Voiko ukkonen hajottaa HDMI sisääntulot ? Kaikki laitteet kiertää vahvistimen (Onkyo TX-SR608) kautta ja sieltä sitten yhtä HDMI:tä pitkin telkkariin. Nyt ukkosen jälkeen televisio kyllä reagoi, kun vaihtaa eri sisääntulojen välillä, mutta ääni ja kuva ei tule ruutuun. Vaihtamalla äänen optiseen saa sen ulos vahvistimesta ja samoin, kun vaihtaa HDMI:n menemään suoraan telkkariin saa kuvankin näkyviin. Eli tuliko ns. pakko päivitys eteen ?
Miksi ei voisi hajottaa? Taisi Onkyosi HDMI-kortti hajota. Ei tosin suuri yllätys, noita menee ihmisten kirjoitusten perusteella aika paljon - ihan ilman ukkosen aiheuttamia vaurioitakin. Kait Onkyon virtajohto on sentään kokeiltu ottaa pois? Anna olla vaikka 30 min pois seinästä ja kokeile sitten. Oliko muuten PC kiinni Onkyossa.. ja oliko se PC maadoittamattomassa rasiassa? Oliko radion antennikaapeli kiinni Onkyossa? Mutta, jos ukkonen tuon on rikkonut, niin eikös pitäisi olla jotakin muutakin kärähtänyt?
En osaa sanoa mitä pitää tehdä jo hajonneen laitteen korjaamiseksi tai uusimiseksi. Myöhässä ollaan. Jotta seuraava laite pelastuisi salamalta, jotain vinkkiä silti annan uuden vehkeen suojelemiseksi: "Heikoin lenkki" hajoaa ensimmäisenä ylijännitteen ilmestyessä. Ja riippuen hajoamisen luonteesta ja kestoajasta, tuho joko pysähtyy siihen tai sitten "seuraavaksi heikoin lenkki" hajoaa seuraavana ja niin edelleen. Mitä heikompi ylijännitesuojausluokka (=kuluttajatason laitteisto) ja suurempi ylijännite (salama lähellä taloa), sitä laajempi tuho. Kannattaisi jatkossa asentaa systeemiin tarkoituksella hajoava halpa heikoin lenkki. Antaa salaman rikkoa juuri se uhrilaite, etteivät kalliimmat osat hajoile. KAIKKI tärkeät kalliit laitteet tarvitsevat ihan omat suojauksensa ja tuhon leviämisreitin kartoituksen ja suojauksen. Jos suojataan pelkästään yksi pc, niin kaikki muut laitteet voivat silti hajota salamaan, ja päinvastoin. Minulla on ollut ulkoiset modeemit uhrilaitteena aina. Tietokoneiden emolevyille saakka tuho ei ole päässyt leviämään, onneksi, vielä. Tietokoneita minulla on kymmenittäin, tosin verkkojohdoissa kiinni alle kymmenen kerrallaan, loput koneet ovat turvassa piuhat irti kaikkialta. Useampia modeemeja onkin poksahdellut vuosien varrella salaman vuoksi. Modeemin mikropiireistä lentelee mustia epoksiosia pitkin modeemikotelon sisäosia. Eli vaikka modeemeissa mukamas on MOV- tai kaasupurkaussuojaimet, tai mitä niihin nyt asennetaankaan ylijännitteiltä suojaamaan, niin siitä huolimatta salama on tuhonnut modeemin peruuttamattomasti. Näemmä ne suojaelimet eivät ole militaariluokkaa vaan halpaa kiinalaista paskaa. Kunnollinen länsimainen laadukas suojaelin korkeintaan hajoaa itse silloin kun se imee x joulea liikaa energiaa eikä kestä massiivista tälliä, mutta ei silti levitä tuhoa ympärilleen. Ei ole minulla tähän mennessä yksikään tietokone hajonnut, eikä mikään muukaan laite, koska uhraan tarkoituksella ULKOISET modeemit. Ne kun muutenkin kaipaavat silloin tällöin uusimista tekniikan edistyessä. Korttimodeemeja en käytä, koska ne levittäisivät tuhon pc:n emolevylle ja pc-poweri menisi samalla ja kaikki pc-poweriin liitetyt osat myös. Esimerkki typerimmästä mahdollisesta toimintatavasta eli "täysin väärästä heikosta lenkistä" on liittää 70000 euron 100 tuuman UHD-töllö suoraan nettiin eli modeemiyhteyteen. Ukkonen tulee puhelinlinjoja pitkin ja tuhoaa heti ensimmäisenä "70000 euron emolevyn", koska se nettikaapeli on töllön emolevyssä kiinni. Yksi salama siis maksaa aina 70000 euroa kappale. Missään tapauksessa ei saa jättää kallista laitetta suoraan kiinni mihinkään sellaiseen johtoon, jota kautta salaman ylijännite pääsee etenemään. Aina pitäisi ketjuttaa halpoja laitteita kalliin ympärille "puskuriksi". Lähiverkkokytkimiä, antennivahvistimia, usb-hubeja ja ylipäänsä kaikenlaisia parin kympin hintaisia lisäpuskureita. Vaikkei niillä tekisi yhtikäs mitään sinänsä, niin ne silti suojaavat laitearsenaalin ytimessä sijaitsevat kalliit laitteet hajoamalla ensin itse. Hyvä perusmetodi kertautuvaan salamasuojaamiseen on tällainen: ostetaan kassillinen suojaimia, esim. RJ45-pistokkeelle tarkoitettuja ylijännitesuojia. Sitten ostetaan kassillinen parin metrin pituisia RJ45-johtoja sekä kassillinen naaras-naaras-jatkopalikoita jos se suojaelintyyppi ei ole valmiiksi naaras-naaras-mallinen palikka. Näitä ketjutetaan peräkkäin niin monta kuin ikinä kehtaa. Jokainen lisämetri johtoa antaa resistiivistä suojaa johdon toisessa päässä tapahtuvia pahoja jännitepiikkejä vastaan. Ylijännite ilmenee joka suojaimen jälkeen entistä pienempänä jännitteenä, ja lopuksi mitään ylijännitettä ei ikinä pääse sinne kalliiseen laitteeseen asti. Sama metodi pätee kaikkiin signaali- ja tehokaapeleihin, eli jatkojohtoja ja suojaelimiä peräkkäin useita. HUOM: Ei saa vaihdella suojaelinten paikkoja, vaan pidetään jokainen elin nimikoidulla paikallaan. Jokainen salamanisku tai muu jännitepiikki vaurioittaa (ulointa) suojaelintä hieman, joten sen suojauskyky heikkenee aina hieman. Ei saa siirtää ulointa eli "lähinnä salamaa" ollutta osin vaurioitunutta suojainta kalliin laitteen lähelle, vaan suojaelinjonoa päivitetään päinvastaiseen suuntaan: - joka vuosi heitetään salamaa lähinnä ollut suojain SER-kierrätysroskikseen ja sen paikalle pannaan se suojain, joka on pykälää lähempänä kallista laitetta. Jokaista elintä jonossa siirretään yksi pykälä "ulommaksi" ja tuliterä ihan uusi suojain asennetaan kalliin laitteen lähelle. Näin toimien potentiaalisesti vaurioituneet suojaimet poistuvat kierrosta automaattisesti, olivat ne ehjiä tai rikkinäisiä. Suojaelimen toimintakuntoa ei päältä voi nähdä, ne kannattaa uusia säännöllisesti. Salamatuho voi tulla kahta reittiä pitkin: 1) Galvaanisesti: puhelin- eli siis nettiliittymän kautta, 230 V sähköverkosta, tv-antennista ja muista sähköä johtavista piuhoista ja metalliyhteyksistä, kuten lämpöpatterista ja vesijohdosta. Näihin vaaratilanteisiin tepsivät ylijännite-suojaelimet ja jatkojohdot peräkkäin pantuna. 2) Ilmateitse imeytyä kaapelin sisälle, kaapelin toimiessa imuantennina suurille jännitteille. Vaikka kaapeli ei koskettaisi yhtikäs mihinkään, esim. oma tv-antenni parvekkeella sähköeristeisesti ilman maadoitusta, niin salama voi vapaaseenkin piuhaan nostaa jännitteen kilovolttiluokkaan ja se sitten rikkoo niitä vehkeitä mitä piuhaan on liitetty. Vaikeampi on suojautua ilmatie-ylijännitteeltä, koska laitteistoa lähimpänä oleva verkko- tai signaalijohdin voi toimia ylijännitekentän imurina. Salama voi jopa iskeä ikkunan läpi ikkunalaudalla luikertavaan kaapeliin ja silloin elektroniikan tuho on massiivinen; totaalinen. Suojaelimet etäämpänä laitteistosta ovat ihan hyödyttömiä. Vain metallinen järeä aukoton laitekaappi voi pelastaa laitteiston. Läpiviennit kaapista ulkomaailmaan tehtävä optisesti tai EMP-suojatusti eli sikakalliisti. Koska maadoitusyhteyden (vesijohdot, lämpöpatterit, 230 V pistorasioiden suojamaapinnit ja tv-antennin suojavaippaliitos) potentiaalikin voi nousta kilovolttiluokkaan jos salama iskee talon lähelle nurmikkoon, ei auta yrittää "maattaa" laitteistoa valtakunnanmaahan tai liittää suojaelimiä signaalin ja maan väliin. Koska salaman iskiessä voi tv-antennimaassa olla +1000 volttia ja 230 V verkkomaassa voi olla -1000 volttia ja tämä 2000 voltin jännite-ero sitten sulattaa p!llun päreiksi kaiken tielleen osuvan. Toistan: maadoitus EI ole turvassa salaman vaikutuksilta. Maapinniä pitää kohdella yhtä suuren riskin lähteenä kuin kaikkia muitakin signaali- ja virtapinnejä. Ainoa oikea suojaus saadaan EMP-suojametodeita noudattamalla. Että luodaan ikioma "paikallinen suojamaa" laitekaappiin. Kaapissa voisi olla kerros paksua kuparilevyä suurien virtojen kuljetukseen + lyijyä röntgensäteilyä vastaan + myymetallikerros häiriösäteilysuojaukseen. Juu, ei ole halpa kaappi hän. Kaapin SISÄLLÄ vallitseva oma paikallinen maadoitus on turvassa ja sen suhteen voidaan maadoittaa kaikkien kaapissa olevien laitteiden signaalit ja tehonsiirrot normaalilla tavalla. Tämä oma maa ja signaalit sitten liitetään useiden peräkkäisten suojaelimien läpi ympäröivään maailmaan. Signaalit on helpoin optoeristää, mutta tv-antennisignaalin kannalta menee vaikeaksi, en tiedä järkihintaista optoeristysratkaisua koko rf-kaistan suojaamiseen. Uhrautuvia antennivahvistimia on pantava peräkkäin ja ylijännitesuojain jokaiseen. 230 voltin verkkovirta on yllättävän helppo eristää kertautuvin kuristimin ja ylijännitesuojin. Jopa tavalliset jakorasia-jatkojohdot peräkkäin pantuna toimivat suojakuristimina, kun jokaiseen jatkojohtoon tökätään ylijännitesuojaelimiä pari kappaletta per jatkojohto. Johtojen ominaisvastus eristää kauempana olevia asioita täällä päässä tapahtuvilta asioilta ja päinvastoin. Vaikka se lähinnä salamaa oleva ylijännitesuojaus hajoaisikin, jonossa on tusina ehjää suojaa odottamassa seuraavia salamoita. Ja kun ehjät suojaelimet alkavat käydä vähiin, (älykäs) laitekaappi päästetään kokonaan irti ympäröivästä maailmasta odottamaan ukonilman loppumista ja suojaelimien vaihtamista. UPS-varavoimalla ylläpidetään kriittiset tietokoneet sun muut vekottimet niin pitkään kuin kyetään. Pro-laitteissa suojaelimet tosiaan voidaan vaihtaa, ne eivät rikkoutuessaan tärvele koko lääniä, kuten kuluttajalaitteiden sisällä tapahtuu suojaelimen höyrystyessä ja tuhotessa kaiken ympäriltään. Minulla ei ole EMP-suojausta, koska on noin 100000 euroa halvempaa puuhaa ostaa uusi modeemi tai hubi kuin rakentaa EMP-järjestelmä. On muuten turvallisempi ottaa 230 volttia vain yhtä reittiä pitkin. Ei siis liitetä laitekalustoa usean "eri sulakkeen" verkkoon, koska verkkojen välille helposti syntyy jännite-eroja salaman takia. Mitä vähemmän laitteistolla on liitoksia ympäröivään maailmaan, sitä paremmin kalusto on turvassa ja helpommalla+halvemmalla suojauksella pärjätään. Tyyliin logaritmisesti asia vaikeutuu, tai jotain. Let mii eksplein: - Jos koko laitteisto on liitetty maailmaan vain pelkän 230 voltin sähkön avulla, riittää kun siihen yhteen kaapeliin ostetaan muutama suojaelin ja jatkojohto. - Jos lisäksi on toinenkin kaapeli ulkomaailmaan, vaikkapa puhelin/nettikaapeli, niin se kaapeli vaatii omat suojauksensa, siis toisen mokoman rahallisen investoinnin. Ja koska näiden kahden eri galvaanisen reitin VÄLILLE voi syntyä vastakkainen potentiaali salaman takia, joudutaan lisäksi TUPLAAMAAN kaikkien suojausten määrä, koska ylijännitetaso on entistä suurempi ja suojaelimiä paukkuu rikki tiheämmin. - Kun lisätään kolmas salamankulkureitti ulkomaailmaan, vaikka tv-antenniliitäntä, se vaatii taas ikiomat suojaimensa ja taaskin tulee uusi reitti ylijännitteiden lisäkasvamiselle, tavallaan "kolmivaiheinen" ylijännitepiikkiryöppy kolmesta lähteestä samaan aikaan ja ties millaisin keskinäisin jännite-eroin. Eli taaskin suojaelimiä tarvitaan entistä enemmän, koska niitä poksuu kuin popcornia kattilassa. .
Virtajohdon irroitus on kokeiltu. PC oli kiinni Onkyossa, mutta kaikki laitteet sentään tuli/tulevat APC:n ylijännitesuojan kautta. Ja kyllä, antenni kaapeli oli kiinni. Se tässä vähän itseäkin hämää, kun ainut laite joka ei ole suoraan Onkyossa kiinni on modeemi ja siitä tuli kerrasta entinen, mutta tv, htpc, iptv purkki, ps3 ja appletv säilyivät ehjinä vaikka olivat kiinni tuossa Onkyossa. Mutta kun kerran kaikki toimivat normaalisti heti, kun jättää Onkyon välistä pois niin eipä siihen taida jäädä vaihtoehtoja.
Töissä yksi kaunis kesäpäivä kävi ukkonen ja "söi" ensin saman seinän toiselta puolelta kaikki sähkössä kiinni olleet (olivat upsin takana) ja kesän ja syksyn kuluessa seinän toiselta puolelta kaikki sähkölaitteet... Samoin ihmeteltiin toisen rakennuksen PC:tä, joka suolsi BSOD:ta, kunnes keksin ottaa aktiivikajarit irti koneesta, johan loppui BSOD:t... Tutkimattomat ovat ukkosen tiet, se joko raiskaa heti tai vasta 15: päivä... T: Vesku
Tuo on kyllä totta. Monestikkin kuullut/lukenut toinen toistaan erikoisempia tarinoita ukkosen jäljiltä. Ensimmäinen kerta, kun omalle kohdalle sattuu.
Asutko antennitaloudessa? Veikkaanpa, että sieltä kautta on tullut jonkinlainen piikki. Se, miksi ei sitten ole tv:tä hajottanut, on ihan sattuman kauppaa. Joskus piikki hajottaa ja joskus ihme ja kumma ei välttämättä. Onkyo ei ilmeisesti ole maadoitettu, mutta onko tv? Sekin voisi selittää sen ehjänä pysymisen - jännitepiikki onkin edennyt maajohtoa pitkin talon maadoitukseen. Ja jos sähkörasia ei ole maadoitettu, niin ylijännitesuoja toimii huomattavasti "heikommin", jotkut ovat sanoneet, että vain 20 % hyödyllä. Voihan se toki olla, että jännitepiikki oli vain internet- ja radioantennilinjoissa.
Antennitaloudessa asutaan ja maadoitetun pistorasian perässä on tuo jännitesuoja. Mutta eipä siinä, nyt kävi näin ja lähinnä tosiaan ihmetytti tuo pelkän HDMI puolen mykistyminen, kun ei ole omalle kohdalle osunut näitä ukkosen aiheuttamia juttuja.