Niinpä. Tai joku Dreambox pohjainen ratkaisu, jossa riittää että kortti on yhdessä boksissa. Näiden kaikkien kiertomahdollisuuksien vuoksi tuleva järjestelmä perustunee siihen huhuttuun veroratkaisuun eli tulevaisuudessa kaikki täysi-ikäiset maksavat jotain.
Ehdotukseni mukaan voitaisiin tietysti sopivasti korottaa joko kortin hintaa tai veron määrää, jos näyttäisi siltä, että kortteja lunastetaan vähemmän kuin oletettu määrä. Joka tapauksessa maksettaisiin myös pääluvun mukaan veroa, joten ihan ilmaista lounasta ei saisi. Ja mökkitelkkari (tai läppäri) tarvitsee oman korttinsa, mikäli joku perheestä jää vakituiseen asuntoon (vie läppärin pois kotoa).
Niin varmasti, mutta jos on vaihtoehtona maksaa vaikkapa 200 euroa vuodessa viidestä kortista tai vain 40 euroa vuodessa yhdestä ja kertamaksuna 65 euroa + 5 * 39 euroa = 260 euroa (nopeasti hintaseurannasta poimittuna), niin ainakin itse tietäisin, kumman valitsisin. Vaikka olisi vain kaksi laitetta, niin 100 euron kertasatsaus jakajaan ja etäkorttiin olisi kuoletettu kolmessa vuodessa. Noita jakajia on muitakin merkkejä ja halvempiakin, mutta otin tuon nyt nopeasti esimerkiksi. (EDIT: laskuvirhe tuossa, jompi kumpi on väärin... en itse asiassa edes tiedä, miten nuo jakajat tarkalleen ottaen toimivat, eli jos on kaksi boksia, niin pitääkö olla jakaja ja kaksi etäkorttia vai jakaja ja yksi etäkortti? No, periaate tuli varmaan selväksi.) Ei kysymys siis ole siitä, pystyykö noista korttimaksuista selviytymään, vaan siitä, että ei suomalainenkaan tyhmä ole: jos on mahdollisuus päästä halvemmalla, niin kyllä se tie yleensä valitaan, vaikka rahaa olisi maksaa kalliimpikin tapa. Aina voi tietenkin vedota siihen, etteivät mitkään kadunmiehet tunne tuollaisia kortinjakajia, mutta uskokaa pois: kyllä sana kulkee ja jos tuo koskisi koko kansaa, niin on aivan varmaa, että jakajia olisi kohta joka marketissa ja merkittävä osa tuloista jäisi saamatta. Jos tuo oletettu kolme laitetta per kotitalous tippuukin lukuun 1-1.5, alkaa vuosittainen veroilla kerättävä määrä noustakin pikkuhiljaa sellaiseksi, että korttihässäkän merkitys kuihtuu suhteellisen olemattomaksi. Tietysti voidaan sitten alkaa puhumaan siitä, että moiset laitteet pitäisi kieltää lailla, sen jälkeen aletaan sitten pohtimaan, miten kontrolloidaan ulkomailta tuontia jne. En oikein usko, että tuo on tie, mille haluttaisiin lähteä.
Kuten jo totesin, yhdellä kortilla pärjää ainoastaan "neljän seinän sisällä". Jakajahässäkästä tulee aina ylimääräistä vaivaa, joten moni todennäköisesti tyytyy ostamaan sen (toisen) kortin, vaikka pitemmän päälle se tulisikin kalliimmaksi. Ja mikäli kortteja myytäisiin vähemmän kuin tuo oletettu kolme taloutta kohti, voitaisiin kortin hintaa vastaavasti hinata ylöspäin, esim. 80 ... 120 €. Joka tapauksessa "pahimmillaan" lähestyttäisiin vain nykytilannetta (1 lupa / talous) kuitenkin sillä erotuksella, että a) pinnareita ei olisi b) kallista ja tehotonta lupatarkastajajärjestelmää ei tarvittaisi. Nämä ovat pointtini tässä asiassa.
Vaikka sinänsä en mitenkään kiistä edellä olevan todenperäisyyttä, minusta siinä kuvastuu yleinen piirre. Ihmiset häpeävät TV:n katsomista ja tuntevat tarvetta selitellä sitä mm. vetoamalla opetusohjelmiin. TV on ollut täällä on yli 50 vuotta. Eikö voisi jo lähteä siitä, että ihmiset katsovat sitä ja sillä siisti. Se miksi kukin katsoo TV:tä on hänen oma asiansa. Samaa piirrettä kuvastaa vaatimukset, ettei Yle saisi lähettää viihdettä vaan opetus- ja tiedotusohjelmia. Totuus kuitenkin on, että mitä vähemmän kiinnostavia ohjelmia Yle lähettää, sitä enemmän TV-maksua tullaan kritisoimaan.
Olisiko mallissasi kortin takana vain Yle vai kaikki kanavat? Nykyäänkään TV-maksu ei ole sidottu Ylen katsomiseen. Jos vain Yle, niin on utopistista ajatella, että talouteen hankittaisiin keskimäärin kolme korttia. Kyllä se jäisi lähes aina vain yhteen ja muilla katsottaisiin sitten kaupallista tarjontaa. Veikkaisin, että kortteja myytäisiin n. kaksi miljoonaa eli niistä tulisi 80 miljoonaa euroa. Verolle jäisi siis 350 miljoonaa. Toisaalta jos kortin hinta nostettaisiin sataan euroon tai yli laskisi ostajien määrä reilusti. Jos kaikki kanavat olisivat kortin takana olisi tilanne toki toinen. Silloinkin kolme per talous on yliampuvan suuri, kun ottaa huomioon tallentavat digiboksit. Siis kun puhun, että kaikki kanavat olisivat kortin takana en tietenkään tarkoita, että muut kuin Yle saisivat rahoja korteista. Miksi ei yksinkertaisesti henkilökohtaisesti. Kyllä lapsetkin TV:tä katsovat. Heille jopa tehdään ihan omaa ohjelmaansa. Minusta mallisi on aika hankala. Se luo aivan turhaan tuon hankalan korttisysteemin. Jos rahoitus hoidetaan TV-verolla voidaan vero mitoittaa niin, että saadaan suunnilleen haluamasi lopputulos. Verossa voi olla esim.talous- ja henkikohtainen osuus. Esim. 60 euroa per talous ja 60 euroa per henkilö (siis 120 euroa yksinasuvalta) antaisi suunnilleen saman tuloksen. Siis mielestäsi korttien jakelu ja käyttöoikeuksien hallinta sujuisi ilman byrokratiaa?
Kuinka paljon ylimääräistä vaivaa tuosta nyt sitten tulisi? Mitään "konffausta" ei tuossa käsittääkseni vaadita juurikaan, laitetaan kortti tukiasemaan ja etäkortit bokseihin. Jos ajatellaan vaikka kymmenen vuoden aikajaksoa kolmella kortilla, niin 10 * 120 = 1200 euroa vs. 10 * 40 + ~200 = 600 euroa, kyllä noilla summilla edellä mainittu saa olla todella merkittävästi helpompi, että siihen suurin osa ihmisistä päätyy. Jos vuosihintaa nostetaan, niin sillä vahvistetaan se, että kukaan ei varmasti maksa enempää kuin yhden kortin ja osa ei varmasti ota sitäkään. Kalliin ja tehottoman lupatarkastusjärjestelmän sijaan meillä olisi siis kallis korttienhallintajärjestelmä, eivät ne itsestään ne kortit toimi ja kuluttajille kulje. 3*2,4 miljoonan eli 7,2 miljoonan kortin valtuutusten kuljettaminen lähetysverkossa (näinhän salaussysteemit toimivat, kortit valtuutetaan lähetyspäästä ja kaikille aktiivisille korteille kulkee jatkuvasti dataa verkossa) voisi myös olla mielenkiintoinen systeemi... Olen edelleen sitä mieltä, että korttisysteemi on hankala, kallis ja loppujen lopuksi varsin turha, erityisesti jos sitä vielä täydennettäisiin erikseen kerättävällä maksulla. Eri mieltä saa vapaasti olla, ei siinä mitään.
Ootko sä nyt ihan tosissasi? Minä en tuossa "katsomme opetusohjelmia" -kohdassa nimittäin ollut, vaan se oli tarkoitettu sarkasmiksi hereford_picnicille... Hänen mielestään meillä on liikaa telkkareita, samoin kuin meidän naapureillamme, tai useilla lapsiperheillä ylipäätään. Kas kun et siihen tarttunut, koska siitä viime kädessä oli puhe!?!? Juuri näin! Se voidaan osoittaa jo olemassa olevilla järjestelmillä kuten PlusTV ja Canal+ ja käyttäen esimerkkinä lapsiperheitä ja/tai tallentavia digiviritinlaitteita talouksissa. Miksi se muuttuisi "helpommaksi", jos YLE menisi maksukorttisysteemiin?
Hyvä olisi jos tv-lupamaksun rahat otettaisiin jostain valtion kassasta. Ite en sen kummemmin tiiä perusteita koko tv-lupamaksulle,mutta ärsyttää tuo jatkuva ruinaaminen ja postista tunkee "olethan muistanut maksaa plaaplaa". Otettaisiin vaikka muutama MaMu vähemmän suomeen niin eiköhän niillä säästyneillä rahoilla rahoiteta nuo "tv-lupamaksu kustannukset"
Älä nyt, juuri tänään luin jonkun "asiantuntijan" keskustelukommentin jossain lehdessä, että jokainen maahanmuuttaja maksaa Suomelle 50 000 vuodessa. Sinällään kova summa, että meikeläisen kuukausipalkka (jonka nyt kuvittelin olevan kohtuullista keskitasoa) ei riitä alkuunkaan 50 000 vuosituloihin, mutta kaipa tuo heitto johonkin perustuu... jos nyt ajatellaan noin, niin 400 miljoonaahan säästetään, kun jätetään siis muutama eli 8000 maahanmuuttajaa ottamatta vuodessa. Kokonaismäärä taitaa olla siinä kymmenen tuhannen pinnassa nykyään, joten onhan tuo rajuhko pudotus, mutta saadaanpa Yle näkyviin ilman lisämaksuja Vakavasti puhuen (tämä siis alkuperäisen kommentin esittäjälle), varmasti olisi keinoja säästää muualta ja yrittää kerätä tarpeeksi rahaa, jotta Ylen toiminta saataisiin rahoitettua, mutta miksi niin tehtäisiin? Eikö ensisijaisesti loogisempaa olisi täyttää budjetin vajetta keräämällä lisää tuloja eli korottamalla veroja? Jos niin tehtäisiin normaalin veroprogression mukaisesti, niin ei tuo kenellekään olisi kohtuutonta: isotuloisemmat maksaisivat euromääräisesti enemmän, mutta kukaan ei kohtuuttomasti joutuisi satsaamaan tuloihinsa nähden. Katselin tuossa jotain artikkelia, jonka mukaan suomalaiset palkansaajat tienasivat vuonna 2008 bruttona keskimäärin 29163 euroa (yrittäjät jonkin verran enemmän) ja työllisiä oli 2 441 000 tämän vuoden helmikuussa. Suuntaa antavia lukuja tarvittavasta veron korotuksesta saadaan, jos noita lukuja käytetään pohjana: hieman yli puolen prosentin korotuksella saataisiin kerättyä ylimääräinen 400 000 000, tämä tarkoittaisi tuolle 29 163 euron keskituloiselle 163 euroa vuodessa, eli jokaisesta palkasta menisi 13,5 euroa enemmän. Onhan tuossa laskelmassa paljon aukkoja: luvut ovat laman myötä muuttuneet, yrityksiä ei ole mukana (nythän ne maksavat kuitenkin TV-luvan) ja lisäksi tuosta saatavan tulon määrä luonnollisesti muuttuu aina tulojen määrän sekä palkansaajien määrän muuttuessa, mutta perusperiaate varmaan tuosta tulee selväksi: jos rahoitus kerättäisiin normaalin verotuksen osana, niin ei tuosta kenellekään kohtuutonta taakkaa tulisi.
nimenomaan. Eikä siihen "tv-lupa prosenttiin" olisi mitään perusteltua syytä jälkeenpäinkään koskea (indeksikorotukset ym) koska jo nyt tulotasomme kasvaa kuulemma liian reipasta vauhtia ---> siinä tulee se "korotus" automaattisesti myös tv-lupamaksullekin... Henk koht. olen jo vuosia ihmetellyt että miksi nämä asiat on pakko tehdä vaikeasti. Tuo esim. 0,6% kerätään verotuksessa ja sillä siisti.
Eli paljon töitä tekevät ja siten vähän tv:tä katsovat maksavat eniten? Melko reilua.. elämä on. :OI Tehdäänpä YLE-vero vielä progressiiviseksi, hyvin tienaavilla on varaa maksaa vaikkapa triplaprosentit. Ja sitten ihmetellään kun kaikki kynnelle kykenevät maksavat veronsa jonnekin muualle kuin sossutätilandiaan.
No voi jessus sentään mikä yleistys. Nämä paljon töitä tekevät ja hyvin ansaitsevat (yhtäsuuruusmerkki näiden välille?) maksavat koko ajan enemmän myös terveydenhuollosta, kirjastoista, kulttuurista ja urheilusta, mutta eihän heillä ole aikaa sairastaa, lukea kirjoja, käydä teatterissa tai vahdata olympiakisoja, kun ovat koko ajan töissä ja ansaitsemassa?
Väitän että työhön käytetyllä aikapanoksella ja työstä saadulla korvauksella on varsin suuri korrelaatiokerroin. Tässä moninkertaisten ja päällekkäisten maksuprogressioiden maassa hieman enemmän ansaitsevat kustantavat leijonanosan julkisista terveydenhoito- ja kulttuuripalveluista. Väitän edelleen, että suuresta maksurasituksesta huolimatta he käyttävät näitä palveluita vähemmän kuin muut väestönosat. Kuinka monella on aikaa väijyä terveyskeskusten jonoissa kun töitäkin pitäisi tehdä? Moneen kertaan on osoitettu, että sairastavuus (ja siten terveyspalvelujen käyttö) kasaantuu aivan muihin ryhmiin kuin paljon töitä tekeviin. Tältä pohjalta on hyvin selvää, että prosentti- ja progressiopohjaisena verona toteutettu YLE-maksu on varsin epäoikeudenmukainen ratkaisu. Erityisesti kun otetaan huomioon jo ennestään huippukireä verotus ja veroprogressio.
Ok, eli siis kunnon köyhät kyykkyyn-meininki, mitäpä sillä on väliä, miten muilla menee, kunhan minulta ei viedä euroakaan? Kaikki tämän hetken julkiset palvelut pitäisi muuttaa laskutettavaksi käytön mukaan? Varmistetaan nyt vielä, että olet oikeasti tätä mieltä: Jos kerättäisiin vaikka tuo 0,6%, niin vuodessa 30 000 euroa ansaitseva maksaisi veroa 180 euroa eli 15 euroa jokaisesta 2500 euron kuukausipalkasta. Vuodessa 60 000 euroa ansaitseva maksaisi siis 360 euroa vuodessa eli 30 euroa jokaisesta 5000 euron kuukausipalkasta. Opintotuella ja kesätöillä / satunnaisilla tienesteillä elävä opiskelija, joka ansaitsee vuodessa ehkä 12000 euroa tuet mukaanluettuna, maksaisi vuodessa 72 euroa eli 6 euroa 1000 euron kuukausituloistaan (keskimäärin, opiskelijan tulothan luonnollisesti painottuvat kesään). Sinusta tuo 60 000 euroa vuodessa ansaitseva työnarkomaani kokisi kohtuutonta vääryyttä, jos palkasta häviäisi tuo 30 euroa kuussa, koska kaveri ei ehdi katsoa kuin iltauutiset ja talousuutiset? Toivottavasti on muistanut erota kirkosta, koska siihen turhuuteen menee tuplamäärä rahaa vuodessa. Entä jos narkomaanin kotihoidontuella oleva vaimo ja pari lasta töllöttävät monta tuntia päivässä ja käytännössä ilmaiseksi, onko se sitten reilumpaa? Talouden maksut ovatkin yhtäkkiä vain 7,5 euroa / henkilö / kuu, eli 1,5 euroa enemmän kuin opiskelijalla. Yhteinen TV:n katselumäärä lienee moninkertainen yksinasuvaan opiskelijaan verrattuna vai mitä luulet? Omat tuloni ovat jonkin verraan lähempänä tuota 60 000 euron rajaa kuin 12 000 euron rajaa, mutta en kokisi omalta kohdaltani tuota summaa millään tavalla kohtuuttomaksi tai epäreiluksi. Itse asiassa tuo olisi varsin mitätön summa ja tuskin huomaisin sen puuttumista kuukausittain tilille tulevasta määrästä. Katson Ylen kanavia ehkä keskimäärin kaksi tuntia viikossa, enkä muutenkaan katso hirveästi TV:tä, lähinnä urheilua ja sitäkin melko paljon maksukanavilta, eli varmaankin olisin mallin "häviäjä", mutta kuinka paljon tuo olisi minulta oikeasti pois?
En ymmärrä miksi täsmälleen samasta palvelusta pitäisi maksaa eri hinta. Tuloista maksetaan veroa progressiivisesti ja kansainvälisessä vertailussa progressio on ylemmissä tuloluokissa huimaavaa tasoa. Sen lisäksi esim. kunnallisissa päivähoitopalveluissa on raju porrastus maksuissa. Veroprogressiota on pyritty viime aikoina vähentämään, koska ahkera työnteko ei Suomessa nykyisellään kannata. YLE-lisävero olisi näiden tavoitteiden vastainen. Käteen jäävästä tulosta tuo YLE-lisävero lohkaisee 1-2 % pois. Tasasummaverona toteutettuna YLE-maksu on ehkä harkitsemisen arvoinen ratkaisu. En ole laittamassa köyhiä kyykkyyn, mutta nykyisessä avustusviidakossa lisääntyvä määrä ihmisiä tuntuu hakeutuvan ihan tarkoituksella siihen kyykky-asentoon kukkahattutätien paijattavaksi.
Tasaverolla (johon ilmeisesti ollaan siis ehdotuksen mukaan menossa) malli olisi siis sellainen, että tuossa edellä mainitussa esimerkissä opiskelija maksaisi vaikkapa sen 180 euroa vuodessa ja 60 000 vuodessa ansaitseva saman 180 euroa. Opiskelijalle tämä olisi 15 euroa kuussa 1000 euron kuukausituloista eli 1,5 prosenttia ja 60 000 ansaitsevalle 15 euroa 5000 euron kuukausituloista eli 0,3 prosenttia. Reilua ja tasapuolista? Kyllähän toki opiskelija voisi nostaa tulotasonsa helposti sellaiseksi, ettei tuo olisi merkittävä summa, kun tekisi vain kovasti töitä? Sama toki koskee jotain 4 lapsen yksinhuoltajaäitiä ja monia muitakin, kovasti töitä vaan, niin saadaan tulot sille tasolle, että 15 euroa kuussa ei vaikuta pahalta? Oma valintahan tuo aina on ollut, kaikki voisivat kyllä ansaita hyvin, jos olisivat vain tehneet kovasti töitä, laiskuuttaan ovat itsensä ahdinkoon ajaneet? Vai ajatellaanko niin, että 60 000 ansaitsevalla on tuo perhe, jota elättää ja veroa kannetaankin kaikilta kansalaisilta siitä riippumatta, onko tuloja vai ei: sen jälkeen ko. perheessä maksetaankin 60 euroa kuussa, joka nyt on tuplasumma siihen nähden, että olisi kerätty 0,6 prosentilla verotuksesta, mutta olisihan ainakin reilu malli? Toki yksinhuoltajaäiti maksaisi sitten 75 euroa kuussa, joka kuulostaa aika pahalta varsinkin kun valinnanvaraa ei ole: maksat joka tapauksessa. No, mielipiteitä saa tietenkin olla. Minusta ei ole kohtuutonta, että otetaan enemmän sellaisilta, joille ko. summa ei merkkaa yhtään mitään henkilökohtaisen talouden kannalta. Edelleen, kuuluisin oletettavasti itse kyseisen prosenttimallin häviäjiin, mutta minulta ei siltikään riitä ymmärrystä sille, että hyvätuloiset itkevät sellaisten rahojen perään, joiden puuttumista ei edes huomaa. Suomessa kyllä riittää niitäkin, joilla on ihan aitoja ongelmia ja valittamiselle aihetta, eivätkä monet heistä ole siihen tilanteeseen laiskuuttaan joutuneet.
Itsekin kyllä näen, että jos nykyisestä systeemistä siirrytään pois niin tasaveromalli (0,6%) ei ole oikeudenmukainen sillä nykyinen lupamaksukin on kaikille sama. Kaikkein huonoimmassa asemassa olevilla on käsittääkseni mahdollisuus saada avustusta tv-luvan maksuun ja näin voisi olla jatkossakin. Kysymys on kuitenkin loppujen lopuksi siitä, että maksetaan samasta palvelusta. Se mikä palvelun hinta on suhteellisesti tuloista voi olla mielenkiintoista, mutta aivan vastaavasti sama vertailu voidaan tehdä vaikka kaurapuurosta ja päätyä keskustelemaan miksi pienituloisen on maksettava siitä sama hinta kuin suurituloisen. Mielestäni Ylellä/valtiolla on kaksi vaihtoehtoa nykyisen tv-luvan korvaamiseen: 1) Laitetaan kanavat kortin taakse, jolloin niitä ei näe jos lupaa ei ole maksettu. Rinnalle voitaisiin sitten perustaa yksi kanava, josta näkyisi esim. uutiset ym. tiedotteita ja se olisi ilmainen ja siten hoidettaisiin lain velvoittamat tiedottamiset. Tämä samalla merkitsisi, että Yle kilpailisi aidosti maksu-tv:tä vastaan. 2) Verorahoista kerätään jokaiselta tasasumma. Itse pidän 2. vaihtoehtoa parempana.