Hesarissa kerrottu aika selkeästi mitkä Hollywood-elokuvat Helander on hylännyt: "Yksi tarjotuista, Helander kertoo, oli satuelokuva Maleficent – pahatar. Lähes 200 miljoonan dollarin budjetilla tehty elokuva, jonka lopulta ohjasi Robert Stromberg ja pääosassa oli Angelina Jolie. Miksi et sitä halunnut? "Ehkä parempi kysymys: miksi olisin? En varmaan osaisi tehdä sellaista." "Tarina ei ollut kovin hyvä, efektejä oli valtava määrä. En pidä siitä, että tietokoneella luodaan niin paljon. Hermo ei kestä", Helander sanoo. Supersankarielokuvia tuottava Marvel on lähettänyt kuulemma myös useita käsiksiä. Kaivan Googlesta Marvelin elokuvien listan. Luettelen nimiä. Ei, ei, ei, vastaa Helander, kunnes tulee vastaan Thor: Ragnarök. "En voi kommentoida", Helander sanoo. Entäs Ant-Man? "Se on varmaan käynyt kaikkien (ohjaajien) pöydällä.""
En ymmärrä miksi yleensä kriitikot puhuvat uskottavuudesta elokuvassa, joka on puhtaasti epäuskottava satu?
Hyvä juttu. Esim. Edgar Wright lähti Ant-Manista ovet paukkuen. Katson Wrightilta mieluummin Shaun of the Deadin, Hot Fuzzin, The World's Endin ja Baby Driverin kaltaisia omia leffoja, kuin Marvel-makkaraa tyyliin Ant-Man. Samoin katson Helanderilta mieluummin Rare Exportsin ja Big Gamen jalanjäljissä jatkavaa omaa elokuvaa, kuin Thoria tai vastaavia. "Me tehdään genre-leffaa, perseillään!" ei riitä joillekin katsojille.
OT: Wright työsti Ant-Mania kymmenen vuotta ja se oli mitä suurimmassa määrin hänen "oma leffansa". Ilmeisesti juuri tästä syystä mies jätti projektin; Marvel halusi Marvelin Ant-Manin, ei Wrightin Ant-Mania - kuitenkin. Toteutuessaan Wrightin Ant-Man olisi ollut hänen mielenkiintoisin elokuvansa.
Helanderin tyyli, huumori, viehtymys metsään ja myytteihin voisi kyllä sopia hyvin Thorin kanssa yhteen.
Tossa Hesarin jutussa lukee, että Helanderin seuraavan elokuvan kuvauksia saadaan odottaa ainakin muutama vuosi. Harmi, että kauan joutuu odottamaan Helanderin seuraavaa elokuvaa. Ellei tule muutoksia, jos vaikka Helander tarttuisikin välissä vaikka johonkin Hollywood-leffaan, jota ei itse ole käsikirjoittanut. Kävin tänään kattoon Big Gamen, ja ei se Rare Exportsin tasoinen ole (jolle annoin 4+ tähteä), mutta hyvää viihdettä kuitenkin, 4- tähteä. Vähän olin kahden vaiheilla, että 3½ vai 4-, mutta annetaan pienen Suomi-lisän ratkaista Big Gamelle tähdet 4-. Kaikki näyttelijät ovat erittäin hyviä, varsinkin Samuel, Onni Tommila ja Ray Stevenson. Samuelin ja Onni Tommilan välinen kemia on hienoa ja luontevaa. Tommilan englanti on paikoin vähän rallienglantia, mutta Helander sanoi YLE:n haastattelussa, että se on osin tarkoituksellista: "Onnin englanti on loistavaa, ja välillä pyysin häntä puhumaan huonompaa englantia. Halusin saada pidettyä puheessa pienen rallienglannin. Mutta enimmäkseen hän puhuu niin kuin englantia puhuu muutenkin, koska on vaikeaa näytellä englanniksi ja sitten vielä versioida aksenttiaan, Helander sanoo." Plussaa elokuvalle visuaalisesta ilmeestä ja hyvistä toimintakohtauksista, musiikitkin on hyviä. Huumoria ei hirveästi ole, mutta se mitä on, on hyvää. Ja hyvä, että Samuel Spoiler pääsee sanomaan tavaramerkkisanansa. Leffa olis saanut olla kyllä vähän pitempi, kun ei tuo ole, kuin vain puolitoistatuntinen. Aika meni kyllä tosi nopeasti Big Gamea katsellessa.
No, jos Helander ei voinut kommentoida asiaa, sehän tarkoittaa että neuvottelut ovat vielä kesken. Ainakaan Thor: Ragnarokin ohjaajaa ei ole vielä vahvistettu ja ensi-iltaa kaavaillaan vuodelle 2017... joten...
Tuon IS:n arvion kohdalla kannattaa kenties huomioida, että sama tyyppi antoi Luokkakokoukselle 4/5. Kävin katsomassa Big Gamen ja loistavaa viihdettähän se oli. Toistan sen verran mitä Resurssi tuossa jo kirjoitti, että Jackson ja Tommila pelasivat erinomaisesti yhteen. Muutenkin näyttelysuoritukset ja dialogi toimivat komeasti. Hauskaa ja jännittävää toimintaviihdettä, tarvinneeko tästä nyt enempiä löpistäkään. Jos Cliffhangeriin vertaa, niin Helander on selkeästi parempi elokuvantekijä kuin Renny. Sori ny kaikille Harlin-faneille, just stating a fact. Minulle tämä kolahti paremmin kuin Rare Exports, ja mietin arvosanaa neljän ja neljän puolen tähden välillä. Olisiko sitten kompromissina 4+/5. Edit: lisään vielä sen, että vähän eri mieltä olen tuosta huumorin määrästä. Minusta tämä oli hyvinkin hauska elokuva, sai hykerrellä useaan otteeseen. Jos tämä olisi epäonnistunut, niin olisipa helppoa nimitellä Helanderia, että mitäs ei pölvästi ottanut niitä hyviä tarjouksia Hollywoodista vastaan. Mutta nyt ei auta kuin nostaa hattua; mies halusi tehdä elokuvan oman mielensä mukaan ja siitä tuli hyvä. Sillä lailla.
Sanotaan niin, että sitä huumoria oli enemmän, kuin vähän, mutta vähän vähemmän, kuin jonkin verran. Sitä oli sopiva määrä tällaiseen elokuvaan. En nauranut kertaakaan ääneen, mutta kyllä muutama kohta laittoi hymyilyttämään, elokuvan huumori oli hyvää ja osuvaa.
En tiedä onko muut paremmin perillä leffasta mutta tämä lapsihahmo oli tuottajan mukaan sama hahmo kuin Helanderin edellisessä leffassa, Rare Exportsissa. Ja kolmas leffakin olisi vielä tulossa jolloin trilogia olisi valmis. Itselle tuli ainakin tuo yllätyksenä koska en todellakaan muista mikä sen pojan nimi edes oli. Liekö sitten tuottaja vetänyt haastattelussa mutkia suoriksi ja tarkoitti että Onni Tommila on kaikissa mukana.
Trilogia tosiaan on suunnitteilla. Sama näyttelijä mut hahmo on kyllä eri. Raressa oli Pietari ja tässä Oskari. Kolmannessa on varmaan sitten Sakari!
Siis ihan näitä kahta jos keskenään vertailee, niin tähän ei oltu päästetty niin amatöörimäisiä mokia kuin Rennyn tekeleeseen. Naurettavan yksi-ilmeiset pahikset (katsoo sitä Lithgow'n noloa virnistelyä lopussakin...facepalm!), kökkö dialogi, sekä mielestäni tarpeettoman raju väkivalta. Tuollaiset kun tällainen täysi noviisikin sieltä näkee niin selvästi, niin kyllä olisi ammattimiestenkin pitänyt vähintään samaan pystyä.
Mielestäni tuo oli sitä 90-lukua. 80-luvulla mentiin vielä amatöörimäisemmin, mutta rajummalla väkivallalla. Oi niitä aikoja.
Hmm. No, jotkut silti osasivat homman jo tuolloin, jos jotain RoboCopeja ja Die Hardeja vaikka mietitään. Ei ollut Hans Gruberilla se norsunv. naamalla 24/7/365, tai veljelläänkään
Raju väkivalta on joidenkin ohjaajien tavaramerkki ja jotkut kai tykkäävät, itse en oikein tiedä. Zack Snyder tuota joskus harrastaa, esim. Watchmenissä oli muutama yllättävän raaka kohta elokuvaan muuten nähden.
Joo ja tykkään minäkin, mutta tuossa nimenomaisessa tapauksessa se ei vain oikealta ratkaisulta minusta tunnu. Elokuva ei vain mielestäni edusta genreä, jossa pitäisi mässäillä noin paljon.
Watchmenissä se väkivalta oli lähdemateriaalista ja perusteltua. Tarkoitus oli tehdä "supersankarisarjakuvaa realistisesti". Ja todellisuudessa väkivallalla on seurauksensa; ei puukkomiehiä riisuta aseista siten, että lopputuloksena on pari mustelmaa jne. Snyder oli enintään vastuussa "alleviivaamisesta", mutta sekin oli vain osittain hänen omaansa. Vrt. mikä tahansa 'moderni' toimintaleffa, missä voi potkia ja lyödä päähän 10 min ilman, että siitä seuraa mitään..
Esim. Harlin taisi olla 90-luvulla yksi parhaiten palkattu elokuva ohjaaja. Die Hard 2 (1990) $750 000 (inflaatio korjattuna $1 338 056/2014) Cliffhanger (1993) $3 000 000 ($4 841 637) Cutthroat Island (1995) $3 000 000 ($4 603 849) Mannerheim 700,000 EUR "Mario Kassar thought Harlin was ideal director for "Gale Force," a film about hurricanes and starring Sylvester Stallone. After Harlin didn't accept the first offer, Kassar started offering more and more money, and in its way, it changed the pay scale of Hollywood directors. "Gale Force" was never made but, instead, Harlin directed Cliffhanger - kuilun partaalla (1993)." Ilmeisesti tuohon aikaan ns. nimi ohjaajille maksettiin kovia palkkioita. Nykyään tuo palkka on lähempänä yllämainittuja. Elokuvien järjettömäksi nousseet budjetit karsivat toimintaelokuvista "ylettömän"veren käytön, PG-13 ja maksimoidaan tuotto. Tämän lisäksi CGI veren lisääminen elokuvien Uncut versioihin on vienyt leffoista sen tunteen, että väkivalta/tappaminen ei ole niin kaunista katseltavaa. Tyyppejä potkitaan ja hakataan minuutti kaupalla, tuloksena verta vuotava huuli. Kun oikeasti nenä olisi ns. poskella ja verta tulisi kuin sian kurkusta (kokemusta löytyy). Robocop, Die Hard (1-3), Cliffhanger, Commando, Predator, Rambo ymn. olivat elokuvia joissa ampuminen/hakkaaminen näytettiin ei niin siloiteltuna, ehkäpä välillä hiukan liioitellusti (vaikkakin näistä osa joutui MPAAn vaatimiin leikkauksiin). 80-luku ja 90-luvun vaihde oli yleisesti toimintaelokuvissa kohtalaisen hurme pitoista aikaa, mutta myös MPAAn vaatimien leikkausten kulta-aikaa (R-rated vs. NC-17). Itse olen elokuvissa näytetyn "karun" väkivallan (80 ja 90-luvun alun) kannattaja. Nykyään PG-13 elokuvat sisältävät yllättävän paljon tappamista ja hakkaamista, mutta ilman sitä "roiskuvaa" verta ja tämän lisäksi väkivaltaa peitellään salamaleikkauksilla (ihan kuin näkisin jotain tai sitten en nähnytkään). Cliffhangerissa on tosiaan muutamia amatöörimäisiä leikkauksia ymn. mutta silti toivoisin, että tästä toiminnan "mestariteoksesta" julkaistaisiin joskus NC-17 versio (ala Robocop). Ensiviikolla tätä katsomaan, toivottavasti tulen iloisesti yllättymään!