Jees. Eli ei pitäisi tulla ongelmia 12V/10Ah suljetun lyijyakun kanssa. Tuohon lyijyakkuun siis päädyin koska: - Voi purkaa tyhjemmäksi kuin Litiumit - V*tusti halvempi - Käyttöikä hyvä - Laturit edullisia - Lataus onnistuu kätevästi Ainoa miinus on paino, joka siis on 2-2,5kg enemmän kuin Litiumeilla. Tosin ensimmäinen kriteeri minulla ei ole paino, vaan kauan ja lujaa musiikkia. Tulee vain liian kalliiksi Litiumeilla. Blasterin paino olisi tarkoitus pitää alle 10 kg:ssa.
lepaista ilmeisesti "puuttuu" nämä kyseiset jännitteenalennusdiodit, joten latauksen aikana ei välttämättä ole terveellistä käyttää vahvistinta, tosin äkkiäkös sinne 1 diodin laittaa alentaan jännitettä. vähän sellanen kuva jäänyt että halpa, hyvä-ääninen, mutta kannattaa käyttää varovasti, ettei suutu jostain syystä ja hajoa
Eipäs voi. Väite sisältyy useita väärinymmärrysmahdollisuuksia, jotka pitää yksitellen erikseen täsmentää: 1) Litiumit voi purkaa niin tyhjäksi kuin ne on suunniteltukin, jos haluaa. 100% kapasiteetista on hyödynnettävissä. Yli sadan prosentin ei saa purkaa, siis "liian" tyhjäksi, koska silloin kenno tuhoutuu. Käytännössä kannattaa jättää silti hieman varmuusvaraa eli lopettaa purkaminen jo aiemmin. Eli vaikka kennojännitteen sallittu alaraja olisi 2,70 tai 2,75 volttia, ei anneta jännitteen vajota niin alas vaan lopetetaan purkaminen jossain 2,9-3,0 voltin paikkeilla. Siitä ei ole mitään suurta haittaa, menetetään vain muutaman minuutin käyttöaika. Omissa purkutesteissäni 18650-kennoille noin 90 minuutin tyhjennysajalla kennojännite laski 80 minuutin kohdalla 3,00 volttiin, tämä olisi hyvä paikka lopettaa purkaminen, 10% ennen totaalityhjenemistä. 85 minuutin kohdalla jännite oli 2,89 volttia, eli nyt viimeistään kannattaisi lopettaa purkaminen, 5% ennen totaalityhjenemistä. Kiusasin akkua vielä 2,60 volttiin asti ja 89 minuutin kohdalla tämä piste saavutettiin. Muutaman lisäminuutin takia ei kannata akkua rääkätä liikaa. Latasin akun heti täyteen, se ei montakaan sekuntia jutunut kärsimään näin matalaa jännitetasoa. Kiusaamisesta huolimatta akku onneksi toimii edelleen normaalisti. 2) Litiumit voi ladata niin täyteen kuin ne on suunniteltukin, jos haluaa. 100% täyttö syntyy kennojännitteen noustua 4,2 volttiin. Tällöin saa hyödynnettyä täyden kapasiteetin, mutta käyttöikä ei ole paras mahdollinen, akut pitää vaihtaa muutaman vuoden päästä. Jos jätetään lataaminen vajaksi, ei nosteta 4,2 volttiin asti, silloin ei saada täyttä kapasiteettia käyttöön, mutta kennon elinikä voi moninkertaistua. Esim. aution saaren aurinkokennolataavan majakkavalon litiumakku kannattaaa ladata vajaaksi, silloin akku kestää pitkään, huollon tarve vähenee. Eli litiumakun kapasiteetista VOI hyödyntää kaikki 100% jos niin haluaa (minä hyödynnän), kunhan vaihtaa akut muutaman vuoden päästä uusiin. Toisaalta voi jättää hyödyntämättä loput 10% purkukapasiteetista ja jättää lataamatta viimeiset 10% niin akun terveys maksimoituu ja elinkaari kenties tuplautuu. 3) Lyijyakut sietävät tyhjäksi purkamisen VAIN jos ne on erikseen suunniteltu Deep Cycle käyttöön. Ellei Deep Cycleä missään mainita, akkua ei saa purkaa tyhjäksi asti. Esim. autojen normaalit käynnistysakut tuhoutuvat jos ne puretaan tyhjäksi asti, etenkin jos temppu toistetaan monta kertaa. Trukkiakut, sähkömopoakut yms. taas on suunniteltu Deep Cycle -käyttöön ja niitä saa purkaa tyhjäksi asti toistuvasti. Eli tavallinen lyijyakku ei siedä niin tyhjäksi pukua kuin litiumakku sietää, mutta Deep Cycle -lyijyakku sietää yhtä tyhjäksi purkamisen kuin litiumikin. Myös lyijyakku kärsii/tuhoutuu jos sitä puretaan liian tyhjäksi, että kennojännitteen polariteetti jopa vaihtuu. Tyhjäksi purkaminenkin siis tarkoittaa, myös lyijyakuilla, että kennojännitettä ei saa päästää tiettyä rajaa alemmaksi. Lyijyakuilla noin 1,5 volttia pitää kennoon jättää (12 voltin akussa näkyy 9 volttia), ellen väärin muista. Tarkempi rajajännite selviää akun kyljestä tai sen datalehdeltä. Noin 10...11 voltin kohdalla purkujännite alkaa romahtaa nopeasti, ja viimeistään 9 voltissa akku pitää päästää lepäämään, koska ei sieltä mitään hyötyenergiaa enää ulos saa, ja akun rikkoutumisen riski kasvaa. Jonkinlaista akkuvahtia eli minimijännitteen havaitsemista ja akun irti päästämistä tarvitaan jos haluaa maksimoida akun elinkaaren. Monissa litiumkennoissa on tällainen suojapiiri jo valmiina. Suojapiiri katkaisee akun irti systeemistä jos kennojännite laskee vaarallisen alas tai jos purkuvirta tai latausvirta nousee liian isoksi. 4) Lyijyakkukin tuhoaa elektroniikan, jos elektroniikka sietää vain 13,5 volttia. Koska lyijyakut ladataan 13,4...13,8 volttiin Float-latauksessa. Akun kyljessä tai datalehdellä tarkka jännite mainitaan. Tai jos akkua puretaan tyhjäksi ja ladataan toistuvasti, siloin latausjännite on 14,2...14,5 volttia, muuten akku ei tule täyteen asti. Lyijyakkuja EI saa jättää vajaaksi, toisin kuin litiumit voi jättää huoletta mihin vain varaustasoon. Lyijyakut pitää pyrkiä pitämään maksimaalisen täynnä, silloin ne pysyvät terveenä. Mitä vajaampi akku on, sitä herkemmin se kärsii mm. pakkasessa. Eli jos akku vaatii tyypillisen 14,4 V jännitteen latautuakseen täyteen, niin ei saa jättää latausjännitettä 13,5 volttiin elektroniikan suojelemiseksi, akku ei ikinä tulisi täyteen. Vaan ladataan akku täyteen saakka ja pannaan vaikka pari tehodiodia sarjaan akun ja elektroniikan väliin, silloin häipyy noin voltti jännitteestä pois eli akussa oleva 14,4 V näkyy elektroniikalle 13,4 volttina. Ja näin siis huonelämpötilassa. Pakkasessa laturi tarvitsee enemmän voltteja täyttääkseen lyijyakun. Jokaista 10 asteen kylmenemistä kohden jännitettä pitää nostaa 0,12 volttia (siis "12 voltin" akussa) kun ladataan varavoima-akkua hissukseen ja akkua ei tyhjennetä usein. Jatkuvasti tyhjennettävä ja ladattava akku tarvitsee vielä enemmän lisävoltteja kylmyyden lisääntyessä, jokaista 10 kylmenemisastetta kohden laturin jännitettä nostetaan 0,36 volttia isommaksi (taaskin koskien "12 voltin" akkua).
Toimiiko allaoleva kytkentä? Eli mitä haen tuossa: - Ilman laturia vahvistin ottaa virran tietenkin akulta. 12V menee siis vahvistimelle kun on jännitteentasaaja välissä. - Kun laturin johto tökätään seinään, ottaa vahvistin virtansa laturilta. Diodisilta valitsee silloin toisen sisääntulon (korkeampi jännite), ja jännitteentasaaja tasaa virran 12V. Akku latautuu samalla rauhassa. Onko edes mahdollista ottaa virtaa laturilta? :hitme: Vai täytyykö ostaa virtalähde erikseen joka kytketään saman johdon taakse kuin laturi (Blasterista tulee siis ulos yksi johto)? Onko siinä järkeä, että samalla kun akku latautuu otetaan akulta esim. 16w vahvistimelle? Ainakin kaiken järjen mukaan latautuu hitaammin.. Jos ei, niin jos saisi toimivaa kytkentää.
Vihreä johdin ei muuta tilannetta mitenkään, sen voi jättää pois. Eikä diodisillallakaan tee yhtään mitään. Enkä ymmärä mikä on tuollainen jännitteentasaaja, joka on sarjassa johdon kanssa, ei se mitään jännitettä pysty tasaamaan. Virtaa se kykenisi tasaamaan. Silloin sen laitteen nimi on virrantasaaja. Mutta eihän virtaregulaattoria saa panna elektronien laitteen kanssa sarjaan, vaan se kuuluu ennemminkin akkulaturin ja akun väliin, jos siis halutaan suojella hyytelöakkua ylisuurelta latausvirralta. Kuvassa on liian paljon asioita pielessä minun silmilleni. Joku muu kommentoikoon lisää. Eikä kukaan voi parempaakaan kytkentää ehdottaa, ellet ensin kerro mitä toimintoja kytkennältä vaadit.
Ja jos ei voi ottaa virtaa suoraan laturilta, tällöin virtalähde johonkin väliin. Mutta pointti kuitenkin se, että kun töpseli laitetaan seinään akku latautuu rauhassa ja vahvistin ottaa virtansa jostain muualta. Jännite tasan 12V koska vaikuttaa että Lepai on kovin herkkä jännitteen suhteen.
Laturi ei käy teholähteeksi sellaisenaan, siitä lähtee liian suuria ja vaihtelevia jännitteitä ja halvoissa latureissa hurinakin on kova. Akkua tarvitaan pitämään jännite kurissa. Ja laturi ei muutenkaan toimi vakaana teholähteenä, koska (äly)laturissa on eri moodeja, ja akun tultua täyteen laturi lopettaa lataamisensa. On tuhlausta käyttää laturia ja teholähdettä ja akkua. Kolme kallista otusta. Kahdellakin pärjää. Yhdistelmäkäytössä (verkkoteholähde+akkulaturi) minä tekisin vaikka niin, että: 0) Otetaan käyttöön tehokas hakkuriverkkolaite. Vaikka 10 ampeeria ja 20 volttia antava, tai jotain vastaavaa. 1) Sen perään pannaan vakiovirtaregulaattori, jolla rajataan latausvirta sellaiseksi mitä hyytelöakku kestää, esim. 3 ampeeria. Sen perään pannaan 13,8...14,4 V jännitteeseen (akun manuaali kertoo) säädetty jänniteregulaattori, joka takaa, ettei akkuun mene liikaa jännitettä. Akku latautuu kaksivaiheisella Float-metodilla (ensin virtarajattuna, sitten jänniterajattuna) ilman varsinaista latausälykkyyttä. Näiden virta- ja jänniteregulaattorien teholuokka määräytyy akun lataustehon mukaan, eli jos akku sietää 5 watin lataustehoa, regutkin voivat olla pienitehoisia. Audiovahvistimen ominaisuuksilla ei ole mitään merkitystä näihin regulaattoreihin. 2) LISÄKSI sen 10 A 20 V verkkolaitteen perään liitetään erillinen jänniteregulaattori, joka on säädetty 13,5 volttiin, jotta elektroniikka ei hajoa. Tämä regu ruokkii elektroniikkaa. Tämän regun teholuokka määräytyy pelkästään audiovahvistimen perusteella, eli 100 W tehoa sisäänsä ottava vahvistin tarvitsee 100 W tehoa antavan regulaattorin (13,5 V 7,4 A). 3) LISÄKSI asennetaan tehodiodi akun plussasta jänniteregun 2) ottoon. 7,4 A virtaa diodin pitää kestää. Tuo systeemi lataa akkua aina samalla tavalla, totaalisesti riippumatta siitä mitä audiovahvistimella tehdään. Kun verkkolaite on seinässä, verkkovirran avulla audiovahvistin toimii, ei ota akusta minkäänlaista tehoa ulos. Kun verkkolaite otetaan irti seinästä, audiovahvistimen haluama energia otetaan akusta. Vahvistin saa enintään 13,5 volttia kaikissa tilanteissa eikä hajoa ikinä. Mitään katkoksia äänessä ei kuulu, tehonsyöttö on katkeamaton. Ikävän monimutkainen systeemi (pitää ostaa kaupasta 3 regulaattorisirua ja yksi "kannettavan tietokoneen teholähde" ja tehodiodi) ja häviöitäkin on, hukkalämpöä, mutta tuo kytkentätapa toteuttaa minun määräämäni toiminnallisuuden, jota minä siis haluaisin itselleni jos jotain vastaavaa olisin rakentamassa. Kukin keksiköön itse mitä toiminnallisuuksia haluaa ja miten sen toteuttaa, minä kerroin yhden vaihtoehdon miljardeista.
Tuo vaikuttaa todella hyvältä tavalta toteuttaa tuo. Akkua en ole vielä ostanut, joten lataustehoa en tiedä mitä kestää. Mutta kyseessä on kuitenkin tämä akku. Tuolle on jo mitoitettu akkukotelo. Kun Lepain vahvistimesta on kyse, ei teholähteen tarvitse olla lähellekään noin iso. Siinä saa käyttää ohjeiden mukaan enintään 12V 2A teholähdettä. Eli eikös tämä silloin kävisi? Noista regulaattoreista en oikein ota selvää mitä noista pitäisi olla.. Tehodiodiakaan ei tunne Partcon webbikauppa.. Periaatteen ymmärän hyvin, mutta osia en tiedä. Ja akku ei ota nokkiinsa vaikka sitä lataa tuolla järjestelmällä ja se on valmiiksi täynnä?
Elä osta lyijyakkua. Mä tein saman virheen ekan mallini kanssa. (nyt 4. rakenne menossa) Tuommosesta 3-4kg akusta muodostuu helposti kolmannes koko laitteen painosta. Mukaan ottamisen miellyttävyys laskee aika radikaalisti heti kun kokonaisuus alkaa painaa 7-8kg. Mankkaa kanniskellessa on harmillista miettiä et pikku lisäpanostuksella vois olla 6 kaljaa mukana lyijyakun sijaan ja kotiinmennessä setti on vielä keventynyt 3 kiloa Oletan että kävellen kannetaan eikä autolla.
Toi akku painaa 4 kiloa. Erittäin vaikea saada koko paketin paino jäämään alle 10 kilon. Mun eka versio painaa muistaakseni 14 kiloa ja se on rajusti liikaa kannettavuuden kannalta. Toka versio (kaljalavaan kasattu) painaa aika tarkkaan esikuvansa verran eli 7-8 kiloa. Se on jo paljon kannettavampi. Kolmannessa versiossani yhdistän parhaat puolet edellisistä eli äänenvoimakkuuden ja kannettavuuden. Pyrin saamaan db/kg suhteen parhaaksi mahdolliseksi ottaen huomioon myös käyttöajan.
Monopeli millä tahansa muulla kuin lyijyakulla ja 6-8kg on mahdollista saavuttaa vieläpä ihan jämäkällä soundillakin. Mulla on nyt osat tilattuna/ jo kotona 8" monoblasteriin. 20 litran kokoinen ja laskennallinen paino 7,5kg LiPo-akulla. Jos tuossa olisi vastaava lyijyakku painoksi muodostuisi reilu 10kg.
Tiedän kyllä painon aiheuttaman ongelman, mutta tulee yksinkertaisesti liian kalliiksi toteuttaa muulla tavalla kuin lyijyakulla. Hmm.. Tuo Lepain mukana tuleva virtalähde antaa 12V6A..
Tajusin juuri että tuossa lepain mukana tulee 12V6A virtalähde. Eli silloin on hoidettu yksi ongelma pois: vahvistimen virran saanti, eikä tarvitse regulaattoreita kun on oikein mitoitettu :thumbsup: Sitte enää tuo akun lataus: Voiko tuota virtalähdettä käyttää siinä hyväksi, vai riittääkö jerkku lataamaan akkua + soittamaan blasteria? Kaiuttimet on siis 2-tie 8 ohmiset.. Jos on mahdollista saada ne kytkettyä 4 ohmiseksi, laitan ne yhteen kanavaan (antaa silloin enintään 20w). Jos ei ole mahdollista, sillon ne tulevat omiin kanaviinsa (vahvistin antaa silloin enintään 2x12w). Eli kummassakaan tapauksessa vahvistin ei tarvitse kaikkea virtalähteen tehoa.. Jos ei onnistu, voisi harkita tuohon lisäksi laturia.. Millainen kytkentä silloin tulisi samoilla aikaisemmilla ehdoilla? Edit: ei taida onnistua, koska tuo ei anna kuin 12v. Akku tarvitsee sen 13-14.4v.. Eli miten laturin saa ujutettua tuohon systeemiin?
Voisko latauksen tehdä niin ankeesti et kytkin joka pistää virtapiirin akulta vahvariin poikki ja sitten akun navoista vaan on latausjohdot ja liittimet blasterin kotelon ulkopuolella. Vai onko tarve ladata akkua samalla kun laitoksella kuunnellaan? Mä teen omaani vaan luukun josta akku otetaan ulos latauksen ajaks ja rc-auton akun pikaliittimellä akun kiinnitys.
Vaihtava 12 voltin kelalla oleva rele, niin minä tekisin. Rele ottaa kelaansa sähkön teholähteestä, joka siis nyt onkin jo olemassa (tulee vahvistimen mukana). Eli aina kun virtalähteessä on virrat päällä eli töpseli on seinässä, silloin rele on vetäneenä ja teho ohjataan releen avulla virtalähteestä vahvistimelle. Releen "Normally Open"-pinni kuljettaa nyt virtaa. Sitten kun verkkovirtaa ei näy mailla eikä halmeilla, virtalähde tietysti ei anna ulos mitään sähköä, joten relekin pysyy nukkumassa ja tällöin energia ohjautuu akusta vahvistimeen. Releen "Normally Closed"-pinni kuljettaa nyt virtaa. Eikä releen käämikään nyt syö arvokasta akkusähköä. Siis: Releen NO-pinni viedään virtalähteen plussaan. Releen NC-pinni viedään akun plussaan. Releen napa viedään audiovahvistimen teho-oton plussaan. Kaikkien laitteiden tehonsiirron miinukset pidetään yhdessä. Akkulaturi voi olla akussa aina kiinni, etenkin jos se on ylläpitolatauksen osaava. Jos halutaan, ettei vahvistin hajoa, pitää akkulaturi ja virtalähde sijoittaa samaan verkkovirtasyöttöön. Joko jatkojohtoon tai vaihtoehtoisesti katkotaan töpselit irti ja johdotetaan sokeripalalla molemmat laitteet samaan uuteen sähköjohtoon. Siksi, että sekä akkulaturi että virtalähde olisivat samaan aikaan virrallisina ja samaan aikaan virrattomana. Idioottivarmuutta tämäkään ei takaa, koska akussa voi kaikesta huolimatta vallita hetkellisesti liian suuri jännite silloin kun töpseli vedetään seinästä ja laturi menee nukkumaan ja rele vaihtaa akkukäytön päälle. Hetken ajan akussa vielä näkyy vaikkapa 14,4 V joka siis on vaaraksi vahvistimelle. Pitää odottaa minuutti töpselin poisvedon jälkeen, vasta sitten uskaltaa kytkeä vahvistimeen virran päälle (toivottavasti vahvistimesta löytyy virtakytkin joka katkoo siltä käyttöjännittee pois), akun jännite on silloin ehtinyt laskea jonnekin 13,8 volttiin tai alemmaksi. Voi siltikin olla tarpeen lisätä pari sarjadiodia akun ja vahvistimen väliin, silloin ei tarvita minuutin odotteluviivettä. Johan nyt on perkele se 13,5 voltin ylärajajännite, joka vahvistimessa kiusaa ihmisiä. Täysin järjetön jänniteraja. Sulkee pois normaalin huolettoman akkukäytön. Vaatii erikoisviritelmiä pitää vahvistin hengissä. Miksi ehdotin relettä enkä diodeja? Rele ei kadota jännitettä käytännössä lainkaan. Sen kontakteissa on ylimenovastusta pari milliohmia, eli tehoa ei hukata releen navoissa lämmöksi. Diodeissa lämpöä menee taivaalle. Ei ole järkeä akkusähköllä lämmitellä harakan varpaita eli diodeja. Toisaalta jos idioottimaisen vahvistimen turvaamiseksi joudutaan akkujännitettä pudottamaan voltin verran, diodit pitää ottaa käyttöön ja hyväksyä niiden lämmittäminen, releviritys voidaan tällöin unohtaa. Voltti kun diodeissa poltetaan, se tekee 3 ampeerilla 3 wattia. Hakkuriregulointikaan ei hukkatehoa paranna, jos siis haluttaisiin tuottaa 9,0...14,4 V akkujännitteestä vakavoitu 13,5 volttia, niin hakkuri söisi 3 ampeerilla tehoa lämmöksi noin 4 wattia (jos on 90% hyötysuhde hakkurissa). Rele on kaikista taloudellisin automaattinen keino vaihtaa sähkönsyöttö akun ja virtalähteen välillä. Akkukäytössä hukkatehoa ei releen takia kulu, virtalähdekäytössä relekäämi syö suunnilleen puoli wattia. Miten olisi nyrkin kokoinen Zenerdiodi vahvistimen jänniteoton kanssa rinnan? 13,0 tai 13,5 voltin jännitteelle suunniteltu zeneri. Niin hirvittävän järeä, että se jaksaisi imeä itseensä rajattomasti hukkatehoa. Vahvistin pysyisi turvassa. Mutta akun latauksen yhteydessä akku ei saa olla kiinni vahvistimessa eli zenerissä, akku ei ikinä latautuisi täyteen. _____________________________________________________ Shit. Minä vaihtaisin akkujännitteen muuksi ja käyttäisin regulaattoria. 6 voltin lyijyakku (koska nyt lyijyakkua halutaan) ja sen perään step-up-hakkuri. Tai 24 voltin lyijyakku ja sen perään step-down-hakkuri. Edellytyksenä on se, että kumpikin hakkureista on jännitettä reguloiva eikä pelkkä tyhmä tuplaaja tai puolittaja. Tuollaisia vaikkapa: http://www.powerstream.com/dc1.htm Noissa on trimmerillä säädettävä antojännite, joka pysyy vakaana akkujännitteestä riippumatta. Mutta on silti järjetöntä ostaa 100 euron regulaattori "1 euron" vahvistimen tyhmyyden takia. Hermo tässä menee paskan vahvistimen oikkuja kierrellessä. .
Sure Electronicsin tk2050 2x50w, 2x100w ja 4x100w vahvistimet on siitä kivoja että niille kelpaa 6-36V jännite tehotarpeesta riippuen. Jos joku on vasta alottamassa projektia ni kannattaa katsoa noita eikä Lepaita. Ei maksa merkittävästi enempää.
No vittu. Menee tosiaan vaikeaksi jos pitää tasata jännite tuolle Lepaille. Siinä olisi vain se hyvä puoli että ei tarvitse erillistä esivahvistinta/äänensävynsäätöä sekä virtalähdettä. Pakko varmaankin tilata tämä vahvistin ja sille kaveriksi juottaa esivahvistin (pdf). Tuossa ensimmäisessä vahvistimessa lukee että sisältää *Power cord*. Mitä tarkoittaa? Eikai virtalähdettä? Kaiuttimet siis 8ohm ja tuo vahvistin antaa 13V:llä nopeasti laskettuna - n. 30w 10%THD - n. 16w 0,01%THD Eli eikös silloin 15V5A virtalähde riitä lataamaan akkua/soittamaan yhteensä 40w teholla? Minulle riittää 16w per kanava. Ja ei tarvitse tasata jännitettä/virtaakaan vahvistimelle, ainoastaan akulle. Jos tuo virtalähde ei riitä, mikä olisi minimi virtalähde noilla vaatimuksilla mitä ylhäällä?
Mahtaneeko blasterikäyttöön tarvia esivahvistinta? Tai noh riippuu varmaan äänilähteestäkin, mutta jos nyt oletetaan, että äänilähteessä on oma volumesäätö... Äänilähteen vaihtokytkintä nyt ei ainakaan luulisi tarvivan, ei kait näissä nyt kukaan meinaa yhtäaikaisesti pitää useampaa mahdollista äänilähdettä kiinni?
Eihän se pakollinen ole, mutta olisi kivat nuo äänenvärinsäätimet. Mutta tuon voin miettiä sitte myöhemmin onko tarpeellista, nyt on kuitenkin tärkeämpääkin asiaa mietittävänä, eli tuo virtapuoli.