Nuo ykkössivulla olleet linkit termostaatteihin on rikki, joten mikähän se sopiva termostaatti olikaan? Philips Technologies Thermostat,normally closed, opening at 70¦C RS Stock No.253-2739 Mfrs Part No.67L070 Onko oikea/sopiva? Onhan 70astetta aika lämpöinen, mutta Philipsiä ei viileämpänä saa, ja Elmwoodid olivat 'väärin päin', mikäli nyt tulkitsin noita silityksiä edes jotenkin oikein.. Tuossa ihmetyttää vielä: Miksi pienemmän jännitteen käyttö lyhentää elinikää? 38000 cycles @ 5Vdc/20mA 100000 cycles @ 48Vdc/1A
"Lyhentää elinikää" on eri asia kuin "toimia ikäloppuna". Suurempi energia kontaktien läpi lyhentää elinikää. Mutta vanhat kuluneet kontaktit "toimivat" paremmin silloin kun kytkettävä teho on riittävä. Vanhoista kontakteista ei mene pieni signaali läpi, mutta suuri vielä menee. Tulkitsisin luvut siis niin, että jos käytetään alle 5 voltin ja/tai alle 1 ampeerin tasajännitesignaalia, luotettava toiminta tapahtuu enintään 38000 kertaa. Ja tasajännitteen ollessa 5-48 volttia ja tasavirran ollessa 20-1000 mA kontaktit toimivat luotettavasti 100000 kertaa. Viisainta olisi aluksi kuormittaa pienellä teholla vaikkapa 30000 kertaa, sen jälkeen siirtyä käyttämään suurempaa tehoa lopuille 70000 toimintakerralle, että saa mainitut 100000 kertaa maksimaalisen luotettavasti. Päinvastainen malli ei ole järkevä, että ensin kärvennetään kontaktit suurella teholla ja loppuaika eletään epäluotettavasti pientä tehoa kytkien. Uudehkona ylimenovastus on pienimmillään. Käytön aiheuttama kuluminen ja hapettuminen heikentävät kontakteja, niiden ylimenovastus kasvaa, heikkojen signaalien kyky kulkea kuluneen huonontuneen kontaktiparin läpi heikkenee. Uutena kontaktien läpi voi kuljettaa esim. lämpömittarin anturin minimaalista jännitettä ja olematonta virtaa, levysoittimen äänirasian ääntä, mikrofonikapselin signaalia. Vuoden tai useamman vuoden käytön jälkeen nuo heikot signaalit eivät enää kulje läpi, katkeilevat kokonaan tai osittain. Mutta hieman suurempia tehoja voi silti läpi ajaa, merkkilampuile ja releille ja tuulettimille meneviä käyttöenergioita. Aivan loppuvaiheessa kontaktien elinkaaren lopulla keskitehoisetkin sähköt alkavat rahista liikaa, vain todella voimakkaat virrat ja suuret jännitteet menevät kontaktien läpi. Kontaktit myös alkavat kuumentua vanhoina ja niiden kyky KATKAISTA energian kulku huononee, lika ja metallihileet voivat jättää virran kulkemaan vaikka kontaktit yrittävät irrota toisistaan ja yrittävät katkaista virran kulkemisen. Hoitokeinona raihnaisille kontaktinrähjille on yrittää sikamaisen suurella nopeakestoisella teholla polttaa irtoroskat pois, se joko putsaa kontaktit tai hitsaa ne lopullisesti jumiin. Komponentti pitää ehdottomasti vaihtaa ENNEN kuin epäluotettava kausi alkaa, jo ennen ensimmäistäkään viallista kiinni tai auki jumiutumista. Valmistajan ilmoitukset ennakoidusta elinkaaresta ja jännite/virta-olosuhteista olkoon ohjeena komponentin vaihtotarpeen päättelemiseen, siis se 38000/100000 sykliä tietyillä tehoilla kontaktien läpi. Termostaatin penteleissä itsessään ei ole laskuria, joka laskisi kontaktien toimintasyklien määrän. Tarvitaan ulkopuolista apua laskemaan syklit. Ellei laskuria ennestään laitteessa (päätevahvistin) ole, sen voi itsekin väsätä. Tarvitaan laskurisiru, jossa riittää bittejä tarpeeksi. 16-bittinen laskuri laskee nollasta lukemaan 65535, ja seuraava laskettava pulssi (65536:s) aktivoi ylivuotopinnin, johon voi liittää merkkiledin tai muun hälytysindikaattorin, se kertoo termostaatin tulleen tiensä päähän. Kätevä hälytyskeino on polttaa jokin sulake. Ylivuotobitti voi vaikka käynnistää tehofetin avustuksella tehoreleen, joka oikosulkee kaiuttimet tai 230 voltin verkkovirran eli polttaa vahvistimen tai talon sulakkeen. Tai laukaisee väripanoksen (olohuone laakista pinkiksi) tai kyynelkaasun tai avaa haikalaportin uima-altaaseen. Kun hai tulee puremaan koipea, tietää termostaatin ja laskuripiirin kaipaavan uusimista. Rinnakkaisesti laskurilukemaa ulostava laskuri voidaan virittää kätevästi reagoimaan eri lukemiin, hälyttämään jo aiemmin, jotta merkkiledin toimintaa voi testailla aluksi. Sama 16-bittinen laskuri kertoo vaikkapa neljänneksi pienimmän antobittinsä avulla, että nyt napsahti kahdeksas sykli termostaatissa. Kiertovalitsintrimmerillä tai dipeillä tai oikosulkupaloilla voi sitten valita merkkiledin kertomaan vaikkapa 8192 syklin tapahtuneen, tai 16384 tai 32768. Jos nämä binääriluvut eivät kelpaa, on olemassa myös desimaalisesti laskevia laskuripiirejä. Myös sellaisia on, joihin ohjelmoidaan vapaavalintainen lukema sisään, ja laskuri alkaa laskea kohti nollaa ja hälyttää nollaan tultaessa. Oleellista on se, että estetään kytkinvärähtelyjen ja muun kohinahäiriön vaikutukset laskurin otossa. Tarvitaan joko alipäästösuodin eli hidaste, tai digitaalinen karenssiaika, että laskettavan pulssin tultua ei hyväksytä uutta pulssia esim. seuraavan sekunnin aikana. Termostaatin normaali edestakainen toimintasykli luontaisine hystereeseineen lienee muutaman sekunnin luokkaa, joten sekunnin tai kahden pituinen karenssi on sopiva. HUOM: termostaatin kummatkin napsahdukset (kiinni sekä auki) synnyttävät kontaktikohinaa, joka laskurissa tulkitaan laskettavaksi pulssiryöpyksi. Ja vieläpä epäsymmetrisesti, eli esim. niin, että kontaktien aukeaminen aina aiheuttaa laskurissa reagoinnin, mutta kontaktien sulkeutuminen vain joskus. Tämä tekee laskemisesta todella epätarkan, edes karenssiaika ei tähän tepsi. Alipäästöhidaste tepsii. Se tehdään vaikka näin: laskuri oletettavasti reagoi nousevaan pulssiin, siispä pitää estää 50% käyttöjännitteen paikkeilla tapahtuva kohina, eli 5 voltilla toimiva laskuri ei saa saada 2,5 voltin paikkeilla kohisevaa signaalia. Laskuri kytketään termostaatin kontaktien yli. Kontaktit ovat tässä tapauksessa kiinni huoneen lämmössä, eli laskuri näkee nolla volttia, riippumatta kulkeeko kontakteissa virtaa vai ei. Kun lämpötila kasvaa ja kontaktit irtoavat, laskuri näkee sen jännitteen, jolla tuulettimet tai muu toimilaite toimii. Jotta jännite ei nousisi kohisevasti, asennettakoon kookas kondensaattori termostaatin napojen väliin. Tällöin konkan jännite alkaa hissukseen kasvaa ja tuulettimien tms. vehkeiden jännite alkaa hissukseen alentua. Pitää koemittaamalla katsoa miten ylös konkan jännite kasvaa, ja trimmeripotikalla tai vastusjaolla alentaa konkan jännitettä, ettei laskuripiiri saa liikaa voltteja pulssiottoonsa. Jos konkassa vaikka näkyy 20 volttia ja laskuri sietää 5 volttia, tarvitaan 1/4 jännitejako eli konkan voltit tiputetaan neljännekseen. Ja jos laskuri ei suvaitse "hitaita analogisia" jännitteitä ottoonsa, käytetään erillistä Schmitt-Triggeriä tai valitaan sellaisella otolla varustettu laskuri. Sitten kun lämpötila viilenee ja termostaatti taas kytkee, se oikosulkee konkan, konkan jännite purkautuu äkillisesti nollaan. Tämä saattaa olla termostaatin kontakteille liikaa, siispä rajoitetaan virtaa sarjavastuksen ja/tai tehodiodin avulla, eli konkan purkuvirta rajataan vaikkapa yhdeksi ampeeriksi. 20 volttiin varautuneella konkalla se tarkoittaa 20 ohmin sarjavastusta. Purun alkuhetkillä kontaktit värähtelevät, purku ei tapahdu siististi, mutta koska laskuri näkee yhä noin 5 volttia, se ei reagoi. Laskuri alkaa hermostua vasta kun se näkee noin 2,5 volttia, eli konkan jännite on puoliintunut. Konkan purkukin on tarpeeksi hidas, jotta kytkinvärähtely ei enää vaikuta kriittisellä jännitealueella. Ja sekin vielä, että jos laskinpiiri ei ole Flash-tyyppinen tai itseään pysyvästi polttava PROM-otus, se vaatii paristovarmennuksen, muuten laskurin lukema häipyy muistista kun töpseli vedetään seinästä. Yksi litiumparisto ei paljon maksa, se kestää helposti 15 vuotta. Sitähän puretaan vain niinä hetkinä kun mitään muuta tehoa ei laskurille ole saatavana. Varsinaiset viralliset laskurimodulit ovat kalliita, sopivat vain lottovoittajille. Pelkkä laskurimikropiiri on halvempi, mutta sen valinta ja käyttö vaatii hieman opiskelemista ja kolvaustaitoja. Enkä tiedä tarkemmin mitä se termostaatti siellä oikein kytkee ja mitä vehkeitä ja jännitteitä asiaan liittyy, kerroin vain hypoteettisesta esimerkkitilanteesta, että kaikkea pystyy itse virittelemään jos vain haluaa, eikä kyse ole kuin parin euron kustannuksista.
Tulipa asiaa taas Termostaatti kytkee vahvistimen puhaltimet päälle kun vahvistin saavuttaa tietyn lämpötilan. Pitävät ikävän kovaa mekkalaa nuo perusmalliset laitepuhaltimet. Olen käsittänyt asian niin että termostaatti vain tyrkätään puhaltimen virtajohdon väliin? Näitähän on jotkut asennelleet täälläkin palstalla? Tuulettimet ovat, sikäli kun tiedän, 24V mallia, kaksin kappalein. Virtojen voisi olettaa olevan normaalia keskivertotuulettimien tasoa. Tuosta lämpötilasta vielä: Onko 70asteista termostaattia mitään tolkkua laittaa, vai onko laite noilla asteilla mennyttä kalua jokatapauksessa? Jos ei tuo philips kelpaa, niin mikä sitten olisi soveliaampi?
Jaahans, tarvitaankin päinvastainen termostaatti kuin ennen replyäni mainittu Philips. Normally Open -malli tarvitaan, joka kytkee kontaktit yhteen lämpötilan saavuttaessa raja-arvon. Samalla menee uusiksi laskurisysteemi ja jännite- ja virtarajoituslaskelmani, mutta osaava kolvaaja osaa ne laskea itsekin uusiksi. Helpotuksen vuoksi arvioidaan, tarvitaanko mitään laskuria lainkaan, että mikä onkaan termostatin käyttöikä suunnilleen: Koska tuuletin syö 24 volttia ja arviolta 3 watin verran tehoa, siis 125 mA, termostaatin kontaktien elinikä on 100000 sykliä. Oletetaan, että 4 tunnin luukutussession aikana termostaatti kytkee tuulettimen päälle ja pois 60 kertaa eli 4 minuutin toimintasykli vallitsee. 60 päivittäisen syklin käytöllä termostaatti elää 1666 päivää eli 4 vuotta 6 kuukautta 24 päivää. Kannattaa siis uusia termostaatti 4 vuoden välein, vaikka ongelmia ei esiintyisi. Tarkemman henkilökohtaisen elinikäennusteen termostaatilleen saa kun MITTAA yhden päivän aikaiset termostaatin toimintasyklit. Helppo homma, ei maksa mitään, tai maksaa 2 euroa, jos mikrofoni pitää mennä ostamaan. Halpa tarjousmikrofoni asennetaan tuulettimen puhallusilmavirtaukseen. Äänitetään mikrofonin ääntä tietokoneella tai kännykällä tai sanelimella. Äänenlaadulla ei ole väliä, saa digitoida monona 8 bitillä jos huvittaa. Koko kuuntelusessio äänitetään, esimerkiksi neljän tunnin kovaääninen biletys. Kun äänite lopuksi viedään audioeditoriin, vaikkapa ilmaiseen Audacityyn http://audacity.sourceforge.net/ niin nopeasti silmällä näkee ne hetket äänitteestä, jossa tuuletin on puhaltanut mikrofoniin ja yliohjaus on vallinnut. Lasketaan montako niitä yliohjauspätkiä äänitteessä esiintyy. Jos tuulettimen puhallussyklejä oli vain 30 kpl kuuntelupäivän aikana, termostaatti elää 9 vuotta. Jos tuuletin toimi 120 kertaa päivässä, termostaatti kannattaa vaihtaa 2 vuoden välein. __________________________________________ 70 astetta on ihan helppo lämpötila, mikään ei vielä hajoa. Itse puolijohde varmaan käy 90 asteen lämmössä, mutta sekään ei vielä tuhoa sitä. 150 asteessa puolijohteisiin sisäänrakennetut suojaukset (jos sellaisia on) nukuttavat puolijohteen, esim. näin käy regulaattoreissa ja älyfeteissä. Mitä lähemmäs kuumaa puolijohdetta termostaatti kiinnitetään, sitä paremmin se suojelee puolijohdetta mutta samalla toimintasyklien määrä muuttuu, tuuletin ei ehdi kovin kauan levätä kun se jo käynnistyy uudelleen. Toimintasyklit saattavat muuttua minuutiksi neljän minuutin sijaan. Vastaavasti jos termostattin kiinnittää jäähyprofiiliin etäälle puolijohteesta, puolijohde elää elämänsä kuumempana, mutta termostaatin syklit hidastuvat, eli hiljainen vaihe kestää useita minutteja ja samoin tuuletusvaihe kestää useita minuutteja.
Tänään postisetä kantoi rappuselle paketin josta löytyi 2kpl Bimetallitermostaatti, sulkeutuva +60°C Otin myös 6.x mm liittimiä ja kutistesukkaa, ei tarvitse kolvailla, se kun vaatisi koko ropellien irrottamisen kotelosta.Samalla otin jotain lämmönsiirtotahnaa. Pysyykö termarit kiinni sillä tahnalla, vai mitä niille keksisi? Kotelon sivuilla oleviin alumiiniprofiileihin siis oli tarkoitus kiinnittää nämä, samaan tyyliin kuin Zipmanilla sivulla 3. Reikiä en ollut suunnitelmissa alkaa porailemaan, eikä niitä muuten näy zipmanin kuvissakaan. E: Tyhmä kyssäri, mutta aukeaako vahvistimen kansi ihan vain noilla ruuveilla mitkä kannessa ovat? Onko piilotettuja klipsejä/muita kilkkeitä? muuntajan peukaloruuvin uskaltaa avata, ilman että muuntaja murskaa piirilevyä allaan?
Minä usein liimaan kuumaliimalla asioita kiinni jäähdytyslevyyn. Tietysti komponentin ja aluprofiilin välissä on piitahnaa lämmönjohteena, tai minun tapauksessani hopeatahnaa (AS3, koska AS5 kovettuu liian kovaksi eikä kestä tärisevissä oloissa), mutta sen jälkeen kuumaliimapistoolilla panen komponentin nurkkiin liimapisarat, tarvittaessa jopa kierrän komponentin kaikki reunat kuumaliimalla ympäri. Jos komponentti on kuumuutta kestävä, voi sen upottaa kokonaan kuumaliimavuoren alle, mutta muistetaan, että sula liima on jotain 200-asteista, eikä komponentti ehkä kestä sitä. Pienet pisarat komponentin nurkkiin yksitellen liimattuna on turvallista, sen jälkeen voi pisaroiden välit yksitellen vetää umpeen. Komponentin annetaan jäähtyä pari minuuttia jokaisen liimatäplän/viivan jälkeen. Esim. prototyyppi-fillarivalaisimessani teholedi on kiinni aluprofiilissa näin. Samoin ledin eteen asennettu kollimaattori, kuumaliimalla vain kiinni. Kovasti aluprofiili tärisee ja rytkyy ajaessa, mutta hyvin on pysynyt kiinni. Luotettava liitos tällainen ei tietenkään ole, mutta jos irtoaa, liimaan uudestaan, sikäli kun prototyyppiä vielä silloin tarvitsen. Jotta sulateliima pysyisi kiinni aluprofiilissa, pitää alumiini ensin pestä ehdottoman rasvattomaksi ja vahattomaksi, esim. asetonilla tai tinnerillä, eikä pesun jälkeen saa paljain sormin koskea alumiiniin tai komponenttiin. Kertakäyttöisellä muovikäsineillä kannattaa operoida, koska kumisten "tiskihanskojen" liitu/talkkipöly, mitä lieneekään, myöskin estää liiman tarttumisen. Partikkeli- ja nestevapaat kirurginkäsineet ehkä kelpaavat. Kumimainen joustava sulateliima (myydään erikoisliikkeissä ja elekroniikkakomponenttikatalogeista voi tilata ulkomailta, vaikka YEOY:stä noudettavaksi) on luotettavampi kuin kovaksi kovettuva tavallinen rautakauppaliima. Ei sentään niin joustavaa sulateliimaa tarvitse käyttää, jolla aikakauslehtien sivuille liimataan mainoslappusia, se liimahan on sairaan venyvää ja pehmeää. Sulateliimaa myös valmistetaan eri lämpötilassa sulavana. Matalalämpötilainen versio kelpaa topikin tapauksessa (60 asteen hujakoilla toimitaan, se ei vielä sulata mitään liimatyyppiä), mutta silloin kun kuumin piste on itse puolijohde (esim. jänniteregulaattori tai tehofetti), komponentin kohdalla ollaan 150 asteen toimintalämpötilassa, ja matalalämpöinen sulateliima voi pehmetä ja jopa valua pois. Vaikka aluprofiili olisi nestejäähdytetty, silti komponentti voi edelleen toimia 150 asteessa, ja sulateliima pitää tällöin mitoittaa komponentin mukaan, ei aluprofiilin. Topikin tapauksessa alumiiniprofiili on kuumin kohda, joka liimaan koskettaa, eikä edes kovin kuuma sekään ole. Minä siis liimaisin termostaatin kuumaliimalla, kunhan lämmönjohdetahnaa ensin on pantu termostaatin ja aluprofiilin väliin.
Done.. Miten tuota voisi testata toimintaa? Tone generatorilla 20hz (että menee jakarista läpi) soimaan ja piuhat irti subeista? Käyttääkö tuo tehoa lainkaan jos subit ovat irti, pelkät speakonpiuhat vahvistimen perässä? Subien kanssa ei kehtaa kauan pitää mitään siniaaltoja.. Vastuksia tai muuta vastaavaa ei tähän hätään ole.. Hiustenkuivain tietysti olisi yksi, mutta laitoin jo kannen kiinni..
Kilowattiluokan halogeenilamppu kuormaksi, tai hehkulamppu poikineen. Äänen voimakkuus pysyy pienenä, pientä surinaa ja sirinää hehkulangoista lähtee, mutta naapurit eivät sitä kuule. Ilman kuormaa laite ei ylikuumene, vaikka se huutaisi täydellä antojännitteellään. Siispä hehkulamppuja tai vastuksia tarvitaan. Vedenkeitin myös kelpaa keinokuormaksi. 2,3 kilowatin vedenkeittimen vastuslanka on noin 23 ohmia kuumana, ja ennen kuin se kuumenee, se on hieman rankempi kuorma, ehkä 20 ohmia. Minulla on (kai 220 voltille tehty) 1500 watin vedenkeitin, se on 33 ohmia kylmänä (220 voltilla 1467 W ja 230 voltilla 1603 W). 120 voltille suunnitellut lamput ja vedenkeittimet olisivat vielä parempia keinokuormia, niiden jännitetaso ja kuormitus vastaisi lähes täydellisesti kaiutinta. Esim. 120 V 2400 W vedenkeittimessä on noin 6 ohmin vastuslanka. Tietysti vettä pitää vedenkeittimeen panna jäähdytysaineeksi, ja kun vesi kehuu, kaadetaan kiehuva vesi teepannuun ja uudet kylmät vedet keittimeen.
Jaksaako Behringer EP2500 työntää sillattuna 4ohmiin kuinka hyvin? vai kannattaako turvautua t.ampin mitattuun 2ohmin antotehoon :king:
Hei, olis nyt kinkkinen homma minulle. Miten tuplakelainen 4 ohmin elementti kannattaa T.ampilla ajaa? Eli miten kytkennät menisi ja mihin asentoon kytkimet vahvistimen takana laitetaan? Bridged,parallel vai stereo. Ollut tällä hetkellä yhdeltä kanavalta elementille parallel säädettynä ja siitä toisesta vivusta se "siltaamis" vaihtoehto. Johdot subiin menee vahvarin +/- elementin plussaan ja miinukseen, sama homma toisella kanavalla. Onko tämä nyt 2ohmin vai 8ohmin kuorma?
Laita 8 ohmin kuorma. Kyllä sen tehon pitäisi riittää luukutteluunkin. Vahvistimelle monosignaali (Et kertonut lähdettä. Surroundwaffin sub-out?) ja bridged tilaan itse vaffi. Puhekelojen toinen plus ja miinus yhteen ja vapaaksi jääneistä plussasta ja miinuksista vahvistimen punaisiin liittimiin (bridged).
Siis eikös siitä oo haittaa ja kelat palaa puhki jos vain toiselle kelalle tulee singaalia, vai monistaako se sen kuitenkin tavallaan. Kokeilen tänään tuolla tavalla. Entä onko mahdollista että ei ole tarpeeksi suurta jännitettä singaalissa, joka menee T.ampille? kuitenkin kyseessä PA-vehje.
Hmm.. Marcoolio kirjoitti, että molemmat kaapelit laitetaan sitten vahvarin punaisiin liittimiin. Kuvassa on miinukseen sekä plussaan kytketty. Olen sekaisin.
Kun vahvistin laitetaan sillattun tilaan, niin puhekeloilta tulevat johtimet tulee liittää Bridged-merkillä oleviin liittimiin, jotka ovat kuva perusteella punaiset A(+) ja B(+): Out B = (-) ja Out A = (+)
Joo selvä. Entäs tämä kytkin joka sijaitsee tossa virtapiuhan vieressä, laitanko sen kohtaan jossa se osa on tavallaan sillattu eli vivun alas. Ja sitten bridge valitsen sitten toisesta. ja sekö tavallaan kopio singaalin myös toiselle kelalle? Entäs jännite, riittääkö mulla jännite t.ampille. Singaalin otan tav. DVD-soittimen sub-outista. Kuitenkin PA-vehje kyseessä. Tuleeko AV-vahvistimilta yleensä suurempaa jännitettä?