai "puuttuvat 483 W"?

Kuten Ilpo kirjoitti,
"...jos kyseessä olisi puhdas jännitelähde, teho aina tuplaantuisi kuormitusresistanssin puolittuessa."

 

Kiitos korjauksesta, juuri näin.

 

Kerrohan, mikä malli oli kyseessä?

Kopautin kaiuttimen kylkeen niin sieltä rupes soimaan jatsia :O

 

Kaiuttimen koteloinnin laadukkuus on erittäin helppo testata kotikonstein. Aseta kaksi kaiutinta etulevyt lähekkäin. Vaihda toisen kaiuttuminen johtojen napaisuus. Ideaalisesti toimivalla kaiutinparilla vallitsee täysi hiljaisuus soitettiin sitten ihan miten lujaa tahansa (vastamelu).

Vastamelutestillä saat selville
- Vahvistimen äänenvoimakkuussäätimen laadukkuuden. Jos kaiuttinparin ääni vaimenee balanssisäädön avulla, niin kanavien välillä on kuultavissa oleva äänenvoimakkuusero. Laadun puute on siis tällöin erittäin todennäköisesti vahvistimessa eikä kaiuttimessa.
- Kaiutinelementtien väliset erot. Kaikki ääni mitä kuulut, johtuu siis toiston eroavuuksista. Jos kaiutinparit eivät ole toistoltaan aivan identtisiä niin silloin äänikuvasta tulla epävakaa.
- Kaitinkotelon resonansit. Jos kumpikin kotelo resonoi samalla tavalla niin resonassiäänet saattavat kumoontua. Laita korva lähelle kotelon pintaa tai yritä vaimenna toisen kotelon resonasseja jollakin tavalla.
- Parhaiten yhteesoivat kaiutinpari. Jos sinulla useita identtisiä kaiuttimia niin voit yrittää seuloa niistä parhaiten yhteensoivan parin pääkaiuttimiksi.

 

Tuo kotelon täysi elottomuus on alle 3-4cm paksuilla MDF-koteloilla unelmaa, ellei käytetä bitumia ja hartsihiekkaa. MDF-levy itsessäänkin soi kun sitä kopauttaa ihan raw:na ilman että se on vielä kääntynyt koteloksi.

Aivan pienimmät jalustakaiuttimet saa tapettua helpommin, isoilla koteloilla tilanee on vaikeampi. Refleksikotelo lienee soivan aina enemmän kuin suljettu. Varsinkin vaiheenkääntötestissä tämän luulisi huomaavan kun tuubasta tulevaa ääntä tuskin eri vaiheet negatoivat jos tuuba on takaseinässä.

Ei löydy täysin elotonta subia, lattiakaiutinta tai jalustakaiutinta ainakaan täältä. Kotelopaksuudet vaihtelevat 19mm ja 25mm mdf:n välillä. Täytyy muistaa, että hyvän ja aivan huippukotelon välillä ei ole kamalaa eroa, ja jos budjetilla on limiitti, niin kannattaa aina valita kaiuttimeen paremmat elemetit ja hyvä kotelo kuin huonommat elementit ja paras kotelo. RX6:t hakkasivat kädet selän takana 45mm etulevyisiä, lähes värähtelemättömiä Tannoy Reveal 6D -aktiivimonitoreta siitäkin huolimatta, että kotelon värähtelemättömyys Tannoyssa oli parempi.

 

OT

On olemassa eräs tutkimuskin kotelon värähtelystä. Siinä oli tulos jossa ohut seinäinen kotelo värähtelee enemmän mutta mahdollisesti vähemmän haitallisella alueella. Ohuempi kotelo myös purkaa saamansa äänienergian nopeammin. Kotelon tehtävä tuskin on varastoida musiikkia.

 

Muistaakseni Adam A7 - lisäksi vahvistinosa kuumeni todella paljon ja siinä olikin varoitustarra !!

 

Tällaisessa



Pari artikkelia:

http://www.pcworld.idg.com.au/review/home_entertainment/yamaha/a-s2000/259907

http://alatest.com/apps/reviews/6540692/50512/?ref=http%3A%2F%2Freviews.cnet.com%2Famplifiers-preamps-processors%2Fyamaha-a-s2000-amplifier%2F4505-7871_7-33737288.html

 

Löyty hyvä arvostelu: http://igs.avhub.com.au/IgnitionSuite/uploads/docs/YamahaAS2000HFNov08.pdf?128701600396577735

Edit: Nuo kautta tehoskaalan ilmenevät yliharmooniset komponentit (joskin hiljaiset) lienevät antavan lämpimyyttä soundiin. Antoimpedanssi on tosi matala, tulee hyvät vaimennuskertoimet. Taajuusvaste on myös erittäin ulottuva, ei jää yksikään sacd:n tai muun formaatin yliäänistä "kuulumatta". Harmi kun eivät mitanneet dynaamista tehoa, olisi mukava nähdä paljonko 96,000µf antaa enemmän kuin 40,000µf.

 

Kiitos linkistä.

Kaikki THD ja IMD jämät oli käytännössä alle kuulokynnyksen.

Antoimpedanssi oli aivan normaali.

Tästä voi saada jonkinlaisen käsityksen vertaamalla mittauksia Yamahan spekseihin.

Poikkeuksellisen hienoksi tämän vahvistimen tekee sen kokonaan balansoitu rakenne.

 

Yamahan ilmoittamat dynaamiset tehot: "Dynamic Power/Channel: (8/6/4/2 ohms) 105 W/135 W/190 W/220 W"

Nuo vaikuttavat siltä, että konkkien koko menee "hukkaan". Vahvistimessa dynaamista tehoa kuristaa ilmeisesti transistoreiden lukumäärä tai niiden virranantokyky, sillä ainakin valmistajan ilmoittamat tehot ovat 40,000µf:n konkilla otettuja pienemmät. Olisi jännä nähdä onko mainitsemassani 40,000µf vahvistimessa 1ohmissa tippuvat teholuvut myös kiinni transistoreiden lukumäärästä/virranantokyvystä, eikä konkkien koosta.

Mainitsemani dynaamiset tehot oli otettu tästä testistä: http://www.xtz.se/pdf/test_classa100_hifimusik.pdf . Tehokuutio on vähän piilossa oikealla alhalla, zoomausta vaatii.

Kyse on XTZ Class A100 ensimmäisestä versiosta eli:

Uusimmassa Class A100 D3 -mallissa näyttäisi olevan 2 uutta konkkaa ja vähän muutakin rakenneuudistusta:

Edit: Nuo uuden neljä peruskonkkaakin näyttävät muuten vähän erilaisilta, sillä ovat kokomustia päältä. E2: Näyttää siltä että uudessa mallissa on jäljellä/lisänä kaksi noita vanhan mallin konkkaa ja "neljä peruskonkkaa" ovat jotain toista mallia. Toivottavasti eivät ole ainakaan pienempiä.

 

Eivätpä sitten ole speksanneet dynaamisen tehon testipulssiaan. Mutta jos 1kHz, 20ms pulssi mikä lienee melko vakio. 108W 8 ohmiin ja 381 W 1 ohmiin, on jännitteenä (huippu) 41.6 ja 27.6 volttia. Oletetaan, että molemmat kanavat kuormitettuna testissä, 20000uF per jännitteenpuoli. Kuormitusvirta 1 ohmilla tekee 10 volttia rippeliä käyttikseen 10 ms:ssa ja 8 ohmin tehot tekee vajaa 2 volttia. 20 msekunnissa olisi 20 volttia, mutta muuntaja lataa 10ms välein konkkia, mutta kuormitus pudottaa jännitettä, joten ihan normaali konkkien jännitteen notkahdus kyseessä. Eli poweri, konkat ja muuntaja rajoittaa tehon, ei niinkään päätetrankkuosasto.

Ei tuollainen 40000uF konkkaa paljoa ole, sitten kun virtaa otetaan mataliin impedansseihin ja samalla pitäisi muuntajaa kasvattaa, jotta saadaan virtaa sinne konkkiin. 20ms testipulssi aikana kun muuntajallakin on merkitystä.

 

Kiitos ja kumarrus ! :thumbsup:

Lämmitti kummasti mieltä lukea tuollainen testi. Siitä saakka, kun tuo järkäle on nököttänyt laitetelineessä olen kussut hunajaa joka kerta, kun olen sitä soittanut. Soundi on jollakin tavalla täysi kymppi Yamahan Soavo-1 stereoparin kanssa. Kaikenlaista ja -merkkistä tavaraa on tullut kuunneltua sekä työn että harrastuksen puolesta, mutta tuo kombinaatio on ehdottomasti omaan korvaan toistaiseksi paras. Todennäköisesti soundia saisi vielä paranneltua jonkin verran, mutta siihen saisi sitten jo latoa euron jos toisenkin.