Talon pohjan suunnittelua.....ikuisuusprojekti

Likavaatekuilu toimii hyvin, mutta toki vain toiseen suuntaan. Itse ottaisin vanhempien makkarin kyllä ehdottomasti omasta kerroksesta jos mahdollista.

 

Siihen jää kyllä hyvä mahdollisuus. Tarkoitus on kuitenkin ensin rakentaa vain yläkerta valmiiksi. Ja alakerrasta pelkkä aula (WC:kin on vain varaus). Loput tilat jäävät pinnoittamattomiksi.

Jos lisätilan tarve yllättää, voi työhuoneen rakentaa valmiiksi (toimii myös makuuhuoneena) ja varastosta saa lohkaistua lisää ikkunatonta asuintilaa.

EDIT: Rakennusoikeutta jäi vielä pihalle 40 m2 erillistä autotallia varten. Eli jos tilat oikeasti käyvät vähiin, voi autotallinkin muuttaa ikkunallisiksi asuintiloiksi. Tällä on kyllä vain merkitystä jos talon ostaa sitten joku suurperheellinen.

 

Osaatko yhtään arvioida paljonko tuollaisen pinnoittamattoman ja keskeneräisen alakerran rakentaminen aiheuttaa lisäkustannuksia, siihen verrattuna että olisit rakentanyt pelkän yläkerran maantasolle?
Siis kaikkinensa noi listäkustannukset, maantäytöt, harkot, perustukset, salaojitukset jne... Olettaen ettei maantäyttöä tarvitse alakerran "tilalle" 1-kerrosratkaisuun.

Tuo 46m2 kokoinen varaus himottaisi kyllä pyhittää kotiteatterille... :naminami:

 

Tartuin Paint:iin
Tuossa vasemmalla oli tuo ehdotukseni. Vihreä osa olisi siis alakerrassa, mutta nyt kun näin tuon alakerran lauouttisi, niin ei tuo taida toimia ainakaan suoraan tuossa alakerrassa.
Siksi piirsin tuon toisenkin mallin oikealle, joka on melkein ehdottamasi L -portaikko, mutta yläpää on samalla tasalla kuin nykyisessä U -mallissakin. Vessalle tulee tosiaan vain lisää pituutta, syvyyttä ei oikein tuohon tilaan vaatimuksillasi saa. Ei tuokaan kaiken pelastava ratkaisu ole. Portaikossa on kyllä vain yksi mutka, mutta jäljelle tulee pitkä nousu...

Tai edes osa siitä... Tosin eikös jossain Garretin viestissä ollut maininta tuosta 12m2 pyhittämisestä teatterille?

 

Minä tykkään kovasti tuosta Garretin portaikosta jossa vessa on keskellä. Miksi jupisette vastaan? Kivaa rintamamiestalofiilistä mitä ei enää uusissa taloissa juurikaan ole. Portaatkin sitten toki umpinaiset.

 

Kellarin hinta voi olla ihan mitä sattuu, riippuen siitä millaiseen paikkaan rakentaa ja mitä pinnan alta löytyy. Mutta jos meinaat että tasamaalle tekisit niin tuskinpa kannattaa. Tommonen rinnepläjäys johon muutenkin tarvii aivan perkeleen korkean perustuksen ainakin alarinteen puolelle on aivan toinen homma, parin metrin kierros harkkoja töineen ei paljoa kustanna. Ja tietty hommaan vaikuttaa sekin tekeekö kellaria vai 'kellaria', rakennusvalvonnalla on varmasti mielipiteensä asiaan...

Jokos se vastaava mestari tai rakennesuunnittelija oli valittuna, kysy niiltä hinta-arvioita eri vaihtoehdoille, siitä palvelusta niille palkkaa maksetaan eikä kumileimasimena toimimisesta.

 

Ei kai täällä kaikki ole vastaan jupisemassa. Mielipiteitä omista ratkaisuista ja vaihtoehtoisia ratkaisujahan täällä ollaan hakemassa

Edellisessä asunnossani portaat olivat U:n malliset ja kaiteet/portaat olivat umpinaiset. Umpinaiset portaat olivat omaan silmään sopivat, mutta kaiteesta olisin mielelläni tehnyt avonaisemman tai lasisen. Kun tarkoitus oli tehdä vain kevytremppa portaiden osalta, niin lasikaide olisi tullut liian kalliiksi. Päädyimme muuttamaan vain portaikon värimaailmaa vaaleammaksi ja valaistus muuttui myös hieman. Tarkoituksena oli vielä rakentaa portaikon sisäseinälle (korkein seinä portaikossa) kissoille kiipeilyseinä, mutta muutimme talosta pois ennen tämän toteutusta.

Nykyisessä talossa on avoimet portaat ja avoin kaide. Portaista tekisin mielelläni umpinaiset, mutta hellasärö on toista mieltä. Kaiteet on molempien mielestä jees (lasinen on vieläkin liian kallis), mutta väri on väärä. Portaisiin olisi tällä kertaa tarkoitus asentaa uudet valot ja vaihtaa vähän väritystä.

Ensimmäisessä ehdottamassani ratkaisussa kaiteesta olisi ollut mahdollista tehdä ainakin osittain avoin ja toisessa ehdottamassani ratkaisussa päästäisiin pois toisesta mutkasta portaissa. Kumpikaan ehdotuksistani ei ole selkeästi parempi kuin alkuperäinen ehdotus, joka on kieltämättä ihan toimiva ratkaisu.

Eihän näitä tai mitään muutakaan muutoksia ole pakko tehdä, mutta jos näistä ehdotuksista Garret (tai joku muu ketjun lukija) saa jotain ideoita irti, niin hieno homma. Jos taas ehdotukset todetaan huonommiksi vaihtoehdoiksi kuin alkuperäinen, niin hyvä homma tämäkin on. On ainakin vaihtoehtoja käyty läpi ja niistä omiin mieltymyksiin paras vaihtoehto on valittu.

 

Joo, pitää kysellä jahka ehtii. Mutta kuten huomaat ei ole mikään hätä tämän kanssa kun nyt vielä mietitään kellariakin

Tontti on kuopassa ja maantäyttöä pitää tehdä parikin metriä. Olisi siis helppo tehdä kellari ja täyttää vain talon ympärys sitten. Toki riippuu mitä siellä pohjalla on kunhan tuosta pintamaat raapaisee pois.

Uskoisin että joku osaa sanoa mitä 100m2 kellari tulisi kustantamaan, vähän samalla periaatteella kuin Garretilla, eli "puolivalmiina", jonne sitten myöhemmin eri toiminnallisuuksia. Tuota kun kyselee ammattilaisilta niin vastaus on heti se 1500e/m2 ja 150.000 euroa varastotilasta on mielestäni liikaa. Toki välipohjan kustannukset tulevat esille myös, maanvaraisen laatan sijasta ontelolaatat jne.

 

Rakentaja.fi -palstalta löytyy jokunen samaan aiheeseen liittyvä keskustelu. Tuossa esimerkikisi yksi.

 

Jopas on asiallinen keskustelu.

 

En tiedä sisältyykö lauseeseen ironiaa vai ei, mutta eiköhän tuo ole keskustelupalsta siinä missä tämäkin.. Varauksellahan näitä pitää lukea..

 

Juu, ironiaa oli. Silkkaa paskaa toi keskustelu. Ala-ikäisten taistelutanner, tulee aivan suomi24 keskustelupalsta mieleen.
DVD Plazalta kyllä yleensä saa ihan paikkansapitävää(kin) tietoa. Rakentajafoorumilla vastaukset ovat usein hyvin ylimielisiä tai vaihtoehtoisesti tuollaista tappelua. Ainakin ne mitä olen itse lukenut. Tosin eihän se keskustelu helppoa ole livenäkään jos jokainen keskustelija tietää kaikesta kaiken ja mielipiteitä on yhtä monta erilaista kuin keskustelijoitakin.

 

Hear! Hear! Meilläkin olisi käyttöä paremminkin puhdaspyykkihissille.

 

En ole tuota rakentajapalstaa hirveästi tutkinut ja ne pari lyhyttä ketjua mitä olen lukenut, on vaikuttaneet asiallisilta. Tuo esittämäni ketju meni kyllä aikalailla Suomi24 -palstan puolelle kuin vähän lukaisi eteen päin..

DVDPlazalla taso on minunkin mielestä kohtuullisen korkealla. Toinen asiallinen palsta on lämpöpumppuihin keskittynyt Lampopumput.info, jossa modet on melko aktiivisia ja turhat OT:t poistuu hyvinkin nopeasti. Tuohon sivustoon kannattaa tutustua lämmitysjärjestelmää valittaessa, jos lämpöpumpuista (ilmalämpöpumppu, vesi-ilmalämpöpumppu, poistoilmalämpöpumppu) haluaa lisätietoja. Maalämmölle on oma vastaava foorumi.

Mutta OT:ksi tämäkin meni, joten se siitä..

 

Käsitän tämän kysymyksen kaksiselitteisesti. Ensin niin, että oliko järkeä rakentaa kellari jos sille ei ole heti käyttöä ja toiseksi niin että mikä on kustannusero kellarillisen ja kellarittoman välillä. Ensimmäinen vaatii pitkät perustelut.

Viimeisen kolmen vuoden aikana on käynyt selkeästi ilmi, että tarvitsemme lisätilaa ympärillemme. Vähintään yhden makuuhuoneen toiselle pojallemme (nyt molemmat samassa huoneessa) ja toisen Wc:n. Moni ehdotti että laajentaisimme nykyistä taloamme, mutta se ei ole järkevää arkkitehtonisesti, eikä taloudellisesti. Kun idea rakentamisesta juurtui mieleen, oli helppo löytää lisää uudisrakennusta puoltavia asioita, kuten ilmastointi (nyt pelkkä koneellinen poisto) lattialämmitys (nyt vain kosteissa tiloissa), erillinen ruokailutila, kodinhoitohuone ja niin edelleen. Lisävaatimuksina oli isohko autotalli ja vähintään 20 m2 varasto.

Asumme nyt rinnetalossa ja olemme todenneet portaiden mukana tuomat haitat useaan eri otteeseen. Ensin kahta lasta kantamalla päivittäin edes takaisin, myöhemmin sairasta koiraa kantaessa (50 kg sakemanni) puhumattakaan kauppakasseista, takkapuista, jne. Päätimme siis että uusi asunto tulee ehdottomasti olemaan yhdessä tasossa. Tällöin vanhuuden päivätkin olisi turvattu.

Asuinpaikallakin oli merkitystä. Kun ostimme nykyisen talomme 14 vuotta sitten, oli näkemyksemme ihanteellisesta asuinympäristöstä aivan toinen. Koska lapsia ei ollut ja aika kului mm. palveluskoiraharrastuksen parissa, oli luonnollista että halusimme luonnon rauhaan missä koira saattoi olla vapaana, eikä naapureista ollut "kiusaa". Sanoinkin useasti etten ymmärtänyt, miksi joku halusi asua kaava-alueella, kärsiä naapureista, maksaa tontista 50 000 markkaa ja liittyä pakosti kunnallistekniikkaan ja tyytyä 1000 m2 pieneen tonttiin kun tuolla samalla rahalla sai puoli hehtaaria siirtymällä taajaman ulkopuolelle. Lisäksi saattoi juoda omasta kaivosta puhdasta vettä ilmaiseksi.

En olisi uskonut tuolloin, kuinka ihmisen mielipide voi vajaassa 15 vuodessa muuttua. Nyt kun koirasta on aika jo jättänyt ja lapsia joutuu kuskaamaan päivittäin, tai jopa usemamman kerran päivässä kouluun, harrastuksiin ja kavereiden luo, ymmärtää miten paljon helpompaa olisi asua keskustan tuntumassa. Parhaimmillaan meillä oli kolmekin autoa pihassa, joista kaksi koko ajan liikenteessä. Nelisen vuotta sitten hyppäsin oravanpyörästä pois ja luovuin samalla mm. työsuhdeautosta. Nyt ajattelinkin, että mitä helvetin järkeä on asua keskellä metsää, ajaa autolla joka paikkaan, pitää siistinä puolen hehtaarin tonttia, taistella kerran parissa vuodessa kaivosta loppuvan veden kanssa kun kaava-alueella tulisi hanasta aina vettä. Kun katselimme tontteja huomasimme että samalla rahalla millä saisi puoli hehtaaria metsästä, saisi jo kivan sopivan 1200 m2 tontin kaikkien palveluiden vierestä.

Asetimme siis tulevalle tontille vaatimukset:

- Korkeintaan 1,5 km säteellä kouluista ja keskustan palveluista.
- Korkeintaan kaksi rajanaapuria
- Tasainen tontti, helppo maaperä
- Takapiha lounaaseen, tai vähintään etelään
- Edullinen hankintahinta

Haimme em. kaltaista tonttia vuodesta 2007 päivittäin. Mikään ei oikein tuntunut sopivalta. Vuoden 2008 kesäkuussa tuli myyntiin nykyinen tonttimme. Se oli muutoin sopiva:

- matkaa keskustaan linnuntietä 650 m
- yksi naapuri, puisto kolmella muulla sivulla
- takapiha lounaaseen

...mutta rakennuspaikka oli rinteessä ja hinta ei ollut mitenkään erikoisen edullinen (28 000 euroa). Jatkoimme etsintää. Hankkeen takarajaksi oli asetettu vuosi 2009 koska tuolloin olisi viimeinen hetki rakentaa vielä järkevillä rakennusmääräyksillä edullisesti.

Viime vuoden aikana julkistettiin asuinpaikkakunnallamme tulevaisuuden kaavoitushankkeet pitkäksi aikaa tulevaisuuteen. Ikäväksemme huomasimme heti, että kaikki tulevat asuinalueet ja tontit alkaisivat olla jo yhtä kaukana keskustasta kuin nykyinen asuinpaikkamme (4,5 km keskustasta) tai jopa kauempana. Tilanne näytti huonolta. Kesäkuussa mietimme asiaa uudelleen. Jotta hanke olisi ylipäätänsäkin mahdollinen oli käytävä aikataulua lävitse. Että rakennusluvan saisi vielä vuoden 2009 aikana, oli se saatava käteen Joulukuussa. Rakennusluvan saaminen veisi aikaa maksimissaan kuukauden, joten joulunpyhät huomioiden rakennuslupahakemus olisi jätettävä sisään heti Marraskuun puolen välin jälkeen. Aikaa talon suunnittelulle jätimme 1 1/2 -kuukautta. Eli tontti olisi oltava hallussamme Syyskuun viimeinen päivä ja tuolloin aikataulu olisi jo erittäin tiukka. Mielummin siis Syyskuun alussa.

Tulevan asuinpaikkamme kadulla on vain neljä tonttia joista yksi oli jo rakennettu. Tämä joka on nyt omistuksessamme oli yksityisellä myynnissä edelleen hintaan 28 000,- ja kaksi muuta välittäjällä hintaan 38 000,-. Omamme on objektiivisestikin arvosteltuna alueen arvokkain (kadun päässä). Elokuussa tuli myyntiin viereiseltä kadulta hieman pienempi 1000 m2 tontti ja erittäin hankala maastoltaan. Hinta 45 000,- Koska oli tiedossa että jatkossa kaikki tulevatkin tontit ovat meidän kannaltamme huonompia, ja tämänkin hinta tulisi pakostakin nousemaan, päätimme että on aika toimia. Soitin tontin myyjälle ja totesin että hän on nyt yli vuoden yrittänyt myydä tonttiaan ja selvästikin siinä epäonnistunut. Jos hän olisi oikeasti kiinnostunut myymään, olisin valmis tekemään tarjouksen. Hinta ei kuitenkaan olisi välttämättä hänen mieleensä. Myyjä kertoi turhautuneensa jo myyntiin ja halusi kuulla tarjoukseni. Tarjosin 21 000,- ja perustelin tarjoukseni selkeästi. Olin seurannut kaupungin tonttikauppoja päivittäin useamman vuoden ajan ja siksi pystyin esittämään kaikki toteutuneet kaupat ja niiden toteutuneet myyntihinnat. Myyjä ei pitänyt hinnasta, mutta sanoi miettivänsä asiaa.

Seuraavana päivänä hän soitti ja teki vastatarjouksen 23 000,- Viiden minuutin kädenväännön jälkeen teimme kaupat hintaan 22 500,- Päivä oli Syyskuun ensimmäinen. Olimme aikataulussa. Tuo 45 000,- euron tontti myytiin sitten kahden viikon päästä. Saimme varmistuksen sille, että oma tonttikauppamme oli ollut kannattava.

Koska tontti oli nyt sitten rinteessä, jouduimme muuttamaan vaatimuksiamme saada kaikki asuintilat yhteen tasoon. Tontti on erittäin halutulla ja arvostetulla asuinalueella. Vanhimmatkin rakennukset ovat valmistuneet kymmenen vuoden sisällä eikä koko aluella ole enää vapaana kuin kaksi tonttia (45 kaikkiaan). Aloimme suunnittelemaan taloa myös mahdollista jälleenmyyntiarvoa silmälläpitäen. Kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa, talo tullaan myymään miltei varmasti. Edellyttäen että meillä on luonnollisesti uusi edellistä parempi rakennuspaikka.

Kuten aiemmin kerroin, kukaan ei halunnut mitään päivittäisiä asuintiloja kellariin. Siksi jo suunnittelun alkuvaiheessa oli selvää että kellariin tulisi vain aputiloja joita ei viimeisteltäisi. Tämän kaltainen suunnittelu luonnollisesti suurensi talon pohja-alaa. Laskimme että jos olisimme rakentaneen täsmälleen identtisen yläkerran yhteen tasoon, olisimme joka tapauksessa joutuneet rakentamaan erillisen autotallin. Kaupungin rakennusmääräykset rajoittavat tallin maksimialaksi 40 m2 kaava-alueella. Jos siis autotallille olisi ottanut reilun tilan, vaikkapa 30 m2 ei varastolle olisi jäänyt enää kuin 10 m2 mikä ei riittänyt. Lisätilaa olisi joutunut hankkimaan rakentamalla tasamaallekin kellarin, tai sitten käyttöullakon. Käyttöullakko oli mielestämme epäkäytännöllisempi kuin kellari. Kun nyt talo oli rinteessä, oli kellari pakko rakentaa. Toisella tapaa esittäen voisi siis myös sanoa että se tuli "kaupan päälle".

Talo on siis ensisijaisesti suunniteltu omiin tarpeisiin ja toissijaisesti myyntiä silmälläpitäen. Talon saa helposti muutettua niin, että siinä on kuusi makuuhuonetta ja siltikin 50 m2 varastotilat. Lisäksi siinä voidaan pyörittää yritystoimintaa (iso talli, varasto ja toimistotila omassa kerroksessaan). Uskon vahvasti että em. asiat nostavat talon jälleenmyyntiarvoa merkittävästi.

Jos nyt analysoidaan asiaa yleisesti, niin:

- kellarillisessa kaivuutyötä on luonnollisesti enemmän. Jos maan joutuu vielä kuskaamaan pois, siitäkin tulee kustannuksia
- antura on periaatteessa molemmissa rakenteiltaan sama
- salaojat ja sadevesikaivot ovat samat, mutta kellarilliseen joutuu hankkimaan korkeammat tarkistuskaivot
- jos matalaperustuksen korkeus on viisi kierrosta harkkoja, niin kellarilliseen niitä menee vähintään 11 (kellarin korkeus 2000 mm) ja korkeintaan 14. Harkon hinnaksi voit laskea keskimäärin 3 euroa / kpl. Menekki 8-10 kpl / m2. Teräkset rakennesuunnittelun mukaan.
- kellarin ulkoseinissä on enemmän neliöitä slammattavaksi (ulkoa)
- Kellarilliseen joutuu laittamaan patolevyn, matalaperustukseen ei välttämättä (rakennuspaikasta riippuen). 20 metrin rulla (H=2000) maksaa n. 60 euroa.
- kellarilliseen joutuu hankkimaan enemmän lämmöneristettä sokkelin ulkopuolelle
- Kellarilliseen joutuu hankkimaan välipohjan. P20 ontelot keskimäärin n. 50 euroa/m2. Sauma- ja rengasvalut päälle

Lisäksi tarvitset portaat. Seiniä ei ole pakko tasoittaa sisältä lainkaan, jos se ei esteettisesti häiritse sinua.

Seuraavaksi sitten talopaketti päälle. Tuosta saa jotain suuntaa. Sanoisin kuitenkin että 15 000,- on lähempänä totuutta kuin tuo 150 000,-

 

Se oli Himppe:

Mutta luonnollisesti voitte tehdä sinne mitä haluatte, kun olette ostaneet taloni :thumbsup:

 

Mikä idea tuossa "takapiha lounaaseen" on? Sen ymmärrän, että halutaan ilta-auringon paistavan terassille ja talo suunnitellaan sen mukaan. Meillä alkaa keväällä rakennusprojekti ja talo on suunniteltu tontille juuri niin, että aurinko paistaa päivällä/illalla terassille eli takapiha on itään. Tosin kalliotontille ei oikein muutenkaan päin olisi taloa saanut.

Täällä Espoossa palvelujen lähellä olevat tontit alkavat olemaan siinä 150 000t eur hujakoilla. Ja silläkään rahalla ei ihmeellistä saa vaan noin 600 - 800m2 tontin. Siihen sitten talo päälle niin.....

 

Tuolla perusteella kannattaisi meidän tapauksessa ehdottomasti pitäytyä tuossa yhdessä kerroksessa, kuten olemme suunnitelleetkin. Täällä päin talot ovat pieniä ja halpoja eikä kallista 2-kerroksista osta kukaan.

Pitänee panostaa sitten mieluummin vaikka se 10ke enemmän olohuonekotiteatteriin + porevesialtaaseen ulos ja jättää kellari tekemättä :naminami:

 

Se perustuu kokemukseen nykyisestä asuinpaikasta.

Aurinko paistaa näet etelästä kesä-heinäkuussa n. klo. 13:30. Kun oletetaan että valtaosa väestöstä on töissä päivät, paistaa aurinko töistä kotiin tultaessa iltapäivästä (n. klo. 17:00) suoraan lounaasta. Eli kohtisuoraan. Lisäksi auringonlasku näkyy lounaaseen aukeavasta tontista pidempään, kun eteläisellä tontilla.

Tiedän. Kävin töissä Olarinluomassa kymmenen vuotta. Ajomatka kesti 45 minuuttia. Työkaverit ajoivat Tikkurilasta kymmenen minuuttia kauemmin. Ei juurikaan tarvinnut miettiä onko kannattavaa asua hieman kauempana. Varsinkin kun kotikaupunki ei ole vielä "muodissa" kuten Nurmijärvi ja Vihti. Niissäkin tonttien hinnat ovat jo nelinkertaisia tänne verrattuna.

Vaikka minäkin asuin Minna Canthin kadulla ennen (90-luvun alussa) ja tunnen sen edut, suosittelen vahvasti kehyskuntiin muuttoa. Varsinkin perheellisille. Tuolla 130 000,- erotuksella tontin hinnassa ostaa toisen auton, ja vaihtaa / ylläpitää sitä helposti 15 vuotta.

 

Juttelin tuossa kaverin kanssa joka muisti laskelmani sähkö- ja puukiukaiden lämmittämisestä. Kun Tammikuussa uutisissa puhuttiin polttopuiden kysynnän rajusta kasvusta, mainittiin tuolloin useasti hinnan olevan pääkaupunkiseudulla 60 euroa / m3. En kuitenkaan jaksanut tuolloin alkaa korjata laskelmia.

Puulämmitteisenä kiukaana Iki Original. Lämmitys kylpyvalmiiksi vie tunnin ja 15 kg puita (lähde: Iki ja Rakentajan TM). Koivu painaa n. 500-650 kg / kiintokuutiometri. Yksi irtokuutiometri on noin 0,4 kiintokuutiometriä eli irtokuutio koivua painaa korkeintaan 260 kg. 33 cm pituinen koivupilke maksaa pääkaupunkiseudulla vähintään 50 euroa / irtokuutiometri, eli 0,19 euroa / kilo. Tällöin kiukaan lämmitys (kylpyvalmiiksi) maksaa 2,85 euroa.

Sähkölämmiteisenä kiukaana 10 kW Sähkö-Iki. Sama kivimäärä ja saman kokoiseen saunaan sopiva. Lämmitys vie tunnin (lähde Iki) eli 10 kWh. Jos sähköenergian hintana siirtomaksuineen ja veroineen pidetään 0,15 euroa / kWh, niin lämmitys (kylpyvalmiiksi) maksaa 1,50 euroa.

Mutta nyt kun tuli asiaan liittyvää uutta tietoa, niin viilataan laskelmia uudelleen. Jos polttopuu maksaa nykyisin 60 euroa, niin yhden lämmityksen hinnaksi tuleekin 3,46 euroa.

Sain lisäksi kommentin ettei kukaan maksa sähköstään 15 snt / kWh. Oikeampi hinta laskelmille on 10 snt. Joten tällöin sähkökiukaan lämmityksen hinnaksi tulee tasan 1,00 euro.

Asian ydin on kuitenkin kaverini huomiossa siitä, että puukiukaan hormi pitää lain mukaan nuohota kerran vuodessa. Tampereella hinta oli tänään 29,00 euroa / hormi. Jos saunoo kerran viikossa, tästä tulee lisäkustannuksia puukiukaalle 0,56 euroa / kerta.

Eli puukiukaan lämmitys: 4,02 euroa / kerta, sähkökiukaan 1,00 euroa / kerta.

Jos ajattelee vain käyttökustannuksia -kuten maalämmön puolesta puhujat-, pistää tämä pakostikin miettimään asiaa tarkemmin.