Johnny Depp nähdään elokuvan The Tourist pääosassa amerikkalaisena turistina, jonka harmiton suhde ventovieraan naisen kanssa alkaa punoa romantiikan ja juonittelun aineksista hengenvaarallista verkkoa. Frank (Depp) matkustaa hetken mielijohteesta Eurooppaan hoitamaan särkynyttä sydäntään, mutta löytää itsensä varsin pian flirttailemasta hurmaavan Elisen (Angelina Jolie) kanssa, jonka tapaaminen ei kuitenkaan ole silkkaa sattumaa. Heidän salamaromanssinsa etenee pikavauhtia Pariisin ja Venetsian upeissa maisemissa, mutta aivan yhtä nopeasti he saavat huomata tempautuneensa mukaan vaaralliseen kissa ja hiiri -leikkiin. Katso elokuvan trailer Ensi-ilta Suomessa 21.01.2011 (USA:ssa 10.12.2010)
Kovin kiiltokuvamainen leffahan tämä oli, kaikki näytti hienolta ja kauniilta näyttelijöistä maisemiin. Sisältöpuolikin oli jotenkin naivia ja kiiltokuvamaista... Tuli mieleen että tällaisia naisille suunnatut halvat romanssipokkarit varmaankin on... en ole sellaisia lukenut... Tarinaan oli saatu mukaan vähän jännitystäkin, lähinnä pahojen pahisten avulla, ettei liian imeläksi mennyt. Joo, kaunis oli, ehkä tämä pitäisi arvostella kuvataiteena... 3/5
Tulipas tämäkin nähtyä, filmi-versio näyttää ainakin Kajaanissa pyörivän. En tiennyt paljoa etukäteen elokuvasta ja tämähän yllätti kulman takaa vasemmalla koukulla. Jotenkin elokuvaan vain pääsi helposti sisään ja sitä tuijoitteli mielellään. Angelinasta en ole yleensä välittänyt, eikä hän oikein nytkään vakuuta muulla kuin ulkoisilla anneillaan. Deppissä on jotain omituista särmää, koska hänen työskentelyä katselee mielellään. Tapahtumapaikkana olevat Pariisi ja Venetsia toimivat hyvin viemään huomion pois hollywood-näyttelijöistä. Vielä kun välillä oikeasti puhutaan italiaa tai ranskaa, niin avot! Maisemat ovat Venetsiassa hienoja. Pariisi jätetään suhteellisen nopeaan taakse. Liekö sitten kuvattu edes oikeasti näissä paikoissa, mutta hienolta näyttää. Odotin tästä enemmän pariskunnille tehtyä elokuvaa, mutta tämähän olikin melkein kenelle tahansa suunnattu toimintakomedia, josta löytyy välillä ihmeen paljon raakuuttakin.
Nähty on, huono oli. En edes tiedä mistä aloittaisin. Komediaksi tätä väitettiin jossakin ja romattiseksi trilleriksi toisessa paikassa. Kuvailisin tätä lepsuksi trilleriksi. Hauska tämä ei ollut, vaikka huumoria yritettiin monestikin. Suurinosa vitseistä lankesi Johnnylle, joka ei osannut esittää niitä tarpeeksi hyvin tai ohjaaja ei antanut hänen esittää niitä tarpeeksi rajusti. Läpät eivät toimineet alkuunkaan. Romantiikkaa yritettiin, mutta Deppillä ja Joliella ei ollut kemiaa laisinkaan, mikä varmaan selittyy sillä että näyttelijät eivät kuulema tykänneet toisistansa. Siltikin molemmat saivat Golden Globe ehdokkuuden (onneksi kumpikaan ei voittanut, se olisi ollut suunnaton vääryys), enkä ymmärrä, millä meriiteillä. Kovin hengettömiä molemmat. Kaikki vuorosanat sanottiin samalla tavalla, oli tilanne mikä hyvänsä. Onko se sitten hyvää näyttelyä? Elokuvassa oli koko ajan pieni odottava tunnelma, sellainen pieni jekkufiilis, joka ei johtanut mihinkään. Odotin koko elokuvan ajan, että nyt tapahtuu jotakin, mutta ei. Lukuunottamatta lopun ennalta-arvattavaa käännettä, elokuva ei lunasta odotusta tai käytä sitä mitenkään. Pieni jännitys oli siis ilmassa, mutta siihen turtui ja alkoi odottaa jo elokuvan päättymistä. Tekijät voivat vain unelmoida No Country for Old Menin kaltaisesta piinaavasta tunnelmasta. Juoni on perushöttöä, yritetään olla kovin ovelia kuin missäkin agenttijännärissä, mutta vaisuksi jää. Niin kuin jo sanoinkin, käänteen arvaa jo kaukaa. Tätä voisi verrata Robertsin ja Owenin Duplicity -elokuvaan, joka on Oscar -ehdokas tähän verrattuna. Maisemat olivat ihan nätit, Venetsian kaupunki on varmana kustantanut miltei koko elokuvan. Musiikkikin oli saanut Golden Globe -ehdokkuuden ja se jopa sopi hyvin. Kiva pinta, mutta syvyyttä ei ole. 0,75/5 kertoo aika paljon, että katsoisin mieluummin Pirates nelosen ennen tätä.
Perusjännäri, ei mikään akamala muttei erityishyväkään. Tähtiähän tässä oli yllättävän monta, otsikossa mainittujen lisäksi mainio pahis Steven Berkoff muistetaan kasarileffoista Rambo ja Octopussy. Tarina sinällään OK, ehkä ohjaaja olisi saanut laittaa vähän enemmän pottkua. Kuvakerronta oli hyvin rauhallista, eikä edes toimintakohtauksissa lähdetty nykyään muodissa olevaan käsivarakameraan ja alle sekunnin mittaisiin leikkauksiin. Tuollaiset pikku juut sopivasti käytettynä olisivat kyllä voineet antaa vähän lisäpotkua.
Florian Henckel von Donnersmarck (copy-pastesin IMDB:stä) onnistui täydellisesti edellisessä elokuvassaan Das Leben der Anderen. Minun oli siis lupa odottaa tältä paljon, mutta valitettavasti pieni pettymyshän tämä oli. The Tourist oli ihan kiva viihde-elokuva, jossa ei paljon päätään tarvinnut vaivata ja jota ei muista enää kuukauden kuluttua. En minä tätä ala haukkumaan, vaikka aika pitkälle allekirjoitan moitteet juonen ennalta-arvattavuudesta, näyttelijöiden suorituksista ja elokuvan kiiltokuvamaisuudesta. Viihteenä tämä menee. 2½/5.
Muodollisesti pätevä leffa höpöhöpö-tason juonella ja a-luokan tähdillä. Lopusta en tykännyt ollenkaan. ***
Tykkäsin melko paljon. Maisemat tosiaankin melko kauniita. Hiukan ennalta arvattava kenties oli lopputulema, mutta matka oli tärkeämpi kuin päämäärä. Jollakin lailla loppukin tuntui positiiviselta eli jäi hjuva fiilis. Ex-Bond oli myöskin ihan onnistunut roolissaan. ***½/*****