http://www.41hz.com/main.aspx?pageID=124 Todennäköisesti toimi mutta mitä pienempi jännite sitä vähemmän tehoa. "AMP9 New A four channel amp for 12V to 24V single supplies. An amplifier for low impedance, high power loads. Up to 4x100W maximum. Mostly hole mount components."
Niin eli AMP6-basic olisi melkein valmispaketti? Siihen ei tarvitse kuin virtalähteen = akku ghettoblasterissa. Toi voisi olla hyvä vahvistinpiiri tietokonekaiuttimille myös.
Tämmönen vastaus tuli tuolta 41hz Hi, Using AMP6 with a battery, you may need to bypass the onboard rectifier and voltage regulator. They will give a voltage dromp of about 1.5V so the amp may not work properly. It shuts off at around 9V. There is no volume controll on the board. if you use an MP3 player, i suggest simply using the MP3-player volume controll. Ja basic toimii ihan normisti akulla.
Harrastelijarakentelijoilla taitaa olla nykyään välillä hankalaa pintaliitosjuttujen lisääntyessä? Jos löytyy riittävän iso harrastelijaporukka, 10-15 henkilöä, niin minulla olisi mahdollisuus järjestää aina silloin tällöin puuhapäivä täydellisesti varustellussa pintaliitokseen erikoistuneessa tehtaassa. Laitteistona täydellinen pintaliitoslinja, BGA-korjausasema, Röntgen, käsinjuotostilat... Materiaalit pitäisi kustantaa itse, mutta muuten tapahtuma voisi olla ilmainen. Paikka on pk-seudulla. Löytyykö tämäntyyppiseen toimintaan halukkaita?
Eli niinkö, että kone loisi pastanlevitysstensiilin, toinen kone sen avulla levittäisi levyille juotospastat, sitten käsityönä komponentit aloilleen asetellaan alipainepinseteillä, sitten uunissa levyt juotettaisiin? Pulma on siinä, että stensiilin käsin piirtämiseen menee aikaa päiväkausia, ja se aika siis pitää tehdä ennakolta kotona. Koska kyse on rakennussarjapiirilevyistä, ei ole valmiita CAD-fileitä, joista selviäisi juotostäplien koot ja paikat, ne pitää itse määritellä kullekin täplälle erikseen. Vai onko tehtaassa jokin kone, joka automaattisesti "näkee" valmiista piirilevystä ne alueet, joihin pasta pitää annostella, ja oikeissa määrissä? Mikäli piirilevyssä on esim. vihreä juotosestolakkaus ja valkoinen silkkipaino, silloin kone voidaan opettaa näkemään "muut värit" kuin vihreän ja valkoisen (ja läpireiät), eli ne tinan sävyiset alueet. Se helpottaisi hommaa, poistuisi käsityön osuus juotostäplien määrittelyssä. Tarvitaan oletettavasti lyijyllinen tuotantolinja eli huone. Ei saa päästää amatöörejä lyijyllisten komponenttiensa kanssa saastuttamaan lyijytöntä tuotantolinjaa, sen pesemiseen/uusimiseen palaa hunajata. Pienikin määrä lyijyä saastuttaa lyijyttömät työkalut ja kemikaalit ja laitteet pilalle.
Kun puhutaan pienistä tuotantosarjoista, joissa juotospisteitä on kohtuullisesti, voidaan juotospasta annostella joko käsidispenserillä tai automaattisella dispenserillä. Tuollaiselle automaattiselle dispenserille opettaa muutamia kymmeniä pisteitä parissa tunnissa. Jos pasta painetaan stensiilillä, on silloin stensiili ostettava stensiilikaupasta. Hintaa on sellaiset parisataa euroa. Jos samaa piirilevyä tehdään vaikkapa 20 kpl, tulee kustannuksiksi vain 10 e/levy. Ei paha sekään. Tietenkin jos minkäänlaista CAD tai Gerber-tiedostoa ei levystä ole, on stenun tekeminen vaivalloista ja aikaa vievää. Komponentit ladotaan ladontakoneella, jolloin vaatimuksena on komponenttien oleminen nauhassa. Irtopussitavarana menee pinsettihommiksi. Pintaliitosprosessissa voidaan käyttää perättäisissä tuotantosarjoissa ihan vapaasti sekä lyijyllisiä että lyijyttömiä komponentteja. Mitään saastumisvaaraa ei ole. Sen sijaan aaltojuotosprosessissa on lyijylliset ja lyijyttömät tuotteet pidettävä tarkasti erillään, sillä jo pieni määrä komponenttien jaloista liuennutta lyijyä saastuttaa lyijyllisen padan käyttökelvottomaksi.
Liian kallis kyseisellä piirillä tehdyksi. Edustaa siis vanhinta piirisukupolvea ylihintaan. Kun tekee ne pakolliset modaukset, joita kyseiselle laitteelle suositellaan, hinta tuplaantuu, lisäksi postikuluihin menee älyttömät rahat, eli oikeasti laite käteen saatuna rahaa on palanut tyyliin 100 euroa, täysin mahdoton yhtälö. Ainoa edes osin järkevä vaihtoehto olisi ostaa niitä 10-100 kpl, jotta rahtikulut lähes katoaisivat yhtälöstä, ja että ne pakolliset modausosat saisi myös tukkuhinnalla, ei varaosahinnalla. Sitten laitteen hinnaksi käteen saatuna ja omin käsin modattuna tulisi vain noin 50 euroa. Joka sekin on ihan liikaa. Sillä rahalla kun saa jo huippuäänenlaatua, uusmman polven vähäsäröistä tekniikkaa, tosin irtokomponentteina. Jos jokin hyvä vaihtoehto olisi ilmaantunut, olisin asiasta tiedottanut. Olen seurannut alaa kymmeniä vuosia ja odottanut, milloin teknologian taso yltäisi taloudellisuuden kera järkevälle tasolle. Idioottimaisella tasolla se jo onkin, eli muutaman euron T-luokan piireillä rakennetaan kalliita vahvistimia ja hintalappuun liimataan 3 nollaa perään, eli kusetusmyyntiä kyllä löytyy. Mutta ei löydy "pc-tyyliin kilpailtua" taloudellista vaihtoehtoa, jossa myyjäpuolen katteet olisi minimoitu ja hintalaatu asiakkaan näkökulmasta maksimoitu. 41Hz.com on tällä hetkellä lähimpänä lottovoitottoman kaduntallaajan tarpeita, mutta palvelee vain himo-innokkaita pintaliitosjuottajia, tai vanhan polven piireihin tyytyviä vakiokomponenttijuottajia. Ei palvele UcD-moduliluokan ostajia, jotka haluaisivat valmiiksi juotettuja moduleita, mutta huomattavasti pienemmillä tehoilla ja hinnoilla kuin UcD-moduleissa on. Minä en halua kärventää kymmeniä laajakaistoja 200 watin tehopiikeillä, haluan vahvistimien olevan niin pienitehoisia, ettei niillä saa rikottua laajakaistojani. JOS tulisi myyntiin UcD5... UcD50-moduleita niin sitten voisin harkita niitä, vaan tuskin tulee, valmistaja haluaa sikakatteet tuotannostaan, ei halua laajentaa halpatuotantosuuntaan.
Itse olen rakentelemassa myös ensi kesän rientoihin vastaavaa laitosta, vahvistinpuoli on tarkoitus toteuttaa jollain edullisella käytetyllä autovahvistimella, akut parilla valmiiksi löytyvällä pienehköllä lyijyhyytelöakulla. Sähköpuolen toteuttamista en ala sen enempää miettimään, aika näyttää kauanko siitä riittää virtaa. Suurin ongelma on viritystaajuus, mikä olisi riittävän matala? Mikähän se on esimerkiksi jvc:n boomblasterissa? Se oikeastaan riittäisi lähtökohdaksi.
Eli sä ilmeisesti haet hieman eri laitetta mitä muut tässä? Ajattelin tehdä autohifilaitteiston ilman sitä autoa siinä ympärillä? Jotain kottikärryillä työnnettävää?
En nyt sentään, yksi mielessä käynyt vaihtoehto on tehdä ~20cm halkaisijaltaan olevasta (pahvi?)putkesta, pituutta 60-70cm, tilavuutta siis ~20L kaikkineen. Päihin saisi menemään 8" elementit, ja korkealla virityksellä herkkyyskin olisi bassopuolella 100dB/W tuntumassa.
Elementit ghettoblasteriin ovat varmistumassa, tulevat olemaan wanhat ja halvahkot autokajarit, mallia JVC CS-HX622 eli 6½-tuumaiset: http://www.onlinecarstereo.com/CarAudio/ProductDetail.aspx?ProductID=10282. Valinta kohdistuu näihin, koska hankintakustannukset ovat 0e, muovikartiot kestävät kosteutta ja 4 ohmiin irtoaa paremmin tehoa kuin 8 ohmiin. Mutta mutta, T/S parametreistä ei ole mitään hajua... Vasteen mallintamiseen tärkeimmät olisivat Qts, Vas ja Fs, Xmax ja hyötysuhde kiinnostavat myös. Osaatteko esittää valistuneita arvauksia? Mikä olisi helpoin tapa mitata nuo parametrit? Eikös Fs ole taajuus, jolla impedanssi on maksimissaan? Tämän saisi mitattua näin suhteellisen helposti. Onko kukaan käyttänyt Speaker Workshoppia? Miten mittaus sillä toimii? Suljetussa nuo kajarit toimivat ihan ok, mutta kiinnostaisi kokeilla refleksiä muhkeamman beissin toivossa...
Tällaiset sain mitattua tuosta. Mielenkiintoiset on parametrit: Qts 0,082 Qms 7,98 Qes 0,083 Vas 4,9l Fs 80Hz Re 4,0ohm 96dB/W BL 23,3 N/A Sd ~140cm^2 Xmax ~2mm EBP viittaa selkeästi refleksiin, mutta vasteesta tulee aivan hirveän näköinen, piikittää ihan hulluna. Eiköhän nuo suljettuina pysy... Tämä sivu on muuten mittauksen tekoon aika pätevä ja helppo: http://www.bcae1.com/spboxad3.htm
Minä mittaan kaiutinelementit Speaker Workshopilla. Tosin viime mittauksesta on aikaa vuosikausia, olen unohtanut työmenetelmän, mutta kyllä ne keinot palautuvat mieleen kun alan mitata seuraavaa kaiutintani tässä kevään kuluessa. Olen pitänyt kirjaa siitä, millaisia asetuksia täytyy käyttää missäkin mittaustilanteessa, mm. volumetasot tietokoneen eri liukupotikoissa on pidettävä tietyllä tasolla. Mainitsemasi "helppo metodi" ( http://www.bcae1.com/spboxad3.htm ) on minulle liian vaikea, liikaa työvaiheita, ajanhukkaa. On helpompi antaa Speaker Workshopin hoitaa kaikki matematiikka. Se osaa itse laskea parametrit parissa sekunnissa. Kunhan opettelee softan hankalan käyttötavan ja rakentaa mittausjigin eli kaapelit valmiiksi. Eli kun on mitattavana parikymmentä elementtiä, aikaa kuluu ehkä minuutti per elementti. Eikä ole ihmisen silmästä riippuvia virheitä, ei voi lukea yleismittaria väärin. Erilaisissa mittaustilanteissa tarvitaan erilaisia mittajigejä, se hankaloittaa tilannetta. Suosittelen rakentamaan joka hiivatin mittaukselle oman jiginsä; oman kaapelisarjansa, ja kirjoittamaan joka jigiin näkyvästi, että mitä asioita sillä mitataan. Yksi jigi impedanssimittauksiin, toinen (mieluiten useampi eri impedanssitasoinen) komponenttimittauksiin, kolmas TS-parametrimittauksiin, neljäs taajuusvastemittauksiin mikrofonilla, viides huonevastemittaukseen mikrofonilla (suurempi volumetaso vallitsee),... Minulla menee joskus asiat sekaisin, koska käytän kytkimellistä yleisjigiä, ja ne kytkimet voivat lipsahtaa (=unohtua) väärään asentoon. Esimerkiksi volumetasoja täytyy säätää eri mittaustavoille kullekin erikseen, VALIKOSTA, ja ihan varmasti tämä unohtuu, joten mittaustulokset ovat skeidaa. On parempi pitää valikoissa asetukset koskemattomana ja jigikohtaisesti trimmata volumetaso ideaaliksi. Tämä sekaantumisen riski ja tasojen skaalauspulmahan koskee kaikkia "yleiskoneita", joilla voi suorittaa useita asioita. Savu nousee jos mittaa yleismittarilla ampeereja väärillä asetuksilla (olen rikkonut kymmenkunta mittaria, etenkin akkukäyttöisissä laitteissa paukkuu mittareita usein, jos unohtaa mittariin väärän mittamoodin päälle). Jos rakentaa Speaker Workshopista pelkästään TS-parametrimittaajan (tai muun yhden asian mittaajan), silloin ei ole sekaantumisvaaraa, homma on kaapelimielessä yhtä simppeli kuin linkkisi menetelmässä. Mittasysteemi säädetään/kalibroidaan yhden kerran kohdalleen ja sen jälkeen ei tarvitse koskea säätöihin miljoonaan vuoteen. Ja elementin mittaus vie siis pari sekuntia per elementti. Tulosten tallentamiseen ja kirjaamiseen menee loppuaika minuutista, kun täytyy keksiä nimiä ja numeroita mittausfileille, ja jos graafisia kuvia haluaa luoda niin siihen menee tunteja, että saa nätit eriväriset käppyrät synnytettyä. Onneksi käppyrävaihe voidaan tehdä vaikka vuoden päästä ja eri koneella. Eli mittauskoneella vain tallennetaan mittadata talteen, käppyrät ja simulaatiot voi tehdä toiste, kun on enemmän aikaa.
AMP6-basic tilattu joten varmaan pääsee jo kasaileen ensviikolla. Saapa nähä mimmosta ääntä sitä sitten saa
Pane muistiin tilaamisen kaikki rutiinit, miten tilaus tapahtuu (maksaminen) ja kauanko kuluu maksamisen/tilaamisen jälkeen ennen kuin kapine on lähipostissa odottamassa, vai kolahtaako se peräti postiluukkuun/laatikkoon. Sitten laadi kauhuromaani/rakkausromaani kokemuksistasi, eli siis oppikirja niiden digiamppi-rakennussarjojen tilaamisen rutiineista, jotta muutkin osaavat samalla metodilla tehdä tilauksen. Ja ennakoida montako kuukautta tavara matkalla viipyy, ja miten lähetyksen kulkua pääsee itse seuraamaan, esim. näin: Paketti on nyt suksilla norjan tuntureilla, nyt se on kamelin selässä (suksilähetti laski vahingossa saharaan saakka, oli niin liukkaat voiteet suksissa), nyt kameli meloo kumiveneellä lahden poikki, nyt kotimainen postimies lassoaa väsyneen kamelin (se joi Tallinnassa väärän merkkistä energiajuomaa ennen melontareissuaan) ylös jorpakosta ja ottaa kilisevän+lorisevan pakettisi kainaloonsa, ja huomenna paketti odottaa postissa, ja paketista kuuluu piipitystä ja aivastelua. Eli vahvistimen sijaan pääsiäistipusia ja mämmiä tulikin hommattua. Mikäs siinä, mämmit korviin ja entisen vahvistimen ääni paranee kummasti (sen särötaso laskee). Tipuja voi kuivatella refleksiputkessa, lämmin ilmavirtaus kuivattaa höyhenpalleron yhden biisin aikana. Untuvikko pannaan nukkumaan putkivahvistimen päälle, siinä on lämmin.
Minä sain oman AMP6-BASICin ehkä noin viikossa, kenties allekin, en ihan muista. Pulleassa kirjekuoressa toimitettiin, komponentit erillisissä pusseissa, suojattuna aaltopahvilla. Nyt on ekat testit tehty ja hyvin tuosta irtoaa potkua. Kasaus meni ihan ok, nuo muutamat pintaliitoskomponentit meinasivat alkuun tuottaa hieman tuskaa, mutta kolvaustekniikan opittua menivät paikoilleen ihan ok. (Eli eka tinaa komponenttiin, sitten komponentti levylle ja tina sulattamalla se jämähtää paikalleen jne). En muuten noudattanut ihan orjallisesti suositeltua järjestystä vaan kolvasin SMT-diodit ennen keloja, koska diodit ovat matalampia. Ekan kerran käynnistäessä anto oli todella vaisu, mittasin että jännitevahvistus oli vain 0,1 V/V eli vahvistin vaimensi signaalin 10% alkuperäisestä, mutta tästä selvittiin sulattamalla muutamat tinaukset uudelleen. Jännitevahvistus input ja output gain huomioiden on asetettu 30 V/V. :thumbsup: Paketista puuttui pari vaihtoehtoista takaisinkytkentävastusta, (joilla siis input gainia voi nostaa muuttaa), mutta minä en näitä tarvinnut, sillä tulen käyttämään MP3-soitinta tms heikkoa lähdettä. Eikä ne pari pientä vastusta maksa elektroniikkaliikkeessä kuin ehkä 10 senttiä. Kitissä ei ihan kaikkia osia muutenkaan tule, itse pitää siis hommata siili (jos haluaa käyttää enemmän kuin minimitehoja), potikka (jos haluaa säätää volumea muualta kuin lähteestä), DC-liitin (jos haluaa käyttää mukana tulevaa DC-runkoa), jne. Nyt sitten pitäisi nopeasti kehitellä joku kotelo systeemille, ensimmäinen koetus blasterille olisi jo ensi viikolla, joten aikaa ei ole paljon.
täytyi vaan kommentoida noita "mittaus"tuloksia että todennäköisesti ovat pahasti pielessä. tollasilla autoelemeteillä herkkyys on yleensä 90db luokkaa, qts/qes 0.3-0.8 välillä bl alle 10. hyvänä puolena mainittakoon että suletussa kotelossa siitä tullee oikeasti suhteessa keskiäänien tasoon enemmän bassoa kuin mitä simulaatio noilla arvoilla antaa ymmärtää, ellei todella pieneen koteloon ole tulossa. tollaset speksit edellyttäs aika jumalattoman vahvaa magneettia/moottoria.
Toki on mahdollista, että nuo mittaukset ovat väärin, mutten kuitenkaan usko niiden olevan ihan puppua. Toki esim. Qts 0.15 ja Vas 10l (-> BL 10) antavat paljon paremman näköiset vasteet, sekä suljettuna että refleksinä.