Tuo kiiltävä kerros voi olla jokin roiskevesikäsittely. Ei kun elementit kiinni ja kuuntelemaan. Mutulla heittäisin, että kyllähän nuo pinnoitteet vaikuttavat soundiin jonkin verran. Vähän tai paljon riippuen miten valmistaja on halunnut pinnoitteen suunnitella. Onko soundierosta haittaa mankassa, jossa elementit ovat lähekkäin toisiaan - mene ja tiedä. Jos pinnoite jäykistää kartiota, tulee voimakkaammat kartioresonanssit ja jos pinnoite taas painaa suhteessa jonkin verran kartioon, pinnoitteen olemassaolo heikentänee elementin herkkyyttä (mikä kyllä vaihtelee muutenkin elementistä toiseen).
Kiiltelevä lienee tropikalisoitu, se sietää kosteutta ja lämpötilaeroja paremmin kuin paljas eli käsittelemätön kartio. Myös homeen ja sienten kesto paranee käsittelyssä. Lisäksi puhekela ja muut metalliosat voivat olla ruostumattomia tai pintasuojattuja, ettei niitäkään ulkoilma tai uimahalli tai sauna pääse pilaamaan. Kondenssikosteutta ilmenee kaikilla pinnoilla jos elementti on yöt ulkona. Käsittelemätön kartio toimii sisällä mainiosti, ja ulkonakin, kunhan se pääsee yöksi sisälle "kuivumaan". Äänenlaadultaan ne ovat ikävä kyllä erilaisia, veikkaan ma. Onhan laajakaistakartioiden tee-itse-virittelyssäkin miljoona eri koulukuntaa, jossa jokainen sivelee kartioon ja ripustuksiin ties mitä mömmöä, tasoittaakseen/siirtääkseen resonanssikäytöstä oman maun mukaiseksi. Kaikki ylimääräiset lisäaineet kartiossa vaikuttavat ääneen. Ei kannata itse alkaa tropikalisoida paljasta elementtiä, siitä varmuudella EI tule samanlainen ääneltään kuin tehdastekoinen käsitelty versio. Tai saahan sitä yrittää jos on pakko käyttää kartiota kosteissa olosuhteissa, mutta huonosti käsiteltynä ääni voi mennä ihan pilalle. Ja milläs käsittelet kartion takapuolen ja pölykupin sisäpinnan ja muut piilossa olevat pinnat? Mahdotonta, ellei pura elementtiä atomeiksi, pintakäsittele joka nippeliä ja kokoa uudelleen. Järjetön työmäärä. Minä otttaisin tilanteen mielenkiintoisena tieteellisenä kokeena. Nyt punnitaan onko tropikalisoinnista mitään hyötyä vai ei. Teoriassa paljas elementti alkaa kärsiä ulkoilman johdosta nopeammin kuin käsitelty. Paljas kartio pehmenee, löystyy, sen ääni muuttuu tummemmaksi. Kun pöpöt ja madot alkavat pesiä homehtuneessa kartiossa, ääni muuttuu vielä lisää. Matojen aiheuttama läpsyntä ja resonointi on varmaan hauskaa kuultavaa. Lopulta mikrobit syövät kartioon reikiä, jolloin alkaa ilma tuhista reikien läpi, ilmestyvät Pihisevät Passoiskut. Siis ihmeessä rääkkää kumpaakin kartiota urakalla ulkokäytön rasituksilla, ja kerro miten äänenlaadulle käy ajan kuluessa. Kannattaisi asentaa ylimääräinen kytkin/kytkimet, jolla voi vaimentaa toisen kartion haluttaessa, että voi tehdä A/B-vertailuja kuuntelemalla yhtä kartiota kerrallaan. Uutena elementit kuulostavat kutakuinkin samanlaisilta.
Hehe, lähetin jo kaupalle viestiä, että haluaisin vaihtaa mattapintaisen elementin vastaavaan kiiltävään malliin. Nykyistäkin blasteria tulee käytettyä lähinnä kosteissa olosuhteissa, sanan kaikissa merkityksissä :thumbsup:
Nyt on tota Visaton MB208 blasteria testattu kaverin polttareissa ja juhannusviikolla mökkeillessä. Äänenlaatu on edelleen tosi jees. :thumbsup: Ajan tota Suren 2*100W TK2050 vahvarilla jolle tarjoilee virtaa läppärin vanha 20 voltin virtalähde. Vain toinen kanava käytössä. Signaali monotettu ja ylipäästösuodatettu 70Hz linjatasoisena. Tuntui ainakin toi monotus syövän signaalitasoa pienemmäksi. Mökää tolla kombolla saa alkuiltaan oikein mainiosti, mutta volumet nousee helposti tappiin jo puolessa välissä iltaa.. Soitettu eri lähteillä. iPod taisi jäädä volumessa hännille pienellä erolla Nokian 5800xm ja iPhoneen. iPhone taisi olla hieman äänekkäämpi kuin 5800. Läppärillä soitettuna tuntui irtoavan eniten ääntä. Toi maksimi äänen ero pisti miettimään kannattaisko väliin hommata esim. FiiO E5, jolloin signaalitaso nousisi todennäköisesti hieman korkeammaksi. Suurin osa musasta tulee todnäk soitettua iPodilta. Jatkossa virtalähteenä tulee olemaan 36V virtalähde, tai akuilla 8*18650kenno (~30V)
Tälläistä jakosuodinta ajattelin värkätä: Kondensaattoreiksi olisi tarkoitus tilata europe-audiosta nämä: AUDYN-CAP KP-QS foil capacitor 5.6uF 400V 21 x 36mm ja keloiksi nämä: Air core coil 0.68mH 0.72Ohm 0.71mm Eivät ihan tarkalleen osu kohdalleen, mutta toleranssiahan niissä sai olla. Ovatko hintalaatusuhteeltaan hyvät? Vissiin partco:sta kannattaa tilata joku halvat piirilevyt mihin nuo kolvaa kiinni, kun europeaudion jakosuotimille tarkoitetut valmiit piirilevyt ovat niin tyyriitä.
Tuon vertaiset komponentit nyt eivät varsinaisesti mitään piirilevyä tarvitse. Kaiutinpiuhan väliin vaan komponentit, koteloon vaikkapa liimapisaralla kiinni. Piirilevyllä tyypillisesti olevat johtimen poikkipinta-alat ovat varsin vaatimattomia. Toki se on konkan jalkakin melko ohut, mutta sitä nyt ei olekaan kuin milli tai pari. Piirilevyllä ahdistusta kertyy senttien matkalta. Tavallisissa 1. tai 2. asteen yli- tai alipäästö suotimissa piirilevyn teko on melko turhaa. Jos tavaraa alkaa kertyä enemmän, esim suotimien ulostulojen lisääntyessä (3-tie 4-tie suotimet), alkaa piirilevyn tekeminen olla kannattavaa jotta homma pysyisi järjestyksessä helpommin.
Kiitokset avusta. Ei tuolta partco:sta löytynytkään edes mitään simppeliä piirilevyä niin teen sen varmaan vain kaapelien varaan. Pitäisi tuohon vanhempaan ghettoblasteriin saada linjatason ylipäästösuodin, mutta kun olen niin palikka ja en oikein hahmota miten se lasketaan vaikka kaavat on moneen kertaan tänne linkattu. Osaisiko joku ystävällinen laskea sen? Edellinen blasterin refleksikotelo on viritetty 60Hz taajuuteen. Niin ajattelin 50hz linjatason ylipäästöä. Tuossa on ne laskukaavat: http://www.t-linespeakers.org/tech/filters/passiveHLxo.html
Noniin nyt kun aivot sulivat syväjäästä taisin ymmärtää miten se ylipäästö lasketaan. Eli tämän kaavan mukaan: Valitsin vastuksen arvoksi 4700Ohm ja jakotaajuudeksi 50Hz. eli 1/(2 x pii x 50 x 4700) = 6.7725 x10−7 eli 0.67725 uF. Menikö oikein, vai olenkö vieläkin ihan pihalla? EDIT: vastuksen arvo oikeaksi
Laske itse uudelleen, en ole matemaatikko, enkä ulkoa osaa asioita. Mutta sen tiedän, että kaikissa kaavoissa pitää käyttää kaikkia laskettavia otuksia niiden PERUSMUODOSSAAN. Ohmeina ( esim. 1 kΩ pitää laskea arvona 1000 ). Faradeina ( esim. 1 µF pitää laskea arvona 0,000001 ). Henryinä ( esim. 1 mH pitää laskea arvona 0,001 ).
Itse oon ihan pihalla näistä laskukaavoista, mutta käytettävällä vahvistimella on suuri merkitys linjatasoisen suotimen tekemiseen. Itse tein Drakmin ohjeen mukaan, koska sama sure TK2050 2*100 vahvari. Testasin mono piuhaa kaverin Sony kotiteatterivahvistimeen, eikä kuulunut melkein muuta kuin diskanttia. Ton suren vahvarin kanssa toimii oikein hyvin. Ottaako kukaan kantaa riittääkö iPhonen 3,5mm ulostulossa virta ottamaan kaiken potkun irti sure 2*100W vahvarista, vai kannattaako tilata esim, FiiO E5 kuuloke vahvistin. En löytänyt iPhonen ulostulotehoja googlella.. Tänään tuli taas pihalla vertailtua tota DIY MB208 ja tivoli audion iPAL maalaushommien lomassa. Tivolissa myös hyvä ääni, mutta vähänkin kauempaa kuuneltuna todella ohut ääni verrattuna tohon blasteriin (yllätys, yllätys. Hieman kokoeroa..).
JOS iPhonessa kyse on kuulokeantoliitännästä, niin: Virta riittää todennäköisesti, mutta jännite ei ehkä riitä. Siksi, koska kuulokevahvistimet on speksattu toimimaan 32...600 ohmin kuormaan moitteetta, kun taas linjatasoiset laitteet toimivat 2000...50000 ohmin kuormalla (ja noin voltin jännitetasolla). Mitä tämä tarkoittaa? Kuulokevahvistin on "järeä" vahvistin eikä hätkähdä linjatasoisesta kuormasta, ääni ei siis mene ikinä särölle virran loppumisen vuoksi. Mutta volumetaso usein jää liian hiljaiseksi. Linjavahvistimella jos kuuntelee luvattomasti kuulokkeita, silloin kuormitus on vahvistimelle liian raju, vahvistin menee polvilleen, ääni säröytyy. Millainen kuulokevahvistin riittää ohjaamaan linjalaitteita? Jos kuulokevahvistin jaksaa antaa "32 mW tehon 32 ohmin kuulokkeisiin", se tuottaa noin voltin jännitteen, joka riittää ohjaamaan linjalaitteita. Jos lisäksi luvataan sama 32 mW teho myös 600 ohmin kuulokkeille, silloin jännitettä tulee ulos noin 4,5 volttia, todella reilusti, se riittää jopa yliohjaamaan linjalaitteet. Kannattaa siis lukea montako milliwattia tehoa kuulokevahvistin lupaa ulos antaa, ja minkä ohmiluvun kuulokkeisiin. Sitten voi laskea paljonko voltteja ulos tulee, suunnilleen yksi voltti pitäisi saada aikaan. .
Juu tuossa minun laskussani sattui pieni kirjoitusvirhe. piti olla 4700Ohm eikä 4700kOhm. Tuo lasku nyt ei pidä paikkaansa, kun olen resistanssiksi valinnut tuon vastuksen arvon, enkä vastuksen ja vahvarin yhteenlaskettua resistanssia. Täältä sivun alusta olen noita kaavoja tutkiskellut: http://www.t-linespeakers.org/tech/filters/passiveHLxo.html Ja täällä on tyhmällekkin selitetty miten se lasketaan: http://www.diyaudio.com/forums/multi-way/56701-pllxo-high-pass.html
Noniin auvoinen onni ohi. Testailin kahdeksalla 18650 kennolla blasteria. Hyvin pelitti Suren TK2050 ~32-33 Voltilla. Kun kokeilin mitata virrankulutuksen Bilteman 15-284 yleismittarilla, niin vahvistin hiljeni.. :OI Kytkin mittarin 10A asentoon ja laitoin vahvistimelle menevän + johdon väliin. Nyt irrallaan akku antaa 32V, vahvariin kytkettynä saan navoista 4V. Vahvarissa palaa mute, sekä power ledit. edit Lisätietoa: Kolmella kennolla, eli ~12V toimii normaalisti. Yli komella kennolla ei lähde käyntiin. Läppärin 20V virtalähteellä lähti myös toimimaan. Hmm.. Kokeilin kaikki kennot myös ristiin, eli kolmen pötköissä jokainen kymmenestä kennosta toimi. Apua kaivataan!
Ovatko 18650-kennot suojattuja? Suojaus estää ylivirran ottamisen. En muista ulkoa, mutta jossain 4 A virralla akku menee nukkumaan. 3,7 V 2500 mA "1C"-kennoa saisi kuormittaa käytännössä enintään 2,5 A virralla, eli tyhjentää se tunnissa, samoin latausvirtaa saa olla enintään 2,5 A. Tavalliset 18650-kennot ovat siis kaikki 1C-tyyppisiä, ellei muuta erikseen mainita. 8 kennon sarja jaksaa ulostaa enintään nimelliset 29,6 V 2,5 A eli 74 wattia. Teoriassa tunnin ajan, käytännössä ehkä 50 minuuttia tai hieman yli. Hetkellistä tehoa lyhyen aikaa voi ottaa arviolta 27 V 4 A eli 108 W. Enintään 30 minuuttia tällaista tehoa putkeen akkunippu jaksaa antaa, käytännössä ehkä vain 20-25 minuuttia. Ja se kuluttaa akkua, käyttöikä lyhenee. Jos vahvistin (tai lamppu tai mikä vain laite jota akulla ajetaan) käynnistyshetkellä imaisee yli 108 watin piikkitehon, esim. ladatessaan omat tyhjentyneet konkkansa, akusto menee nukkumaan. Kannattaa koekäyttää ja tutkia JOKAINEN 18650-kenno yksilöllisesti erikseen. Siis mitata kennon jännite samalla kun sitä koekuormitetaan rajulla virralla. 4 A virralla, 2,5 A virralla ja 1 A virralla. Jokainen kahdeksasta kennosta pitäisi antaa samantyyppiset jännitteet. Joukossa voi olla viallinen kenno, musta lammas. Lisäksi voisi panna täyteen ladatut akkukennot sarjaan, purkaa akkunippua vakiovirralla tai vakioteholla, suunnilleen 1 A virta noin 2½ tunnin ajan. Samalla mitataan jokaisesta kennosta jännite vaikka varttitunnin välein, pidetään kirjaa jännitteistä. Seurataan, ovatko akut "yhtä hyviä" eli onko sama jännite kaikissa kennoissa. Seassa voi olla kenno, jonka jännite laskee muita nopeammin ja lopuksi tämän viallisen kennon suojaus laukeaa, ehkä jossain 2,7 voltin hujakoilla, ja virran kulku katkeaa. Jos kennot ovat yhtä hyviä, vika on vahvistimessa, se on hajonnut. Tai sitten vahvistin vaatii toimiakseen virtalähteen, joka tarjoaa yli 4 A piikkivirtoja. Silloin pitää asentaa 18650-kennoja aina 2 rinnakkain, että akuista saisi ulos 5 A virtaa lähes tunnin ajan, ja 8 A virtaa hetkellisesti. .
Kennot ovat suojattua mallia ja pääsin huokaamaan helpotuksesta. Yksi kennoista on todellakin virranantokyvyltään heikko, vaikka näyttääkin fiksua jännitettä. Huhhuh, pelästytti. Toimi hetken aikaa tolla viallisellakin kennolla ja vian ilmeneminen virran otto mittauksen yhdessä sekoitti vielä päätä. Elektroniikka ei oo vahvimpia osa-alueita, vaikka sähköstä jotain ymmärränkin. Purkaakohan noi häiritsevästi toisiaan, jos laittaa kaksi kahdeksan kennon settiä rinnan? Noissa oli jännitteet 4,08-4,18V välillä / kpl lyhyen soittamisen jälkeen. Eli eivät ollet edes laskeneet vielä 3,7V tasolle. Kiitos DVB-G! :thumbsup: Tilasin kokeeksi sen FiiO E5 kuulokevahvarin. Vaikkei se oikean esivahvarin tasolle ylläkään, oli siinä selkeät erot signaalin antotasossa tohon iPhoneen. Ainakin paperilla.
Jos signaalitasoa kaipaa enemmän, helpoin homma lienee lisätä opari. Joko ihan 3D-kytkentänä tai sitten kolvailla verolevyn palaselle. Jos käyttää kaksikkoa, ekalla voipi tehdä summauksen, volumensäädön ja tarvittavan signaalin vahvistuksen. Toisella oparinpuoliskolla voisi tehdä vaikka toisen asteen ylipäästön leikkaamaan ne matalat taajuudet pois...
Voi panna rinnakkain kaksi 8 kennon sarjaa. Liitäntähetkellä "toinen sarja lataa toista sarjaa", mutta sitten kun molemmissa sarjoissa on sama jännite, sarjat eivät toisistaan piittaa. Onneksi Litiumkennon lataaminen tapahtuu melko hyvällä hyötysuhteella, eli jos suurempijännitteinen akkusarja A ulostaa äkillisesti 0,1 wattituntia energiaa sarjaan B, sarjaan B päätyy sama energia tai hieman vähemmän. Hukkalämmöksi erotus ei siis joudu, akut tasautuvat samaan jännitteeseen; vettä kaadetaan kupista A kuppiin B. Jatkossa latautuminen ja purkautuminen tapahtuvat yhteisvastuullisesti, sarjojen antojännite pysyy samana. Kennokohtaisia pieniä eroja voi tietysti esiintyä, ja huonoimman kennon mukana aina mennään, eli kun huonoin kenno nukahtaa, kyseinen sarja lopettaa tehon antamisen, mutta rinnalla oleva toinen sarja vielä jatkaa muutaman minuutin ajan, kunnes siellä oleva huonoin kenno nukahtaa.
Uskaltauduin mittailemaan uudestaan Suren 2*100W vahvarin viemää virtaa. Mulla ainoastaan toinen kanava käytössä @ 4Ohm ja vahvarin levyltä molemmat 1-kanavan dipit ON asennossa, eli sisääntulo herkimmillään. 20V virtalähteellä ajettuna syö 0,18A, kunnes iPhonen volume ylittää 3/4 volumesta. Eli tolla vahvarilla alle 3,6W teholla soittaminen menee tavallaan hukkaan, koska syö tyhjäkäynnistä 3,6W tehoon saman määrän virtaa. TK2050 data sheetiä tutkiessa huomaa, että hyötysuhde on melko olematon hiljaisella soitolla. Tosin perinteisiin vahvistimiin verrattuna taitaa kuitenkin olla todella pihi pyydetystä tehosta huolimatta. iPhonen volume täysillä pääsin 20V:lla biisistä riippuen 0,5-0,7A kulutukseen, joka vastaa n. 10-14 wattia. Joko iPhone antaa liian vähän jännitettä vahvarille, tai bassojen suodatus 70Hz alaspäin säästää tehontarpeessa. Itse veikkaisin, että 70Hz suoto ja 10k vastuksilla tehty monotus syö jännitteen liian pieneksi. edit: Laskin vahingossa 100% hyötysuhteella, kun se oikeasti on 90% nurkilla.
Huomaa, että mittaat keskiarvovirtaa, virtpiikit ja tehopiikit ovat suuremmat. Tuo 70 Hz:n ylipäästö suodatushan ei vaimenna. 10k vastuksilla tehty monotuksen vaimennus riippuu vahvistimen sisäänmenoimpedanssista. jos sisäänmenoimpedanssi tyypillinen 22k, vaimennus on 1.4 dB (sama signaali molemmissa kanavissa laskien). Eli ei sekään hirveitä vaimenna. Eli ongelma lienee iphonen lähtöjännite, ei lähtövirta. Jännitettä lisää saa vaikkapa oparilla helposti... Edit: Tai jos häiriöt ei ole ongelma, niin tuossa vahvistimessa on invertoiva sisäänmenoaste, jossa kahden vastuksen avulla säädetään vahvistusta. Isontamalla outputin ja invertoivan inputin välillä olevaa vahvistusta saa lisää vahvistusta. Edit2: Tuossa Suren kortilla oleva vahvistuksen säätö on tehty aika hullusti, säädetään invertoivan kytkennän input vastusta, lisäksi maihin 22k vastus. Sisäänmenoimpedanssi pienimmillään 7.3 k ohmia...
Löytyi hyvä haastaja Sure-electronicsin vahvareille. Hinnat samoissa ellei hieman halvempia. Sellane kaveri kuin hifimediy diyaudio.com-foorumeilta. http://www.hifimediy.com/Home.html http://www.diyaudio.com/forums/class-d/164274-new-tk2050-board.html Itse tilannut ja saanut tuon 2x100W 4ohm v.2.0-version. Koottu paremmista komponenteistaja ja jopa minä puukorvillani huomaan hieman paremman äänenlaadun. Tilasin juuri äsken lisäksi kaksi v.1.1 2x80W 8ohm versioita. Tältä jampalta on myös kohta tulossa ulos monoversio "T3 V1.0 - 300W@4ohm".