Tässäpä ei-basikeille vähän toivesisältöä uuteen ei-basik MikroBittiin. Olkoon tämä MB 09/2009 Tosinörttien Varjonumeron lukijakilpailu. Etsi virhe seuraavasta helposta assembler-koodinpätkästä: Koodi: .MODEL large .186 UP EQU 1 DOWN EQU 0 CONT_BASE EQU 0FF00H EOI_REGISTER EQU CONT_BASE + 022H TIMER_CONTROL_REGISTER EQU CONT_BASE + 032H TIMER_CTL EQU CONT_BASE + 00032H TIMER0_CNT EQU CONT_BASE + 00050H TIMER0_MAXA EQU CONT_BASE + 00050H TIMER0_MAXB EQU CONT_BASE + 00054H TIMER0_CTL EQU CONT_BASE + 00056H TIMER1_CNT EQU CONT_BASE + 00058H TIMER1_MAXA EQU CONT_BASE + 0005AH TIMER1_MAXB EQU CONT_BASE + 0005CH TIMER1_CTL EQU CONT_BASE + 0005EH TIMER2_MAX EQU CONT_BASE + 00062H TIMER2_CTL EQU CONT_BASE + 00066H NON_SPECIFIC_EOI EQU 08000H YARD_INCREMENT EQU 010000000000B YARD_DECREMENT EQU 01000000000000B DGROUP group _DATA, _BSS _DATA segment word public 'DATA' @curseg ENDS _BSS segment word public 'BSS' @curseg ENDS EXTRN _dt_ymppr:WORD EXTRN _dt_ymdydx:WORD EXTRN _io_evnt: DWORD EXTRN AAEVSIG:far assume cs:_TEXT,ds: DGROUP _TEXT segment byte public 'CODE' public _dt_ym0 public _dt_ym1 _dt_ym0 proc far push ax push bx push dx xor ax,ax mov dx,TIMER1_CNT in al,dx or al,al jnz FIXCOUNT0 xor ax,ax out dx,ax mov dx,TIMER0_CNT out dx,ax jmp SIGDEC FIXCOUNT0: mov bx,ax mov ax,_dt_ymppr sub ax,bx mov dx,TIMER0_CNT out dx,ax xor ax,ax mov dx,TIMER1_CNT out dx,ax jmp VAMOS0 SIGDEC: mov _dt_ymdydx,DOWN push word ptr 0FFFFH push word ptr YARD_DECREMENT push word ptr _io_evnt call far ptr AAEVSIG add sp,6 VAMOS0: mov dx,EOI_REGISTER mov ax,NON_SPECIFIC_EOI out dx,ax pop dx pop bx pop ax ret _dt_ym0 endp _dt_ym1 proc far push ax push bx push dx xor ax,ax mov dx,TIMER0_CNT in al,dx or al,al jnz FIXCOUNT1 xor ax,ax out dx,ax mov dx,TIMER1_CNT out dx,ax jmp SIGINC FIXCOUNT1: mov bx,ax mov ax,_dt_ymppr sub ax,bx mov dx,TIMER1_CNT out dx,ax xor ax,ax mov dx,TIMER0_CNT out dx,ax jmp VAMOS1 SIGINC: mov _dt_ymdydx,UP push word ptr 0FFFFH push word ptr YARD_INCREMENT push word ptr _io_evnt call far ptr AAEVSIG add sp,6 VAMOS1: mov dx,EOI_REGISTER mov ax,NON_SPECIFIC_EOI out dx,ax pop dx pop bx pop ax ret _dt_ym0 endp @curseg ENDS end
En ymmärrä miten assembler-koodi liittyy siihen, että lehden sisältö on ollut huonompaan suuntaan menossa vuosia. Itse lopetin sen tilaamisen kun päätoimittaja tai mikä lie vaihtui. Ennen siellä oli se melko hc-mies, sitten sinne tuli joku "minätiedänkaiken" koti-isukki. Ja jutut oli kanssa sitä luokkaa. Ymmärrän kyllä jos vituttaa, Maverick. Voin minäkin pistää helppoa python -koodia tähän väliin, mutta se ei muuta miksikään sitä, että lehti itsessään on on mennyt alamäkeä. Tilauksethan jo puhuu karkeaa kieltään. Toki, voit myös argumentoida viestejäsi ja kertoa, miksi MB on mielestäsi hyvä, sen sijaan että käyttäydyt kuin keskiverto teini-ikäinen poju.:thumbsup:
Lokakuun MB:ssä ollut AV-vavistinvertailu on luultavasti lehdistöhistorian ensimmäinen vahvistintesti josta ei käy ilmi mukana olleiden laitteiden päätevahvistimien antotehoja! Olen kai puusilmä, mutta minusta artikelissa ei ollu mukana ensimmäistäkään mitattua arvoa. Perinteisesti vahvistimia on pistetty paremmuusjärjestykseen niiden häiriöetäisyyksien, säröjen ja tehojen perusteella. Nykyaikaisessa vahvistimella häiriöetäidyydet ja säröt ovat normaalikäytössä merkityksettömiä, mutta päätevahvistimien antotehojen välillä on suuria eroja johtuen erillaisista suunnittelun tavotteista. Uusina mitattavina suureina ovat nousseet esille virrankulutus eri tiloissa ja jopa laitteen lämmöntuotto. Yhtenä pisteytettynä arvostelukohtana oli 'Ääni'. Jostakin syystä nämä 900 hintaiset AV-vahvistimet olivat kaikki saaneet ainoastaa 8 pistettä. Äänessä on siis oltava jotakin vialla? Artikkeli ei tosin kerro mitä. Onko 8 ja 10 pisteen välinen ero äänen laadussa kuluttajalle yhtä merkittävä ero kuin vaikkapa joku puuttuva liitäntä. Jos taas 'Ääni' pisteytys korreloi suoraan laitteen pääteasteen antamiin tehoihin, niin nimetään se sitten uudelleen kohdaksi 'Lähtötehot'. Olen elektroniikka-alan insinööri ja uskon vakaasti mittausarvoihin ja sokkokuunteluun äänen laadun vertailutyökaluina. Oma vakaa käsitykseni on myös se, että laitteen hinta ei nykyaikana korreloi äänen laatuun, mutta rahalle saa silti hyvin vastinetta. Lisäpanostuksella saa enemmän ominaisuuksia, tehoja, laadukkaamman rakenteen, tyylikästä muotoilua ja arvostetumman brandin. Usko äänellisiin eroihin on itsepetosta (paitsi kaiuttimien kohdalla). En ymmärrä, miksi kalliin äänentoistolaiteen hankintaa pitäisi perustella sillä, että se olisi jotenkin muita parempi äänenlaadultaan. Ei kukaan tosissaan usko, että 100000 maksava rannekello olisi tarkempi kuin 50 vastineensa. Eli peräänkuulutan rehellisyyttä äänenlaadun arviointiin. Ei ole testaaja vika, jos ei kuule äänellisiä eroja selvästi eri hintaluokkaan kuuluvien laitteiden välillä. Elektroniikan komponentit nyt vain ovat kehittyneet niin pitkälle, että laadukas äänisignaalin tallennus ja vahvistaminen ei ole enää todellinen ongelma.
Joo, tuo kyllä pistää raivon partaalle. Ensin tilaan Hifi-lehteä ja MB:tä, sitten ne yhdistetään ja sitten tuodaan joku h*tin MB Hifi joka pitäisi ostaa erikseen vaikka on jo tilaaja... en osta. Itselleni vielä tuo MB tulee kun on tullut ensimmäisestä numerosta ikinä asti... vaikkei tuolla lehdellä juuri mitään tekemistä ole sen, eikä vanhan hifi-lehden kanssa enää.
Ai meinaat, että jengillä on kaipuu sinne 80-luvulle truuhoocee-MB aikoihin? Mulle kelpais kyllä ysärityyli.
Mikähän tuon lehden kohdeyleisö loppujen lopuksi on? Mainoksia kun uudesta lehdestä väkisinkin iskee silmään, niin on Pelit-lehden mainosta oikein arvan kanssa, sony mainostaa kameroitansa, sitten on Oolannin perunoita ja pihvejä ja sitten on KUNNON EREKTIOKUURI. Eli on todettu, että uusimpaa tekniikkaa seuraavilla on erektio-häiriöitä? Vai niillä tulee olemaan.. Ei tuo naurun asia ole, mutta jäinpä vain huvittuneena ihmettelemään...
Niin mitä? Erittäin asiallinen kirjoitus, ja olen minäkin valmis allekirjoittamaan siinä olleet mielipiteet.
Sekään ei ole uskon asia vaan fakta. Että laboratoriossa asuva atomikello ON tarkempi kuin ranteessa heiluva lämpötilaerojen ja tärinän kiusaama vakiokello. Rannekellonkin saa lähes yhtä tarkaksi jos rannekellon aika säännöllisin väliajoin lukitaan atomikellon tarkkaan aikaan, vaikkapa radioteitse. Mutta yhtäkään universumin historiassa rakennettua atomikelloa ei ole eikä ikinä tulla lukitsemaan minkään merkkisen 50 euron rannekellon mukaan. Yksikään insinääri ei edes 50 kiloa LSD:tä syöneenä joudu niin pahan harhan valtaan, etteikö hän olisi 100% vakuuttunut kalliin atomikellon ylivertaisesta tarkkuudesta ja luotettavuudesta verrattuna tavalliseen rannekelloon. Vain uskovaiset ja henkisesti sairaat voivat jotain muuta mieltä tästä asista olla. Kumpaanko ryhmään sinä kuulut? Onko ranteissa lepositeiden hankaumia vai käskeekö Näkymätön Menninkäinen uskoa 50 euron rannekellon ylivoimaan? Sama pätee audiovahvistimien äänenlaatuun. Vain uskovaiset ja hullut eivät ymmärrä sitä yksiselitteistä faktaa, että 100000 € maksava vahvistin ON äänenlaadultaan parempi kuin 50 € vahvistin. Eikä valtavaa laatueroa kaventamaan auta nyt edes atomikelloon lukitseminen. Paskasta ei saa hyvää vaikka se miten imitoisia hyvää. Muovisesta kiina-ampista ei tule Krelliä vaikka kotelossa lukisi KLELL tai KLERR, riippuen miten kännissä kiinalainen vahvistinkopioija sitä nimikylttiään raapusteli. Esim. MB HIFI -lehdessä ollut 4000 euron putkivahvistin/trankkuvahvistin-sokkokuunteluvertailu on mielenkiintoinen. Jokainen kuulee erot vahvistimien äänenlaadussa, mutta silti on vaikea päätellä kumpiko on miellyttävämpi vahvistin. Saattaa jopa biisistä riippua kumpiko vahvistin kuulostaa paremmalta. Mansikka ja vadelma maistuvat erilaiselta, mutta on makuasia kumpiko niistä tänään paremmalta maistuu, ja minkä lisukkeen kanssa. Vahvistimien äänessä siis on eroja. Joka muuta uskoo, mars takaisin pehmeään huoneeseensa tai vaihtakoon menninkäis-uskontonsa johonkin vaarattomampaan harrastukseen, joka ei aiheuta fysiikan lakien kumoamisen himoa. 0,01% THD ei ole sama asia kuin 0,1% THD. Tuon eron jo puuroisemmallakin korvalla huomaa. Mittalaite lisäksi huomaa erot vaikka miten paljon nollia lisätään pilkun oikealle puolelle.
OT: Eikä edes tarvita atomikelloa em. asian toteamiseen. Ranteessani ajoittain heiluva Seikon Arctura-sarjan Kinetic on niin tarkka, että se tarvitsee pistää aikaan vain kaksi kertaa vuodessa - kesäaikaan ja talviaikaan. Vastaavasti toinen myöskin Seikon tekemä Sportura-sarjan peli vaikkakin on tarkka, edellyttää aikamerkkiin synkkaamista kerran puolessa vuodessa, jotta ollaan +/- 5 sek. tarkkuudella, jotta pysyn ajan hermolla. Ongelma edellisessä on tietty, että kyseessä ovat saman valmistajan eri hintaiset tuotteet, joiden tarkkuus/laatu korreloi hinnan kanssa. Saattaisi hieman harmittaa jos järjestys olisi toisinpäin. Vaikea sanoa kuinka kävisi, kun verrattaisiin toisen valmistajan saman hintaisiin tuotteisiin.
No 50 ernolla ei ainakaan myytäväksi pysty kunnollista vahvistinta tekemään kukaan. Sensijaan 500 €:lla jo pystyy, eikä ääni siitä enää vahvistimen osalta parane 100000 €:lla tahi 100000000 €:llakaan mikäli kuunnellaan volat tismalleen tasattuna heikomman vahvistimen powerikuution lineaarisilla tehotasoilla ja molemmat vahvarit on tehty olemaan neutraaleita. Siis pelkästään lähtöjännitteen pitäjiä l. tehontuottajia kaiutinkuormaan vailla mitään äänellisiä kutitteluita yms. tahallaan neutraalista poikkeavaksi pehmennettyjä kikatuksia.
Non-beisik on tilattavissa joko omalla konekielisellä tilauskoodilla tai syksyn erikoisnumeron välissä missä aiheina mm. Konekielisen Viestinnän ABC uusille lukijoille, Tee-Se-Itse optinen kiintolevy, 29 sivua assembler-koodia, Tee-Se-Itse mikroaaltogyroskoopin rakennusohje täydellisellä piirikaaviolla sekä lyhyt 14 aukeaman perehdytys IPv8 -reitityksen saloihin. Lisäksi rakennamme optisen reitittimen ja kehitämme uuden langattoman oheislaiteväylän. Laitepuolella luvassa on ainakin yliäänikaiuttimien, satelliittipuhelimien ja sukellusminiläppäreiden ryhmätestit.
No tällä taas pelaat pakotien itselle asiassa. Jos vaikka selvittäisin 10 kertaan sokkotestin xxxn kotiteatterivahvistimen ja oman vahvistimeni (ei minkään laisia säätöjä / mulkkauksia) välillä niin voisit vain väittää, että toinen ei ole neutraaliksi suunniteltu. Siispä kaikenlainen todistelu on ihan turhaa kun kovanahkaisin skeptikko ei koskaan myönnä mitään.
Itse olen huomannut viihtyväni parhaiden juuri MicroPC-lehden kanssa. Tilannut en lehteä ole, vaan lähinnä satunnaisesti kirjastossa käydessä eniten aikaa on kulunut MikroPC lukien.
Volat tismalleen tasattuna (mittalaitteella, tarkkuudella µV) sinä et erota yhtään mitään. Näkevänä saatat kuvitella kuulevasi jotakin mutta sokkona sekin katoaa. Tästä tulee sitten niin nolo merkintä telaketjusubjektiivikon curriculum audio-vitalikseesi että suosittelen kehittelemään kuuntelumasennusdiagnoosia yms subjektiivisia selityksiä väsymyksestä + reilusti kuuntelusaikkaria audiokonitohtorilta jo ennakkoon. P.S. Opas-schäferin käyttäminen sokkotestissä on sitten täysin ja kokonaan kielletty, dear alspe. Valpas audio-opaskoira on pelastanut jo liian monta subjektivistia totaaliselta nöyryytykseltä sokkotestissä puremalla tätä merkiksi ahterista kun "oikea" vahvistin soi.
Suurin osa omista laitehankinnoistani on perustunut järjen käyttöön (paras hinta-laatusuhde), mutta olen minä joidenkin laitteiden kohdalla tehnyt valintani puhtaasti esteettisistä syistä. Aiemman viestini rannekelloviittauksella vertasin käsintehtyä mekaanista rannekelloa kvartsikelloon. Kumpikin ajaa asiansa ajannäyttäjänä aivan yhtä hyvin. Yksikkökohtaisissa valmistus- ja suunnittelukustannuksissa on huikea ero, mutta siitä huolimatta halvempi kello saattaa pysyä tarkemmin ajassa. Hinta ei siis mitenkään korreloi sen kanssa kuinka tarkasti ne mittaavat aikaa (kellon ensisijainen käyttötarkoitus?). Seuraavaksi tullaankin sen peruskysymyksen äärelle, että millä perusteella äänetoistolaitteissa hinta korreloituisi suoraan äänen laatuun? Oikeasti korkeampi hinta on seurausta pienistä tuotantosarjoista, korkeista katteista sekä usein laadukkaammasta mekaniikasta. Mikään edellämainituista ei suoranaisesti vaikuta äänen laatuun ainakaan ensimmäisien käyttövuosien aikana. Sitten kommentti putkivahvistimien äänenlaadusta. High-end putkivahvistin ei koskaan toimi pelkkänä vahvistimena. Putkia ei missään nimessä saisi sijoittaa samaan tilaan kaiuttimien kanssa ja varsinkaan lähelle kaiuttimia. Putken mekaniikka toimii nimittäin mikrofonina. Tämä on helppo todentaa kokeellisesti. Putken vahvistusasteesta rippuen putkelle annettu luunappi (= mekaaninen liike) kuuluu enemmän tai vähemmän selvästi kaiuttimesta. Vastaavaa ei tietenkään tapahdu transistorilla. Putki siis lisää ääneen kaiukua ja kaikuisa ääni mielletään ilmavaksi. Vinyylilevysoitimessa on muuten sama ominaisuus ja edellisestä johtuen high-end vinyylisoittimissa on harvoin pölykantta.
Eli pikainen aasinsilta saadaan siitä, että putket eivät tykkää tulla mekaanisesti hakatuksi esimerkiksi vasaralla, joten niitä ei kannata audiokäytössä käyttää? Ei varmaan kannata sitten itse kuunnella ja siten arvioida niiden suoritusta?
Vahvistin ei saa kuulostaa miltään. Sen pitäisi olla täysin läpinäkyvä (vrt. kirkas ja sävytetty lasi). Vahvistimen yksinomainen tehtävä on vahvistaa signaalia sitä mitenkään muuttamatta. Jos kahta identtistä yhtä voimakasta signaalia verrataan toisiinsa niin niissä ei tietänkään ole millään aistilla tai mittarilla havaittavaa eroa. Ja todellakin, kaikki muutaman sadan euron hintaiset transitoreilla toteutetut AV-vahvistimet pystyvät tähän kohtuulliselle tehotasolle saakka. Jos signaalit eroavat toisistaan niin silloin ei enää ole kysessä puhdas lineaarinen vahvistin. Putket lisäävät toistamaansa ääneen oman värityksensä. Ääntä muokkaava vahvistin ei ole VAHVISTIMENA parempi ja muokatun äänen paremmuudesta ei voida puhua absoluuttisena totuutena koska se on puhtaasti makuasia. Eli lopetetaan makuasioista kiistely.