Hyvä sitä lukea uudelleen kysyjän viestiäkin. Tavoite ei siis kuulosta yli 100 dB äänenpainetasojen tavoittelemiselta, joten kotelon koon huomattava kasvattaminen voi olla muotoilun opiskelijalle kirosana.
wolframalphasta kopioin nuo. Pinta-alojen suhdetta noilla luvuilla vertasin, eikä siihen muutosta tule, vaan yksi 8" elementti vastaa edelleen neljää 4" elementtiä.
Lue vaikka tuo aikaisempi viestini uudelleen ajatuksella. Sanoin että kartiopinta-alaa kasvattamalla saadaan sama mökämäärä saadaan vähemmillä wateilla! Tämä näkyy pidempänä akkukestona, mutta samalla mahdollistaa tarvittaessa myös suuremmat paineet.
En missään puhunut siitä, montako 4" tarvitaan saman kartiopinta-alan saavuttamiseen, kuin mitä yksi kasi tarjoaa. Ihmettelin vaan noita suuria pinta-aloja...
No ei se edelleenkään ole mikään win win, jos kotelon koko on pieni, koska äänessä ei ole tietoakaan bassosta. Mitä näitä blastereita on tullut rakenneltua itse ja kavereiden kanssa, niin kaikkein suurimmat pettymykset ovat olleet nämä pienet sirkuttajat, kyllähän ne kovaa soivat ja pitkään. Ei sen äänen voi täysin sanoa voittavan Philipsin pikkumankkoja, kuten kysyjä toivoo. Akkukestosta sen verran, että matalilla voimakkuuksilla kuunneltaessa käytettävä teho voi olla niin pieni, että sen tuplaaminen, tai nelinkertaistaminen ole kovin merkityksellistä, jos ei tavoitella maksimaalisen pitkää toiminta-aikaa. Se on tullut myös huomattua, että kännissä nupit on kuitenkin kaakossa, koska mikään laite ei vielä liian voimakas ole ollut. Tästä seuraa herkkyydestä riippumatta määrätty akunkesto.
Siis ulossaatavan tehon määrää vahvistimen käyttöjännite, virranantokyky, jäähdytys, lämmönjohtokyky jne. Usein tuollaisissa pienissä chipeissä alkaa häviötehot kasvamaan pienillä impedansseilla isommilla jännitteillä, pitää käyttää alempaa käyttistä. 30W, 8ohm, 30V, n=90%. 30W, 6ohm, 23.5V, n=85%. Eli tehohäviöt selvästi kasvaa impedanssi tippuessa. Piirin datasheetissä löytyy ilmoitetut 4 ja 8 ohmin tehot 30 voltiilla (4 ohmin mittaus 2 kanavaa rinnan) ja 23.5 voltilla 6 ohmin tehot. Piirin virranrajoitus 3.5-8A, joten matalilla impedansseilla alkaa tehot rajoittumaan siitä syystä. Aika laaja haitari tuo virranrajoitus, ilmeisesti kuumana tipahtaa, jos mitataan kytkinfetin yli jännitehäviötä luteessa. TK2050 Tuota impedanssikäppyrää kun katsoo, niin lienee 4 ohmin kaiutin, joten 2-kanavaa rinnan on vissiin oltava käytössä, lienee (joissain) Suressa suoraan. Silloinhan sen tehon pystyy laskemaan käyttiksen mukaan. P=(U x U) / (2xR), jännitteen arvosta vähentää pari volttia. Ja jos impedanssi tuplaantuu, teho käytännössä puoliintuu. Eli jos vaikka hieman päälle 30 volttia, 4 ohmiin noin 100 wattia ja 16 ohmiin noin 25 wattia. Eli käytännössä mennään jänniterajoitteisena, jos impedanssi tippuu alle 4 ohmin, alkaa jossain vaiheessa virranrajoitus vaikuttamaan, tippuuko tehot,lopettaako vahvistin toimintansa vai mitä tapahtuu tuon kanssa, en muista. Käytännössä, se on tavoiteltava toimintatila. Eli kuormalle sopiva käyttis, ei liian korkea tuolle TA2050:lle, siinä ei ole ylimitoitettu, pienihäviöinen tehoaste.
Järjestelmässäni tulee olemaan 45ohmin impedanssipiikki (8W, 20V), joten suoraa vastetta haviteltaessa tulee olemaan tuo jännite rajoittava tekiä, virranannon sijasta. Muuten impedanssi on helpohko 6ohmia. Täytyy siis valita, matalitehoisin 20V jännitteellä toimiva vahvistin parhaan hyötysuhteen saamiseksi. Harmi, että noita monoja on niin vähän, kun jää toinen kanava kokonaan käyttämättä subbarin osalta.
Ilmeisesti olet katsellut Sure:n vahvistin tarjontaa, siellä taitaa olla ne 2x100 ja 4x100W versiot, joista varmaankin eniten tehoa ulos saa 6 ohmin kuormaan. Käyttiksen voinee pitää siellä päälle 30 voltissa. Muistaakseni Tripathin datoissa oli 32, Sure mainostaa 36 volttia maksimiksi. 41Hz:llä on monovahvistin, amp11, samalla piirillä toteutettuna ja nopeasti ulkoasua vilkaisten, laadukkaampikin. Suret on toteutettu todella halvasti, ulostulokuristimet melkoista kuraa, eikä muutenkaan komponenttipuoli järin laadukkaalta vaikuta ja ainakin joidenkin versioiden piirilevyt erittäin järkyttäviä. Diyaudion puolella muistaakseni "kehuttu" niiden kohinaa melkoiseksi.
Herkkyys on subbarin osalta suurin piirtein 100dB/W, niin siinä tapauksessa kohinat ei tule kuulonkaan. Mutta toisaalta 100W vahvistimella hyötysuhde on aika surkeaa 0,5-2W. Joten siinä mielessä pienitehoinen isolla jännitteellä olisi parempi.
Mutta jos muutaman watin teho riittää, niin ei kai silloin isoa jännitettä tarvita vahvistimelle käyttikseksi. Jännitteellä elementtiä ohjataan yleensä, ei teholla. Noissa D-luokkalaisissa kannattaa hieman katsoa myös lähtöimpedanssia, kun basson ajamiseen tulee, monesti niiden vaimennuskerroin on todella onneton.
Toisaalta mukava olisi mahdollisimman laaja volumen käyttö mahdollisuus. Mutta varmaan tulee ajeltua paljon matalilla tehoilla. Periaatteessa Varmaan joku B-luokkainen vahvistinkin olisi parilla watilla ihan sama. Kun erot ei tule olemaan tulo- tai lähtötehoissa kuin <5W. Kun kaiuttimille ei tarvi pumpata mitään muutamaa wattia isompaa. Vaimennuskerrointa siis voisi olla.
Niinpä, se mitoitus. Jos 0.1% ajasta tarvitsee 50-100 wattia tehoa ja sen mukaan joutuu mitoittamaan Jos akkukäyttöistä (olettaisin) laitetta suunnittelee, niin kyllä se D-luokkalainen aika etevä hyötysuhteen osalta on, nuo 2050-pohjaisetkin paria wattia isommilla lähtötehoilla päihittää B-luokkalaiset.
Oletko sattunut lukemaan miten yleensäkkin 2050 piiriset händlää ton basson kontrolloinnin? Vai onko se niin paha D-luokkaisten yleinen ominaisuus?
Ongelma kostuu sekä ihan kytkentäteknisistä syistä, joihin ei pysty vaikuttamaan ja sitten huonoista ratkaisuista toteutuksessa, joihin pystyy vaikuttamaan. Yksi melkoiseti vaikuttava tekijä joissain halpisvahvareissa on halpa toteutus: Ajattelematta huitaistu piirilevy ja huonot kompot. Komponenteissa esim. huonot halvat, konkat, jotka ei toimi tuollaisessa, llähdön kuristimet toteutettu surkeilla kuristimilla, paljos resistanssia, induktanssi tippuu virran kasvaessa, materiaali voi olla soveltumaton, kuumenee. Kaverille kolvailin Suren vanhemman vahvistimen tilalle 2 kpl AMP11:sta, ero oli melkoinen äänessä ja suhinoissa. Tuntui, että Suren ylepään toisto oli aika korostunut ja muutenkin jotenki rasittava. Tuon basson suhteen on kokemuksia itsellä enemmän Texasin TAS5630:lla toteutetulla vahvistimella. Siinä on lähes 100m ohmin luokkaa lähtöimpedanssi, mutta kyllä kohtuullisen hyvin toimii, bassoillakin. JOnkin verran testaillut koko taajuuskaistan käytössäkin, mutta lähdön filtteri ei ole ihan kohdallaan, niin hieman mutkaa yläpään vasteessa. En ihan kauheita moitteita basson laadun suhteen ole lukenut D-luokkalaisista. Joko toimivat hyvin tai käyttäjät eivät ole niin kriittisiä
Vielä yksi kysymys TK2050-piiristä. Kun aloin miettimään tuota AMP11:sta kanssa monona tolle subbille... Datasheetissä lukee Eli sillattuna nousee virranantokyky, eikä jännitteen? Eli onko tämä sillattu kummiskin minulle se huonompi vaihtoehto? yksikanava norm. 6ohm/max. 45ohm
Lähdöt kytketään monomodessa rinnan, mielestäni se on sinun tapauksessasi parempi vaihtoehto. Lähtöimpedanssi puolittuu verrattuna vain toisen kanavan käyttöön, jolloin basson kontrollin pitäisi olla parempi. Ja pystyy käyttämään n. 30 voltin käyttistä, kun vain toisella kanavalla 6 ohmin kuormaan pitäisi käyttää alempaa käyttistä. Ja tehoakin saa hieman enemmän, kun korkeamman käyttiksen käyttäminen mahdollista. Periaatteessa lähdön suodin vaatisi hieman hienosäätöä, mutta eipä tuo bassoa ajettaessa vaikuta, lähinnä diskantti päässä tulee hieman korostusta.