Taken (2008) (Liam Neeson)

Keskustelu osiossa 'Elokuvat' , aloittajana ana198, 20.10.2008.

  1. Kristian

    Kristian Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    31.10.2002
    Viestejä:
    2 740
    Saadut tykkäykset:
    105
    Yhdyn täten tämän kysymyksen esittäen laumaan ja haluan tietää miten Neesonin hahmo oli kusipäinen saatika moraaliton...?
     
  2. makemich

    makemich Aktiivinen käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    04.09.2002
    Viestejä:
    1 666
    Saadut tykkäykset:
    228
    Ei hetkeen ole filmiä tullut katseltua mutta olisiko tässä viitattu lähinnä siihen kohtaan jossa eräs kaikinpuolin täysin syytön ranskalais rouva sai tuta Neesonin hahmon vihan ja sai kuulan kylkeensä tms...

    Minä en myöskään kokenut moista kusipäisyyttää kyllä lainkaan, sen sijaan Neeson sai loistavasti tuotua sen äärimmäisen vihan ulos hahmostaan.
     
  3. Liekinheitin

    Liekinheitin Käyttäjä

    Liittynyt:
    15.01.2004
    Viestejä:
    4 524
    Saadut tykkäykset:
    87
    Tuo nyt lähinnä, joo. Viaton sivullinenkin saakoon luodista, kunhan tytär löytyy. Lisäksi se kuulustelu sähköä hyväksi käyttäen. Neeson sai tyypiltä haluamansa tiedot, ja jätti silti kidutuksen päälle lähtien itse menemään. Ja muistanko väärin, vai eikös kaveri vielä luvannut kuulusteltavalle olla tekemättä näin?

    Kyllähän nämä nyt vähän ilkeitä ja moraalittomiakin tekoja mielestäni olivat. Vaikka miten vihainen olisi, niin ei se muuta asiaa.

    Mutta siis se oli plussaa, huom :)
     
    Viimeksi muokattu: 05.01.2014
  4. CleverIndeed

    CleverIndeed Guest Guest

    Liittynyt:
    11.11.2007
    Viestejä:
    5 595
    Saadut tykkäykset:
    1
    Nostit kieltämättä olennaisia, ja Takenin massatoiminnasta erottavia avainkohtia esiin. Mutta onko elokuvan sanoma tosiaan tuo, vai voisiko tuo olla sittenkin oma sanomasi? Mitäs jos onkin niin, että pointti on ettei viattomia olekaan? Jenkeillä on termi "collateral damage", jonka voi tulkita toki eri tavoin. Arskan samannimisen leffan suomennoshan taisi kuulua "Sivulliset uhrit", ei siis viattomat. Nyt tuo asenne vain tuotiin näkyvämmin esiin mainstream-toimintaelokuvaan. Päivänselvä yhtymäkohta Takeninkin väkivaltaiseen, kidutusta suosivaan mentaliteettiin on amerikkalaisten toimet vuosituhannen vaihteen jälkeen. Millshän on vieläpä entinen vakooja!

    En voi olla varma mitä tekijät ovat tarkoittaneet jos ovat, mutta mielestäni elokuvassa yhdistetään erilaiset lähestymistavat väkivaltaisiin ratkaisuihin, paitsi konkreettisesti tapahtumapaikkojen osalta mutta etenkin eri kansallisuuksien tyypittämisissä. Amerikka(lainen) ratkaisee tilanteet ylivertaisella tekniikallaan ja me vastaan he -asenteella. Ranska(lainen) taas on pintapuolisesti sivistynyt ystävä, joka on kuitenkin häikäilemätön oman edun vaatiessa. Albanialaiset ovat inhottavia huume- ja tyttökauppiaita (siis: kehitykseltään alempitasoisia). Arabit taas ovat kehitystasoa osoittavasta luksuksestaan huolimatta ihramahoja eli laiskoja keskiaikaisia hedonisteja ja siis se kaiken takana oleva suurin syyllinen ihmisoikeusongelmiin.

    Rehti amerikkalainen siis rankaisi naista miehensä kaksinaamaisuudesta ja siksi, että nainen on itsekin ranskalainen. Kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Josta voi elokuvassa nähdä lukuisia muitakin esimerkkejä. "Älkää päästäkö tyttäriä ulkomaille", protektionismia jos mikä. Myös Millsin epätoivon vimmalla hakema tulkkausapu albanialaisten roistojen puheelle lienee oleellista; ts. tarkempaa ymmärrystä haetaan juuri niin kauan kuin se palvelee omia tarkoitusperiä.
     
  5. SpiderJerusalem

    SpiderJerusalem Guest Guest

    Liittynyt:
    17.01.2008
    Viestejä:
    1 017
    Saadut tykkäykset:
    0
    Sivullisen ampuminen oli moraalitonta, mutta tärkeää hahmon kehityksen kannalta näyttää ettei tuo vässykkä isä-hahmo ollut aina niin puhtoinen tai moraalinen. Mitä tulee kuulusteltavan kohteluun, niin ei siinä mitään muuta kuin vanhaa kunnon raamatullista moraalia ollutkaan. Kuulusteltava oli lapsia kaappaavaa ja välittävä murhaaja, raiskaaja ja ties mitä. Neesonin teot olivat, jos eivät laillisia, niin täysin ymmärrettäviä.

    Cleverin kulttuurien ymmärtäminen antoi taas tämän päivän huutonaurut, joten kiitos herralle siitä.
     
  6. ElvisThePelvis

    ElvisThePelvis Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.05.2004
    Viestejä:
    11 670
    Saadut tykkäykset:
    179
    Viattoman ranskalaisrouvan ampuminen (lue=haavoittaminen) oli kieltämättä kyseenalainen temppu, mutta toisaalta Neesonin hahmolla oli tietotaitoa ampua häntä sillä tavoin, että vammat jäävät mahdollisimman pieneksi. Jos asiaa ajattelee siltä kantilta, että kumpi painaa puntarissa enemmän, oman tyttären pelastaminen vai se, että viaton ranskalaisrouva joutuu pyörähtämään hetken sairaalassa, niin taitaa tuo ensiksi mainittu olla tärkeämpää. Mitä tuohon Neesonin hahmon kuulustelemaan kaveriin tulee, niin mieshän kuitenkin oli ammattirikollinen, jonka puuhat olivat ehkä sieltä iljettävämmästä ja ihmishenkiä tuhoavammasta päästä. Kyllä minusta olisi Neesonin hahmon huomioon ottaen ollut suorastaan eriskummallista, jos hän olisi tämän tyypin päästänyt lopulta menemään.
     
  7. Liekinheitin

    Liekinheitin Käyttäjä

    Liittynyt:
    15.01.2004
    Viestejä:
    4 524
    Saadut tykkäykset:
    87
    Eli EtP:kin hyväksyy silmä silmästä-periaatteen, että ei mihinkään vankilaan, vaan mies jätetään ensin kidutettavaksi ja samalla todennäköisesti kuolemaan - hitaasti? Yllättävää! :)
     
  8. CleverIndeed

    CleverIndeed Guest Guest

    Liittynyt:
    11.11.2007
    Viestejä:
    5 595
    Saadut tykkäykset:
    1
    Tämä jäi vielä häiritsemään. Kyllähän varmaan selkeiten homma avautuu juurikin vertaamalla (leffan) eri moraaleja suomalaiseen moraalikäsitykseen. Käsitykseen, jossa rehellisyys maan perii eli ehkä Dantella olikin juuri suomalaista verta suonissaan, ja varmaan Bryan Millskin tulee samaan lopputulokseen viimeistään yhdeksännen piirin tulikivenkatkussa, joka lepyttää katkerimmankin vihantuntoisuuden oikeisiin todellisuudentajuihinsa.

    Mitä itse Takenista pitäisi ajatella sitten, sellaisen tyypittelyn jälkeen? Eikö se ole lapsellista karrikointia ja kuitenkin vain pelkkä sarjakuva-albumi elokuvan muodossa?
    Mielestäni ei. Paitsi että länsimainen työorjuuden ja viihdeshoppailun suurkuluttaja saa siitä hyvinkin päivittäisen fiksinsä, voi se tosiaan toimia omillaan myös tuolla toisella, jopa edistyneemmällä tasolla. Luc Bessonhan kuten ohjaaja Pierre Morelkin ovat myös ranskalaisia, ja ranskalaisethan tunnetaan tappiin asti menevästä (taiteellisesta) älyllisyydestään. Kulttuuriset viittaukset ovat lisäksi vieläpä niin selviä, että lapsikin ne ymmärtää ihan sellaisenaan (vrt. vaikka Bond-leffojen tyypittelyt, jotka toimivat mainiosti jo ja nimenomaan lapsuudessa), ja aikuinen, kokeneempi katsoja sitten vähän syvemmin tai vaihtoehtoisesti kieltää ne täysin. Koska elokuvahan ei kerro koskaan itsestään, vaan tekijöistään ja katsojistaan... Ei siis ole niin, että tekijöiden mielestä Albaniasta saa rehellistä ihmistä hakea, vaan meidän mielestämme. Samalla tavalla kuten rodutkin ovat tosia, ovat sitä myös kansallisuudet ja näiden erityispiirteet, jotka vahvistuvat varmastikin vahviten erilaisten stereotypioiden kautta. Tämä lienee selvää, mutta asiassa on kuitenkin toinen, varmaan jännempikin puoli.

    Tuskin kukaan esim. täälläkään arvotti leffaa sen kulttuurillisista näkemyksistä, vaan sen mukaan miten Neeson onnistui tappoliikkeissään. Miksi näin? Kyseessä on toimintapätkä. Mikä vastauksena puolestaan alleviivaa nimenomaisesti seuraavaa: Takenista tuli menestynyt suosikki, koska se antoi hyvän viihde-elämyksen ohella meille mahdollisuuden eläytyä sopivan yksinkertaisiin ja rasistisiin kokemuksiin erilaisista ihmisistä. Oliko pääosasankarin todella tarpeellista (puhumattakaan realistista!) tavata ja tappaa niinkin montaa erilaista kansallisuustyypin edustajaa? Ei tietenkään. Tyypit tuotiin katsojan tarjottimelle, jotta katsojan odotuksiin voitiin vastata ei vain yhdellä, vaan kahdella eri tasolla. Tämä jos mikä on perinteisesti hyvää elokuvan (tai taiteen) tekemistä. Ja kuten tiedämme, tasoista vain toinen toimii tietoisesti. Se toinen taas, alitajuisissa muodoissaan, mikä tarkoittaa sitä että asia joudutaan kieltämään joko huonona leffana tai keskittymällä epäolennaiseen.
     
  9. CleverIndeed

    CleverIndeed Guest Guest

    Liittynyt:
    11.11.2007
    Viestejä:
    5 595
    Saadut tykkäykset:
    1
    Tämän kautta kiteytynee kätevästi hyvinkin se mitä itsekin koitin sanoa. Hienoa. Tarkentaisin tosin vielä, että tuossa ei liene olennaista väkivallan tarkkuus (silmä silmästä -periaatteellahan sen roiston olisi ensin pitänyt tappaa Mills, jotta tämä olisi voinut tehdä saman), vaan se että se tapahtuu, kerralla ja kunnolla. Tämä takaa tyydytyksen (oikeuden).
     
  10. ElvisThePelvis

    ElvisThePelvis Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.05.2004
    Viestejä:
    11 670
    Saadut tykkäykset:
    179
    Toki ainoastaan tämän elokuvan puitteissa. :) Näin oikeassa elämässä koen loputtoman ymmärtämisen olevan hyvän ihmisen merkki. On tietenkin asioita, mitä itse ei voi ymmärtää, mutta suurin osa ihmisistä unohtaa ennen tuomiota asettua tämän toisen ihmisen housuihin ja miettiä, miten itse menettelisi, jos olisi esim. varttunut samanlaisessa ympäristössä kuin hän. Myös omaa panosta moraalittomuuden kierteen vahvistamiseen voi miettiä, sillä jos esim. kostat jollekulle ihmiselle jonkun teon, niin oletko yhtään häntä parempi (varsinkin kun tämän toisen ihmisen moraaliton teko voi hyvinkin johtua siitä, että hän vain siinä kostaa jonkun toisen moraalittoman teon, oli se yksittäinen ihminen tai kollektiivisempi taho). Elokuvia taas katselen lähinnä siitä lähtökohdasta, että koska ne edustavat hyvin yksinkertaistettua maailmaa, niin minäkin voin ajatella esim. oikean ja väärän yksinkertaistetummin ja kannustaa vaikkapa Neesonin hahmoa olemaan armoton. Maassa maan tavalla.
     
    Viimeksi muokattu: 05.01.2014
  11. Liekinheitin

    Liekinheitin Käyttäjä

    Liittynyt:
    15.01.2004
    Viestejä:
    4 524
    Saadut tykkäykset:
    87
    Vasta nyt älysin katsoa reiskalta sen ns. Harder Cutin, ja joudun nostamaan arvosanaa puolella tähdellä. Takenille siis 4½/5 minulta. Jos tämä on ihan jenkkituotantoa - ranskalaisella ohjaajalla toki - niin John Wickin ohella paras sellainen toimintagenressä tällä vuosituhannella. Se kohtaus, josta elokuvan nimi tulee, on erinomaisen onnistunut mielestäni. Ja turpaanvetely pitää brutaalin linjansa loppuun asti sikäli hyvin, että on se hattua nostettava.

    Toivottavasti kolmas yltäisi edes lähelle, kun kakkonen kai ei.

    Lisäys: oli kyllä pieni pettymys nähdä ekstroissa, miten greenscreeniä oli käytetty ihan normaalissakin ajokohtauksessa, missä ei edes "tapahdu mitään". No, ehkä ei kannata katsella noita.
     
    Viimeksi muokattu: 14.12.2014
  12. marlan

    marlan Aktiivinen käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    10.06.2004
    Viestejä:
    2 376
    Saadut tykkäykset:
    224
    Taken esitettiin hiljattain Suomen TV:ssä, joten sen kunniaksi elokuva tuli katsottua BD:ltä uudelleen pidempänä versiona. (Kumpikohan versio TV:ssä esitettiin?)

    Aikoinaan ensimmäinen Taken teki myönteisen vaikutuksen, mutta uusintakatselussa tietyt juonen kömpelyydet (varsinkin alkupuolella pop-laulajan turvamiehenä) ja väkinäiset asetelmat (eroisä) alkoivat pistää silmään, samoin kuin päähenkilön raakuus ja haavoittumattomuus. Toiminta- ja tappelukohtaukset on sinänsä tehty onnistuneesti. Siksi Taken muistuttaa hiukan pornoelokuvia, joihin väsätään toisarvoista juonentynkää ja ohuita, jopa epäuskottavia henkilöhahmoja päätoiminnan höysteeksi.

    Psykiatrinen näkökulma
    tuli väistämättä mieleen. Viime päivinä on kerrottu että Ranskassa Marine Le Pen on määrätty psykiatrisiin tutkimuksiin, ja tänään Helsingin Sanomissa arvioitiin Pierre Morelin uusimman kostoelokuvan Peppermint päähenkilön olevan ”selvästi mielenhäiriöinen” (HS & HBL: 1/5).

    Sama ongelma jäytää monia kostotarinoita: päähenkilö menee vastatoimissaan niin pitkälle, ettei se vaikuta enää järkevältä vaan oireelliselta. Myös Bryan Millsin hahmoon on liitetty piirteitä (esimerkiksi säntillisyys), jotka voi kosto-operaation ankaruuden perusteella tulkita myös osoitukseksi pakko-oireisesta häiriöstä. Elokuvan tekijät eivät liene tätä tajunneet, eikä Taken onnistu pohjustamaan eikä oikeuttamaan päähenkilön toimintaa yhtä kestävästi kuin Likainen Harry, Vain kuolleen ruumiini yli ja Rambo – taistelija, joissa pahat hahmot sortuvat itse omaan pahuuteensa ja päähenkilö välttyy siksi oikeudellisilta seuraamuksilta ja kostohörhön vaikutelmalta: hän on tilanteen tasalla. Millsin vimma on hetkittäin niin yliampuvaa, että ei-epäkypsän katsojan on vaikea samastua häneen.

    Taken etenee rivakasti ja esittelee kiinnostavia, toimivia tapahtumapaikkoja. Ihmiskaupan hirvittävyyteen Taken tarjoaa kuitenkin lähinnä sadunomaisia, populistisia pikaratkaisuja: tapetaan kaikki! Olenkohan kasvanut ulos tällaisista saduista?

    2½/5

    Yhdysvaltalaisessa blu-rayssa (BD-50) on molemmat versiot elokuvasta ja enemmän lisämateriaaleja kuin esimerkiksi Scanboxin tarjokkeessa. Muutama kuvanäyte A-alueen levystä:

    [​IMG]

    [​IMG]

    [​IMG]

    [​IMG]

    [​IMG]

    [​IMG]

    [​IMG]

    [​IMG]