Vähävirtaiset AV-vahvistimet, onko niitä? Ilmoittakaa omat tuloksenne!

Ihan piruuttaen mittasin oman yamahan tehonkultuksen kun se tuntuu olevan joka päivä erinäisen määrän päällä vaikken sillä musaa kuuntele tai elokuvia katso. Kunhan on, jos vaikka pyöräyttää juutuubi pätkää tai jotain. Ihmismieli kun on aika erikoinen niin tässäkin tapauksessa mututuntumalla mentiin metsään ja pahasti. Olin aina ollut siinä uskossa että nyt kun on top of the line tavaraa käytössä ja laite on uusi niin eihän se voi tossa idlatessaan paljoo kuluttaa.

VÄÄRIN!


Vahvistin: Yamaha AVENTAGE RX-A1020

Mittasin käyttämällä joskus aikoinaan tämän testin innoittamana hankkimaani clasun halppis EMT707CTL energiankulutusmittaria ja tulokseksi sain 67w IDLE ja ~76w MUSA, ihan silleen peruslukemilla, ei mitään luukutteluja. Desibeleistä en osaa valitettavasti sanoa mitään, mutta kuten kaikki tiedämme tehotarve kasvaa aika mielettömästi kun aletaan nuppia vääntämään.


Yllätys oli kyllä melkoinen näiden testien pohjalta ja rupesin miettiin että miten tämä on edes mahdollista? Musiikin voimakkuus oli niin matala että se ei voi selittää stereokuuntelussa tuota tehontarvetta. Tietääkseni digivahvari tämä ei myöskään ole, mutta kuten totesin niin sekin olisi vaikuttanut vain jos luukuttelisin isoilla desibeleillä vahvistimen tarjoten tässä tilanteessa paremman hyötysuhteen. Mutta kuten sanoin, ei vaikuta mun normitilanteeseen. Eli mitä hemmettiä ne oikeen yamahalla miettii? Mitä kaikkea turhaa siellä pellin alla ruksuttaa yhtenään, vaikuttamatta mihinkään muuhun kuin sähkölaskuun? Onko näillä AV-vahvistinvalmistajilla joku sopimus energiayhtiöiden kanssa kun ei osata rakentaa vahvistimia pienemmällä energiankulutuksella?


Mites muut, onko nämä uudemmat digiajan onkyot yhtään sen parempia? Tai onko mitään valmistajaa joka miettii asioita vähän pidemmälle?

 

Onko sulla ECO-mode päällä? Pitäisi pudottaa virrankulutusta 20%

http://usa.yamaha.com/products/audio-visual/aventage/rx-a1020_black_u/?mode=model

 

Varsin normaalia luokkaahan tuo kait nykyäänkin on AB-luokan transistorivahvistimille, joita ne Yamahankin päätevahvistimet edelleen lienevät. Tuo lukema sisältää tietenkin myös kaikki kuvankäsittelyt sun muut digitaaliset jutut ja prosessoinnit esivahvistimen puolella. Ja tuo mallihan on jo lähempänä noiden AV-viritinvahvistinten huippumallia (A3020), kuin karvalakkimalleja.

D-luokkalaiset tms. "digipäätteet" ovat edelleen suhteellisen harvinaisia hifilaitteissa, koska niissä on kaikenlaista pientä haastetta ollut ainakin hinnan, taajuusvasteen ja häiriöetäisyyden suhteen. Mutta pikkuhiljaa nekin varmaan yleistyvät, halpenevat ja paranevat.
Pioneerilla on nykyään jo kolmessa kalleimmassa AV-viritinvahvistimessaan sellaiset päätteet. Eli kun mallimerkintä alkaa SC-LXxx. Muista valmistajista en tiedä varmaksi, kun en ole pariin vuoteen näitä juttuja tullut seuranneeksi.



Esim. Hifimaailman testeistä löytyy kulutuslukemia. Itsekin olen joskus vuosia sitten niitä tänne kerännyt. Haulla löytyi ainakin tälläinen taulukko tyhjäkäyntikulutuksista, tosin vuodelta 2006.

10 dB herkemmät kaiuttimet soivat 10 W teholla yhtä kovaa, kuin verrokkikaiuttimet 100 W teholla. Yksi mahdollisuus onkin vertailla kokonaisuuksia, pelkkien vahvistinten sijaan.
Sillä D-luokan vahvistinta saattaa joutua luukuttamaan epäherkillä kaiuttimilla, etenkin kun on suuri ja akustisesti vaimea huone. Samalla kun perinteinen vahvistin pääse pienemmässä tilassa ja paljon herkempien kaiuttimien kanssa vähemmällä. Tällöin kokonaiskulutukset voivat olla samoja. Tai jopa perinteisen vahvistimen eduksi, jos tarvitaan suhteellisen vähän tehoa.




Vahvistinten eri luokista lyhyesti wikipediassa. Näin yhtäkkiseltään ei tule yhtään AV-viritinvahvistinta mieleen, joka toimisi jatkuvasti A-luokassa. Todennäköisesti sellaisia ei edes ole olemassa.
High End -laitteissa A-luokka sen sijaan on yleinen näky. Kuten myös sähkökitaroille tarkoitetuissa putkivahvistimissa. Nimellisesti 100 W vahvistimen takalevyssä saattaakin olla jopa yli 500 W lukema.
Lisäksi, erilaisia vaikkapa AB-luokan vahvistinkytkentöjä on olemassa vaikka kuinka paljon, eikä siis vain yhtä ainoaa. Sillä nuo em. taulukonkin erot ainakin osaksi selittyvät.

Hifilaitteilla ensisijainen idea on varmaankin varmistaa erinomainen äänenlaatu ja tehon riittävyys. Joskus myös pieniä impedansseja erityisesti silmällä pitäen. Minimaalista kulutusta hakeville sopivat parhaiten ipodit, kännykät, minihifit yms.
AV-vahvistissa sekin vaikuttaa, että ovatko sen videopiirit yms. turhan panttina päällä. Joskus on menuissa asetuksia tähän liittyen. Usein viimeistään Pure Audio, Pure Direct tms. tila sammuttaa kaikki videopiirit esim. CD-levyjä kuunneltaessa. Usein myös etupanelin näyttökin sammutetaan siinä samalla. Vain kokeilemalla selviää, että miten pieni tai suuri ero kulutuksessa on.



Aika moni tuntuu murehtivan jotain alle sata wattia vievää LCD-televisiota tms., samalla kun katossa hohkaa n kappaletta halogeenispotteja, sohvan vieressä on pari 300 W halogeenia, terassilla on infrapunalämmitin ja sitä rataa. Ehkä on myös suora sähkölämmitys ja sisällä liki hellelukemat.

 

No siinäpä se onkin kun mututuntumalla mentiin taas niin metsään kuin olla ja voi. Oletin että nyt kun on lähes top of the line vahvistin niin nämä on hyvin suunniteltuja "älykkäitä" kokonaisuuksia että esim. jos vahvistin huomaa että HDMI:n läpi ei tule muuta kuin musaa niin se osaa sulkea turhia "lohkoja/osia" sisältää, olettaen että sellaiseksi modulaariseksi yksilöksi olisi rakennettu. Fiksua se ainakin olisi, niin kuin nykyajan prosessorit jotka osaa sulkea vaikka coren kokonaan huomatessaan että sitä ei käytetä. Eli mun tilanteessa kun kuuntelen vain musaa samalla kun surffailen niin vahvistimessa ei olis mitkään video prosessorit sun muut turhaa odottelemassa työtä.


[rant]Ehkä mä taas olen aikaani edellä ja pitää sitten huudellaa hurraa ympäri facebookkeja ja forumeita kun sellaisen vihdoin osaavat tehdä. Teksnisesti ei pitäis olla mahdotonta. Ja mitä noihin digipäätteisiin tulee niin niitäkin on ollut tarjolla jo vuosien ajan, ei luulis olevan vaikeaa jos oikeasti haluttaisiin innovoida ja sulauttaa ne osaksi AV-mallistoa. Lähinnä tuntuu kun tää hifi homma on tällaisten "kaikki rahat hifi laitteisiin" meininkiä, niin valmistajatkin ovat sen tajunneet ja saavat tuotteileen paremman katteen. Eihän näitä loppupeleissä kovin paljoo mene kun ihmiset yleensä vaihtavat vasta vuosien käytön jälkeen. Varmaan sekin on syy miksi joka vuosi tulee uusi malli joka todellisuudessa sisältää vain pari naurettavaa yleensä hyödytöntä uudistusta ja jotka olis varmaan voinut jo alun perin sinne edelliseen malliin sisällyttää.[/rant]

No pitää illemmalla kattoo tota eco modea, olin unohtanut koko hommelin.

 

Täytyy sanoa että näiden viimeisen 25v aikana kun on näiden vehkeiden kanssa tullut vakavammin leikittyä ei ole ikinä käynyt mielessä että paljonkohan tuokin vahvistin vie idlenä. Ei kinä. Tai edes käytön aikana, ei sen puoleen. Ehkä ne lämminvesivaraajan 9000w vastukset on mielessä ennemmin...

Mutta toivotaan että ryhdistyvät Yamahalla ja saavat tuosta puolet pois, ainakin.

 

Pistä Pure Direct päälle ja katso mitä tapahtuu. Sen pitäisi tiputtaa kaikki prosessoinnit pois ja video puolen eli jäljelle jää vain audio.

 

D-luokkaisten (ja D-luokka ei suinkaan tarkoita 'digi') laatu on edelleen tyystin riittämätön kokoäänialuekäyttöön. Erityisesti diskanttitoisto on heikko paikka, eikä siihen ole vielä olemassa pitävää ratkaisua. Mikäli tarkkailet vaikkapa Genelec 1238A datalehteä, niin huomaat että basson sekä keskiäänisen vahvistimet ovat D-luokkaisia, koska bassoilla ja keskiäänillä D-luokka on toimiva ratkaisu. Diskantin vahvistin on edelleen perinteinen A/B, siksi että D-luokkaisesta ei saada täysin tyydyttävää äänelaatua diskantialueella. Mikäli olisi teknisesti mahdollista rakentaa diskanteiltaan kelvollinen D-luokan pääte, niin sellainen olisi tehty ja asennettu se dsp-malliston lippulaivaan, mutta kun ei ole. Edes tässä erikoistapauksessa, jossa vahvistimen perään tuleva kuorma, eli se yksi tietty diskanttielementti, on ennalta tiedossa, ei ole D-luokasta saatu vielä tyydyttävää tulosta.

Tilanne on AV-virvassa vielä paljon pahempi, sillä sen perään saatetaan kytkeä aivan mitä tahansa kuormia, joiden ominaisuuksista vahvistimen valmistajalla ei ole mitään arvaustakaan. Satunnaisen passivikaiuttimen mysteerikuorma äärihalvimmilleen optimoidussa AV-virvassa D-luokkaisella päätevahvistimella kuulostaa jo teoreettisilta lähtökohdiltaankin äänenlaadulliselta itsemurhalta.

 

Itse asiassa tuo mittari on hintaluokassaan poikkeuksellisen hyvä, kuten em. testistäkin käy ilmi. Itselläni on samanlainen. Toki voi olla, että halvoissa on reilummin laadunvaihtelua. Mittariketjussa on lisää juttua. Tietenkään tuollaisella ei voi mitata vahvistinten hetkellisiä tehoja 20 ms purskeilla tms.
Mutta riittävän hyvä kuitenkin kotien yleiskäyttöön esim. tuollaisen tyhjäkäyntikulutuksen arvioimiseen. Tai vaikkapa pakastimen pidempiaikaiseen sähkönkulutuksen seuraamiseen. Ja tuo on kuitenkin parempi kuin moni hinnaltaan moninkertainen mittari.

Joka tapauksessa nuo em. lukemat ovat aivan normaalia luokkaa, eli lukemissa ei mielestäni ole mitään epäilyttävää. Ja en nyt ota kantaa niihin muihin ko. putiikin myymiin mittareihin. Eli nehän saattavat vaikka kaikkikin olla aivan roskaa.
Tai sitten ovat hintaisikseen ihan asiallisia. Varsinkaan halpiksista ei voi yhtään tietää ilman asiallisia testejä (erilaisilla kuormilla), tai itse vertailemalla lukemia johonkin varmasti hyväksi tiedettyyn mittariin.

Kyllä se nyt vain taitaa olla melkoisen haastavaa hommaa suunnitella hifisteille kelpaavia digipäätteitä, joissa on myös riittävän järjellinen hinta/laatu-suhde. Kuten edellä jo yritin vihjailla.
Esim. Sony toi jo vuosia sitten jonkun sortin "digipäätteet" AV-vahvistimiinsa (S-Master Pro). Mutta aikansa rimpuiltuaan Sonykin joutui nöyrtymään ja palasi takaisin noihin AB-luokan päätteisiin, joita Yamaha, Denon, Marantz, Onkyo, Harman/Kardon, NAD, Cambridge Audio jne. käyttävät. Siis hifilaatuisissa laitteissaan, eivät siis välttämättä kaikissa laitteissaan. Sonykin muistaakseni jatkoi digipäätteiden käyttöä minihifeissä yms.

Pioneer on kyllä sitkeästi taistellut ja paljon hyväähän niissä päätteissä onkin, mutta hinta on turhan korkea. Niinpä Pioneerillakin on halvemmissa malleissa AB-luokan päätteet, siksipä merkin halpiksissa onkin huippumalleja paremmat häiriöetäisyydet. Tai siis ainakin aiemmin on ollut noin, eli en ole varman onko tekniikka päivittynyt uusimpiin malleihin.


Eli jos joku muka on ihan aikuisten oikeasti helppoa, niin kertokaa ihmeessä samantien perään, että miten se helppo asia toteutetaan käytännössä. Vieläpä niin, että se on sekä taloudellisesti kannattavaa, että myös muutoin järkevää.
Halvoissa vahvistimissa on jo vuosia käytetty "digipäätteitä". Mutta sellaiset eivät toistaiseksi ole olleet riittävän hyviä vaativien hifistien laitteisiin. Tuntuisihan se melkoiselta kusetukselta, jos parin tuhannen euron vahvistimessa olisi äänenlaadullisia ja/tai muita puutteita, jotta olisimme ekologisia. Aivan varmasti sellaisesta rutistaisiin, että ei luulis olevan vaikeaa...

 

Jep, kuten esimerkiksi juuri tapahtunut plasmatelevisioiden kuristaminen sukupuuton partaalle sähkönsäästön nimissä. Ensin kiristettiin virransäästöä jonkin verran ja saatiin tuloksena kuvan sisältämän valkoisen mukaan pumppaava kirkkaus sekä muuta pientä kiusaa. Nykyisellä kiristelytahdilla näyttäisi plasman valmistus loppuvan kokonaan muutamien vuosien sisään, kun ei vain ole enää mahdollista tinkiä ja nipistää nykyistä enempää.
Jäljelle säästötalkoista jää (ainakin joksikin aikaa, kunnes Sony saa Crystal LED laitteet markkinoille) ainoastaan kuvanlaadullisesti pahasti puutteellisia lcd ruutuja.

 

Itselläni on Pioneer SC-LX83 ja sen ilmoitettu häiriöetäisyys on 103 dB. Varmaan ihan hyvä?

Tämä on jo muutaman vuoden vanha laite ja ihan tyytyväinen olen edelleen.
Diskanttitoistoa on vähän liikaa omaan makuun Chorus compact 662 kaiuttimien kanssa.
Sähkönkulutusta en ole koskaan mitannut.

 

Järkeä lainaamiseen, kiitos. Ei taaskaan ollut tarpeen lainata kahden tuhannen merkin postausta kokonaisena. Editoi postaustasi poistamalla tarpeettomat kappaleet.

 

Digipääte? Siis puhutaanko nyt D-luokan päätteistä? Eihän niissä ole mitään digitaalista.

Jos puhutaan, niin tuo väitteesi ei kyllä pidä paikkaansa. Jo ennen tuon kirjoittamista Genelec julkaisi M-sarjansa, jossa siis D-luokan päätteet. Ja kyseinen firma ei varmasti sellaisia olisi markkinoille tuonut, jos D-päätteistä ei saisi laadukkaita.
Ja lisäksi Rotelilla on jo vuosia sitten ollut järeitä ICEpower-pääteosia (Bang & Olufsenin D-luokan päätteitä). Jotkut tykkäävät soundista, jotkut eivät. Mutta sama pätee niihin AB-laitteisiinkin.

Impedanssi-käyttäytyminen lienee D-luokalla se ongelma, mutta Genelec lienee ratkaisut tämän kiitos aktiivisen rakenteen (pääte ja elementti optimoitu keskenään).

 

Veikkaan Groken tarkoittaneen sitä, että moni 'hifisti' vierastaa D/A muunnoksia vahvistimessa.

Sen, mitä perässä pysyin Genelecin tehdasvierailulla, niin koko kaistaa ajava D-luokkainen on haasteellinen. Sen sijaan heidän tuotteissaan, kun elementeille (eli käytännössä kaistan osille) on omat vahvistimensa, ongelma on vältettävissä; jos vaikka basso/keskiäänistä ajavalle vahvistimelle joku 16-20khz olisi ongelma, sillä ei ole väliä, kun vahvistin ja elementti eivät toista sitä aluetta. Ja kääntäen sama diskantille.

 

Jos D-luokassa ei ole enää olemassa mitään puutteita, edes diskanteilla, niin minkä takia sitten 1238A DSP-malliston lippulaivaan valittiin diskantille perinteinen AB luokan pääte? Olisiko sitten kuitenkin niin, että D-luokan äänenlaatu ei vaan diskantilla riitä todelliseen ammatti/tuotantokäyttöön?

 

No mihis M030 ja M040 on sitten tehty? "Genelec M-sarjan kaiuttimet kotistudioihin" (http://www.genelec.fi/news/205/52/Genelec-M-sarjan-kaiuttimet-kotistudioihin-ensiesittelyssa/). Eli tuotantokäyttöön. Ja muistan myös lukeneeni, että studioihin, joiden akustiikka ei ole välttämättä aivan optimaalinen. Diskantin suuntainhan on isompi M-sarjassa.

En usko, että Genelec julkaisisi edes tv:lle tai mp3-soittimille (jolloin tarkkuuden ei tarvitsisi olla huippuluokkaa) tarkoitettuja D-luokan päätteet omaavia kaiuttimia, jos D-päätteissä olisi pahoja tai sähköisesti korjaamattomissa olevia ongelmia diskanttitoiston suhteen.

Ehkä 1238A:n kanssa ei saavutettu tarpeeksi hyvää ratkaisua D-luokan päätteiden kanssa. Hintaakin on sen verta enemmän, että ehkä haluttiin varmistaa yläpään sointi.

 

Offtopikkia ja huolella, mutta eikös m-sarja ole nimenomaan vähemmän suuntaava?

 

Jotenkin muistasin et ois ollu suuntaavampi, mutta tästä ketjusta tulee ihmetys mieleen että miten D-luokan hypexin psc 2.700 voi viedä n. Saman verran virtaa idlessä kuin behringerin 2.5kw AB pääte?

 

Älä nyt ota tätä niin, että väittäisin M-sarjaa millään tavalla huonoksi, tai että mollaisin juuri tekemääsi uutta kaiutinhankintaa (vaikkakaan itse en ihan kevyin perustein vaihtaisi 8030->M030). M-sarjalaiset ovat hyviä tuotteita omassa hintaluokassaan ja omaan käyttötarkoitukseensa. Siis kotistudioihin aloitteleville kotitarvemuusikoille, jotka eivät syystä tai toisesta halua vielä investoida kalliimpaan 8000-sarjaan.

Tietyissä käyttötarkoituksissa, esim. todellisessa tuotantokäytössä, se hyvä ei aina riitä. M030 ja 1238A ovat niin täysin erilaisia ja eri ryhmille eri tarkoituksiin suunnattuja tuotteita, ettei niiden suora vertailu pelkästään 'vahvistimen tyypin' perusteella ole mitenkään järkevää. Vaikka jokin tekniikka täyttää toisen kohderyhmän vaatimukset, niin ei se välttämättä riitä toiselle.

Tuon viimeisimmän noston tartuntakohtana oli 'hifisteille kelpaaminen', joten ehkä heille siis D-luokka kelpaa. Mutta (näköjään ilmeisesti ehkä varmaankin) ei kelpaa vielä ammattilaisille eikä high-end harrastajille.
Jos D-luokka todellakin olisi hehkutetun kaltainen täysin ongelmaton ja ylivertainen sekä autuaaksi tekevä teknologia, niin kyllähän sitä sitten käytettäisiin tuotteissa. D-luokkalaisen tuotanto nimittäin tulee huomattavasti edullisemmaksi, koska hukkatehon vähentyessä voidaan keventää päätteiden jäähdytyksiä ja myös optimoida virtalähteet tehokkaammin.

Kiinnostuneet voivat tarkistella kunkin mallin suuntakuvioita valmistajan internetsivustolta löytyvistä mallikohtaisista käyttöohjevihkosista.

 

En tässä nyt puolusta M-sarjaa sen takia, että olen itse siihen kuuluvia kaiuttimia juuri ostanut. Mielestäni se vaan on erinomainen kaiutin varsinkin hintaansa nähden, ehdottomasti koekuuntelemisen arvoinen. Ennen ostoa kuulin muutamassa paikassa niitä ja omaan korvaan sointi oli miellyttävämpi, mutta samalla puhtaampi ja jopa tarkempi kuin 8030:sten (samoissa tiloissa kuultu myös 8030). Täytyy toki ottaa huomioon, että kuunteluolosuhteenikaan eivät ole studion tasoiset. Päinvastoin, akustointia ei ole juuri lainkaan.

M030 ja 1238A ovat aivan eri sarjaa, mutta niin ovat myös 8030 ja 1238A.

Jotenkin tuntuu vaan monilla valmistajilla olevan linja "käytetään tätä vanhaa ja toimivaksi todettua, koska a) kaikkiin laitteisiin asennettaessa voidaan tuottaa sitä enemmän -> hinta per yksikkö pienenee, b) ei haluta sijoittaa rahaa tuotesuunnitteluun ja uusiutumiseen (jota laadukas D-luokan pääte saattaisi tarvita), sijoitetaan enemminkin Dolby Atmokseen, koska 'määrä korvaa laadun' ja c) muutkin valmistajat pysyvät tässä, ei haluta ottaa riskejä, että ostajakunta kaikkoaisi yleisen 'digipäätteet ei soi hyvin' -ajatuksen takia".

Isot valmistajat ajattelevat monesti konservatiivisesti. Mutta kummasti vaan muutkin autovalmistajat innostuivat pienistä turbomoottoreista, kun Volkswagenin autoissa niitä alkoi olemaan.. tämä tällaisena vertauskuvana.

 

Eikö tuosta voisi päätellä että m-sarja olisi äänellisesti jopa parempi kuin g-sarja(8-sarjasta kotiversio?) tosin lopputuloksen kannalta m-sarjassa riisutummat säädöt. Oma käsitys on se että oli se D, A, AB, niin kaikilla on mahdollista saada high-end tason ääntä. D-luokalla on mahdollista saada pieni sähkön kulutus verrattuna AB luokkaan, mutta täysin näinkään ei näytä aina olevan
http://audiovideo.fi/testi/genelec-m030-ja-m040-formi-koteloiset-aktiivikaiuttimet-testissa

Ps vw:n tsi koneet on varsinainen murheenkryyni t:autoasentaja