Kyllähän se täysin hiljaisessa huoneessa noin parin metrin päähän kuuluu, mutta pienikin taustamelu kyllä peittää tehokkaasti. Ei ole itseä ainakaan haitannut. Useat videotykit pitävät paljon pahempaa ääntä.
Hitaampi automaattisulake tilalle ellei ole jo? 10A hidas posliini kesti kevyesti 2400 mallin käynnistymisen.
Jatkan kiusaamista maailmanloppuun saakka, kunnes jollain upporikkaalla on varaa ostaa/lainata sähkölaitoksen tehonkulutusmittari: Paljonko topikin laite (tai mikä tahansa muu TeeAmppi) vie sähköverkosta tehoa tyhjäkäynnillään, eli ilman signaalia (kun kuunnellaan hiljaisuutta), mutta kaiuttimet on liitetty vahvistimeen? Vaikuttaako kaiuttimien impedanssi tyhjäkäyntitehoon, eli jos 8 ohmin kaiuttimilla laite syö 100 wattia hukkatehoa, kuluuko 200 wattia jos kaiutinkuormitus tuplautuu eli muuttuu 4-ohmisiksi? Ja meneekö 400 wattia 2 ohmin kaiuttimilla?
Clas Ohlsonin mittarilla: Jos en väärin muista niin tyhjäkäynnillä n.50-60W. Impedanssin vaikutusta en tutkinut. Vertailun ja mittarin luotettavuuden vuoksi: Nad 216: n.170W Rotel RB-1080: n.40W Pioneer VSX-D1011: 80W
Johan tuota virrankulutusta mitattiin DVB-G: https://www.dvdplaza.fi/forums/showpost.php?p=871307&postcount=88
Juu, mutta kaiutinimpedanssin vaikutusta ei ilmeisesti vielä tiedetä. Tunnettuahan on, että tavalliset analogiset vahvistimet kuumenevat huomattavasti enemmän kaiutinkuorman lisääntyessä, vaikka huoneessa pidettäisiin vakio äänenpaine. Hiljaisuutta kuunnellessa kaiuttimiin ei tehoa tietenkään pusketa kuin milliwatteja pohjakohinaan, joten vahvistimessa voi hiljaisuuden kuunteleminen tulla todella kalliiksi, jos kaiutinkuorma on 0-4 ohmia, tyypillisen 8 ohmin sijaan. Viisas vahvistin alentaa omia käyttöjännitteitään jos kaiutinkuorma on rankka tai antotehot pieniä (tyhjäkäynti!). Sama antoteho silti voidaan tuottaa eri kuormiin, se vain tapahtuu eri jännitteellä ja eri virralla eri kuormiin.
NAD 216 THX minulla söi 134 wattia stereomoodissa, kaiutinkuormitus 2,7...8 ohmia (nimellisenä), käytännössä joitakin kymmeniä ohmeja impedanssipiikit koteloresonanssien kohdilla. Non-True-RMS-yleismittareilla mitattuna, toinen mittari sarjassa ampeereita mittamassa ja toinen mittari vahvistimen yli näkyvää jännitettä mitaten. Oikeastaan pitäisi käyttää tunnettua vakioresistanssia testissä, koska kaiutinimpedanssi on himalajaa. Koska kuunnellaan hiljaisuutta, tavallinen metallikalvovastus kelpaa kuormaksi. Jonain vuonna vielä voitan laiskuuteni ja mittaan eri kuormilla tyhjäkäynnit omista päätteistäni. Ehkä samana vuonna joku TeeAmppilainen myös jaksaa kaivella miljoonalaatikostaan vastuksia ja juotella keinokuormat kasaan kummallekin kanavalle.
Elekää hyvät immeiset tuollaisia ryhtykö väsäämään, aivan turhan monimutkaisia (ja vaarallisiakin, jos ei tehdä huolellisesti). Oikea komponentti tehtävään on NTC, hakekaa termillä "inrush current limiter" tai jotain siihen suuntaan, eivät maksa montaakaan euroa kappale. Itselläni on 50ohm 3A tyyppi 625VA munkin kanssa, ja 2.5A verkkosulake on kestänyt jo vuosia. (nopeaa virta pois- virta päälle kytkentää tuo ei välttämättä kestä, mutta kuka nyt näin tekisi) Tyhjäkäyntivirrankulutuksesta: Koska tyhjäkäynnillä vahvistimen lähdöissä on 0V, on virrankulutuksen suhteen aivan sama onko sinne kytketty 4 vai 8 ohmiset kaiuttimet vai ei yhtään mitään. Tehonmittauksesta yleensä: Perinteinen P=U*I pätee vain silloin kun jännite ja virta ovat samanvaiheiset, muuntajakytkennöissä ei yleensä näin ole, vaan mukana on myös loistehoa, todellinen pätöteho on yleensä pienempi kuin e.m. mittaustavalla saatu. Todellinen arvo saadaan vain tehomittarilla joka mittaa jännitettä ja virtaa samanaikaisesti. Ikinä en ole kuullut pihtimittarista joka ei vaatisi tulo- ja menojohtimien erottamista toisistaan. Voisihan tuo tietysti onnistua jonkinlaisella matriisilla Hall-antureita, mutta "peirinteisellä" mittausperusteella ei. t:janne
Taisit etsiä munkkeja Fazerilta, mutta nyt ei puhuta leivonnaisista, vaan murisevista paholaisista. Joiden digitaaliajan jälkeläiset ovat nimeltään tikittäviä tai iniseviä paholaisia. Piruja silti, joiden mekkalointia minä en siedä, siksi piilotan kaikki paholaiset konehuoneeseen murisemaan ja inisemään. SÄHKÖKATKOKSET tekevät juuri sitä vaarallista nopeaa päälle/pois-juttua, ilman käyttäjän mahdollisuuksia määritellä kuinka monta millisekuntia sähkö on kotona tai poissa. Minä suunnittelen tee-itse-verkkoviritykseni sietämään epämääräisiä sähkökatkotilanteita. Helpoimmillaan homma hoituu (virranylläpitoreleellä) niin, ettei sähkökatkon tapahduttua laite palaa virtatilaan lainkaan, vaan pysyy nukkumassa. Että ihmisen sormi tarvitaan aina ja poikkeuksetta kännistystilanteissa. Puoliautomaattinen metodi sormen painamisessa olisi se, että kun sormi painaa käynnistysnappia, sillion virta etenee rajoitusvastuksen (tai muun virranrajoittimen) läpi, ja kun sormi irtoaa napilta, virta ohittaa rajoittimen, joka sitten pääsee jäähtyilemään rauhassa. Siis virtakytkimen pulssin nouseva reuna käynnistää rajoitetun virrankulun, ja laskeva reuna oikosulkee releellä sen rajoittimen, antaen vapaan virrankulun. Ja sähkökatkon tapahduttua kaikki virtareleet nukutetaan.
En lukenut koko topiccia, mutta resitiivisen ja reaktiivisen tehon suhde kiinnostaa. Miten varmasti tuo antaa poweria kun kuormana on oikea elementti eikä vastus? Voiko peak teho olla pienempi kuin RMS-teho (tässä mitattu)? Ei vissiin. Ja sitten toinen on ulostuloimpedanssi josta eräissä laitteissa lasketaan vaimennuskerroin = kaiutinimpedanssi/ulostuloimpedanssi. frigidi-käyttäjä heitti jotain vaimennuskertoimia autohifi puolelta jossa eräs Helix-vahvistimen vaimennuskerroin = yli 2000 ja SPL Dynamics = 17. Tämä siis 20 Hz:n taajuuden signaalilla. Onko näillä mitään väliä vai pelkästään silläkö, että vastus lämpenee saavissa?
Miten tässä T.AMPin päätteessä toimii tuo sillattuna oleminen? Jos käyttää speacon liitimiä niin pitääkö kikkailla sellainen kahden liittimen Y-haara, joka menee yhteen liittimeen, riippuen onko se sitten banaani vai speacon? Entä sitten tuossa keskellä olevat liittimet, niissähän voi ihan normaalisti käyttää banaaneja tai vain suoraan pelkkää kaapelia?
Hmmm... miksi sitten kaikki täällä vetää speaconista tehot kun voi helpommalla ja halvemmalla banaanilla vetää?
Tätä juuri tarkoitan. Menee vain vaikeaksi jos tarvii vaikka kaverin vahvistinta lainata. Ööh... tarkmmin kun miettii niin eipä sillä väliä, voihan sitä omaa kaapelia silti käyttää vaikka lainavahvistin onkin... juu ei mitään enään.
Eikö kellään löydy sanottaavaa alspen kysymyksiin (vaimennuskerroin, reaktiivisen vs. resistiivisen kuorman vaikutus, yms.).? Seikkoja jotka itseänikin askarruttaut....
Näin o. Jos vaimennuskerroin oikeasti kuuluu äänessä niin olisi kiva tietää näiden T.ampien ulostuloimpedanssi. Toki bassotoiston tarkkuus on huoneesta paljon kiinni.