Enintään 5 watiksi "arvioin" tehonkeston silloin kun kartio ei pääse normaalilla liikkumisella viilentämään itseään. Kartio siis vastaa normaalia diskanttielementtiä toimiessaan diskanttielementin ominaisuudessa. Kun kartion annetaan liikkua normaalisti eli kuunnellaan kaikkia tyypillisiä musiikin/puheen taajuuksia, saavutetaan nimellinen ilmoitettu jatkuva tehonkesto. Jos kartion sallitaan liikkua idioottimaisen paljon, ylittää lineaarinen alue reilusti, silloin voi käyttää jatkuvana tehona suurempaa kuin ilmoitettu jatkuva teho, koska kartiokin viilentyy epänormaalin tehokkaasti. Äänenlaatu tietysti menee huonoksi, mutta nyt puhuttiinkin viilennyksestä. Jos siis aikoo toistaa radiotaajuuksia (vahvistimen värähtelyhäiriö), ultraääniä tai tasajännitettä, jolloin kartio ei käytännössä liiku riittävän paljon viilentyäkseen, ei kannata muutamaa wattia enempää tehoa käytellä. Tehonkesto on helppo tutkia itse, jos on valmis uhraamaan yhden elementin tieteen alttarille. Tasajännitteellä (säädettävä reguloitu teholähde) tai ultraäänellä (järeä päätevahvistin ja signaalilähde) kuumennetaan puhekelaa vaikkapa 4 watilla esim. puolen tunnin ajan tai kunnes alkaa savu haista. Huom: puhekelan impedanssi on kovin suuri ultraäänillä, eli tarvitaan paljon jännitettä ja kohtuullisesti virtaa, siksi järeä päätevahvistin on tarpeen. Tasajännitteellä puhekelan vastus taas on pieni, eli säädettävältä teholähteeltä tarvitaan paljon virtaa ja kohtuullisesti jännitettä. Kuumennuksen jälkeen välittömästi mitataan elementin taajuusvaste ja mahdollisesti särön määräkin. Jos käppyröissä ei näy mitään epänormaalia, elementti kesti tehon ehjänä ja voidaan toistaa kuumennustesti lisäämällä tehoa hieman, esim. 1 watti enemmän tehoa peliin. Jos jokin käppyrä muuttui omituiseksi (taajuusvaste mutkittelee, särötaso kasvoi), annetaan elementin viilentyä muutama minuutti ja uusitaan mittaus. Jos käppyrä on outo elementin viilennyttyäkin, elementti vioittui pysyvästi, ylitettiin sen tehonkesto. Jos viilentynyt elementti palasi normaaliksi, jatketaan kuumennustestiä entistä isommalla teholla, watti enemmän esimerkiksi.
Puhekelan kuumuuden voinee testata vaiheplugista myös, mutta arviosi menee useilla kymmenillä (ellei sadalla) wateilla pieleen dvb-g, uskoisin. Elementin jäähtyminen perustuu osittain ilmavirtaukseen, ja erittäin suurelta osin kuumuuden johtumiseen elementin magneettijärjestelmään ja runkoon (ja sitä kautta konvenktiojäähtymiseen). Järeän magneetin omaavissa diskanteissa ei esim. 200 -600w tehonkestoilmoitus ole kovin epätavallinen (http://www.europe-audio.com/document.asp?document_id=2274&link=datasheets\scanspeak\xt25bg60-04.pdf), pienemmät neodium-disut taas ovat paljon vaatimattomampia tehonkestoltaan. Luin mm. Fostex FF88K -elementistä (5w rms/10w dynaaminen, 0,5mm x-max), että sitä oltiin soitettu 50 watilla helposti. Täytyy muistaa, että kotelon, jossa elementtiä soitellaan, täytyy olla muutaman litran kokoinen refleksi, jotta konvektriojäähdytys pääsee toimimaan pidemmässä mittakaavassa. Suljetuissa koteloissa sisäilma kuumahtaa 100% varmasti 100h IEC-testissä ja puhekela kärähtää. Dipolissa ei ole mitään ongelmaa jäähtymisen kanssa.
Kotelointipuoli tosiaan unohtui kokonaan. Jokuhan sulloo polyesterivanua tai lasivillaa tai vaahtomuovia suljetun kotelon täyteen, joten ilma ei kierrä lainkaan kotelon sisällä. Alumiininen kotelokaan ei auta jos lämpöeristeaine estää lämmön pääsemisen alumiiniin asti. Elementin asentokin vaikuttaa tehon- eli lämmönkestoon. Vaarallisin tilanne on kun elementti osoittaa kohti lattiaa, silloin (kotelon ulkopuolinen) kuumuus jää ilmapatsaaksi kartion sisälle. Paras asento on luultavasti normaali käyttöasento, silloin ilma pääsee parhaiten kulkemaan elementin edestä ja virtaus vie lämpöä mennessään. Osittain huono asento on elementti osoittamaan suoraan kohti kattoa. Siinä ilma ei liiku tarpeeksi hyvin, elementti on kuin paistinpannu. Mitä isompi etulevy (elementti upotettu lattiaan tai pöytään), sitä huonommin ilma liikkuu. Infrapunalämpömittarilla voisi tutkia lämpötilat eri kotelotyypeissä ja eri käyttöasennoissa, rikkomatta elementtiä. Mutta jos jollain on varaa ostaa kosketukseton lämpömittari tai jopa lämpökamera, hänellä olisi varaa rikkoa elementti käytännön kuumennustestilläkin. Ne, joilla on näitä elementtejä, heillä ei ole varaa polttaa niitä hiileksi tai ostaa mittakalustoa. Ne, jotka uivat platinaluottokorttimeressä jossain useista rahasäiliöistään, heillä ei näitä elementtejä ole, eivätkä ole niistä kiinnostuneita, koska elementit eivät ole umpitimantista koverrettuja presidentin signeeraamia. Ikuiseksi mysteeriksi tulee jäämään lämmönkesto.
Löysin elementistä mittaukset Klang+ Ton 2006/1:n cheap trickejä käsittelevässä lisälehtisessä (wink, piraattilahti). Säröt ovat 95dB/1m -tasolla bassoilla (20 - 200Hz) -10 - 0 dB:iä (50 - 100 %:ia, normaalia 3" elementille), keskiäänillä keskimäärin -30dB (= n. 3 %, vähän surkeahko tulos, alle 1 %:iin pitäisi mielellään jäädä, edit: Zaph Audion testien mukaan Fountek FR88EX säröttää keskimäärin -50dB/0,3% tasolla 90db/1m paineella) ja sielläkin muutama pahempi alle -20dB piikki. Vesiputous osoittaa, että elementti soi hiukan 500Hz - 2kHz välillä. Pienten laajakaistojen halvimpiin kuuluvalta elementiltä ei kovin yllättäviä tuloksia. Nykyään löytyy jo parempia huomattavasti elementtejä esim. Fountekilta, Peerlessiltä ja Vifalta suurin piirtein samasta hintaluokasta (toki TB:ltäkin löytyy).
Kyseessä IEC-tehot, ei todellinen. Eli joku suodatus ja tuo ilmoitettu on kokonaisteho koko taajuuskaistalle. Eli jäänee siihen muutamaan kymmeneen wattiin diskantin tehonkesto.
Joo sitä yritinkin sanoa, että diskantti kestää "suodettuna käyttökaistalleen" tehoa (tehoa se on sekin) huomattavia määriä (= "kuumuustehonkesto"), mutta suotamattomana ei paljon paskaakaan sillä x-max paukkuu jo ensimmäisellä watilla (= "x-max-tehonkesto"). Yritin perustella sillä juurikin sitä seikkaa, että myös Tand bangeroinen kestäisi suodettuna paljoni enemmän tehoa kuin suotamattomana. Pinkillä kohinalla tehdyt noise power -mittaukset ovat vähän huonoja kuvaamaan pieneen x-maxiin venyvien elemettien tehonkestoa, sillä normaaleissa kaiuttimissa käytetään pääsääntöisesti aina jakosuotimia. Tai FR-elementillä tilanne on kaksipiippuinen, sillä osa käyttää näitä rehellisesti fr:na, osa suotaa alimmat subille ja osa taas käyttää elementtiä miditweetterinä. Näin ollen voidaan tarvita tietoa noise powerista, tai IEC-tehosta (jostain niistä).
Mulla olis ylimääräisenä Tangband W3-871SC elementit valkoisissa litran pallokoteloissa ja mukana lisäbasso jostain Gigantin 2.1 sarjasta eli kaiuttimiksi vaihdettu Tangbandit. Valmiit aktiivikaiuttimet tietokoneelle tai MP3-soittimen perään tai purettavaksi pelkät elementit. Elementit uutena noin 45+pk? Tampereella onnistuu toimitus. Ottakaa joku haltuun hyväsoundinen 2.1 setti. Ääni pesee tietysti 100-0 kolmen kympin 2.1 setit tietokoneelle. Kuvia pyynnöstä
Tuli rakennettua mökille Cyburgs Needle kotelot näille Tangbandin elementeille. Tarkoituksena oli mahdollisimman halvalla harjoitella kaiuttimien tekemistä. Samalla tietenkin saada mökille tv:n katselua ja musiikin kuuntelua varten kaiuttimet. Hiukan mietityttää miten tuo laajakaistan suuntaavuus toimii ~70 neliön tuvassa. Ehdotuksia otetaan vastaan halvoista ei suuntaavista vaihtoehdoista, jos sitä innostuisi tuosta päivittämään. Kaiuttimet tein MDF:stä ja viilutin koivuviilulla, jonka käsittelin värittömällä Osmo Colorilla. Rakentelussa kului paljon aikaa yleiseen ihmettelyyn ja opetteluun kun ei ole noita puutöitä tullut tehtyä sitten yläasteen. Virheitä tuli tehtyä, mutta ihan kohtuu tyytyväinen olen lopputulokseen.
Ainakaan omat (myynnissä olevat, psst) Fountek FR88EX:t eivät beamanneet ylintä oktaavia kovin paljon. Painettakin niistä irtoaa tuplat noihin TB:in verrattuna ja säröttömämmin (FR88EX on tämän hetken vähäsäröisin 3" elementti). Siinä on hyvä päivitys, asennusreiätkin saattavat olla juuri sopivat . edit. hemmetin tyylikkäät laatikot olet rakentanut. Ovatko jopa oikeaa massiivipuuta?
Kiitos ehdotuksesta, mutta tässä varmaankin päädyn mahdollisen päivityksen osalta tekemään sittenkin jotain aivan erilaista. Ei siis pienen elementin laajakaistaa. Mutta annetaan noille nyt edes vähän aikaa asettua taloksi, jos sitä sitten tietäisi paremmin mitä haluaa. Nuo Needlet on kyllä ihan 12mm MDF:stä tehtyä. Halusin kokeilla viiluttamista ja kyllähän se lopulta onnistui pienten haavereiden jälkeen. Yksi sivu piti hioa pois ja tehdä uudelleen kun jäi kuprulle vaikka oli mielestäni hyvin puristusta. Voi olla että en laittanut puristusta tarpeeksi nopeasti tai jokin muu seikka aiheutti kupruilun. Viilu oli lisäksi todella haperoa ja jäykkää. Alhaalla oleva kanava oli viilutettu ennen liimaamista ja siinä käytin toisesta erästä tullutta koivuviilua joka oli olemukseltaan aivan erilaista, notkeaa ja ohuemman tuntuista vaikka paksuus oli aivan sama. Samoin väri oli reilusti vaaleampaa, mutta ei onneksi tuolta kanavan sisältä erotu silmään. Vielä pitäisi kiillotus tehdä tuolle pinnalle kunhan tuo vaha tuosta vähän kuivahtaa ja kovettuu. Harmi kun ei tullut otettua kuvia rakennusvaiheesta. Noh, nyt ovat sisäänajossa ja jos viikonloppuna veisi lopulliselle sijoituspaikalleen mökkitupaan niin saisi kuuntelukokemustakin.
Aika paskat noi laajakaistat on kaukaa kuunnellessa. Varmasti Lassenkin Fountekit suuntaa ja menee tummaksi jos kolmesta metristä kuuntelee. Pari vaihtoehtoa suuntauksen vahentämiseen ja erilaiset kartiot tai pallot elementin eteen ja sitten esimerkiksi takadiskantti paskomaan yläviistoon tms.
Mä veikkaan, että diffuusoripallo tai -laippa kannattaa laittaa elementin eteen VAIN jos elementti on kohdistettu kattoon tai lattiaan päin Tai no, miksei sellainen menisi myös horisontaalielementeillä jos kaiuttimet laitetaan 90-asteen kulmaan kuuntelijaan päin, voi tulla vain aika härö lopputulos.
Voin vain todeta KARKEASTI että, pieni kartio suuntaa ns. "pienesti" Loistava hinta ääni suhde tosin.
Tälläisiä on tullut kehiteltyä sekä muutamat kappaleet tehtyä ja hyvin pelittää. Pilarikaiuttimen tekemiseen tuolla systeemillä itselläni on aikaa palanut 1-2 tuntia per kaiutin, niin ovat mielestäni ylivertaisen helpot tehdä MDF:ään verrattuna ja työ jäljestä saa helposti virheettömän näköisen http://www.jamptisahko.fi/Kaiuttimien-rakennusohjeita.php