Foureyes nyt on niin epävirallinen termi muutenkin ettei nelisilmää mitenkään voida pitää käännösvirheenä. Kyllähän "nelisilmä" on ollut slangi-ivanimi silmälasipäisille niin pitkään kun meikäläinen muistaa. Eiköhän aika moni tuollaisista termeistä muutenkin juonna juurensa ruotsista tai englannista. Se on sitten pitkässä juoksussa eri asia jos sanotaan että "hieroo naamalle", kun suomalaisen pitäisi "vääntää veistä haavassa" niinkun Rauno Repomieskin opetti.
Vuosi pari (kolme? Aika kuluu niin vauhdilla ettei voi olla varma) sitten kuuntelin Radio Suomelta ohjelmaa, jossa jotkut Suomen kielen proffat (tjsp) keskustelivat kielen kehittymisestä, ja he olivat erittäin avoimia uusien sanojen suhteen. He puhuivat paljon kielen kehittymisestä ja siitä, että ei ole olemassa yhtä oikeaa Suomen kieltä, vaan kieli muuttuu sukupolvelta toiselle ja ulkomaalaisperäisten sanojen käyttö lisääntyy vääjäämättä. Yleensä kieli kehittyykin eniten nuorten kautta, jotka tuovat uusia sanoja kieleen ja käyttävät niitä mahdollisesti koko elämän. Sen vuoksi varmaan mummujen ja pappojen mielestä nuorten puheet on ihan outoja, kun välissä voi olla 2-3 sukupolven kielimuuri. Tuosta nelisilmästä itse olen sitä mieltä, että se ei kauhean hyvin sovi omaan suuhuni ja sille on olemassa parempiakin käännöksia, mutta toisaalta se ei myöskään ole virhe ja siitä täysin kyllä ymmärtää, mitä pilkka koskee. Joten vääräksi sitä ei voine sanoa. Tämä on vain siis oma mielipide.
Ei kaikki. Mutta tuo esimerkki on superidiotismia, kun se on jopa käännetty väärin, aluksi varmaan jonkin idioottikääntäjän toimesta, ja myöhemmin muut kielellisesti rajoittuneet ovat sitä jatkaneet. Ei se "run" siinä sanonassa tarkoita "juoksemista". Ob: käännösvirhe: Jälleen masterchefiä. "Verjuicen" kääntäminen "rypälemehuksi" on aika yksinkertaistavaa, ja antaa erittäin väärän kuvan raaka-aineesta ja sen mausta. En ihan heti tiedä onko sillä oikea suomenkielestä termiä olemassa. "hapan rypälepuriste"? "hapanta rypälemehua"? "Raakojen repäleiden mehua"?
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Pitkässä juoksussa. Tuo on tosin Hesarissa julkaistu juttu, joten en tiedä tarkkaan kuka tuo kirjoittaja on. Enkä toisaalta jaksa selvittääkään. Muuten hyvä juttu, mutta lopun teksti kielen monimuotoisuuden köyhdyttämisestä on asia, josta myös juteltiin tuossa aiemmin mainitsemassani radio-ohjelmassa. He olivat sitä mieltä, että uudet sanonnat/sanat eivät automaattisesti tarkoita kielen köyhtymistä ja vanhojen sanontojen poistumista, vaan enemmänkin rikastavat kieltä, koska harvat sanat ovat niin voimakkaita, että ne voivat syrjäyttää vanhat sanat koko maasta. Muutenkin asia on ehkä enemmän psykologinen ja tottumiskysymys kuin oikea ongelma. Vuosisadan alussa oli paljon sanoja ja sanontoja, joita nykyään ei ole käytetty enää vuosikymmeniin, vaan niiden tilalle on tullut (meidän mielestä) järkevämmät ja yksinkertaisemmat sanat/sanonnat. Toisaalta 100 vuotta sitten meidän käyttämiä sanoja olisi aivan samoin haukuttu typeriksi. Totuushan on kuitenkin se, että Suomen kieli on saanut paljon vaikutteita muista maista koko historiansa ajan. Varsinkin Ruotsista on tullut paljon sanoja, jotka ovat suomalaistuneet, eikä niistä nykyään edes huomaa, että ne ovat muualta tulleet vasta, kun viereen laitetaankin alkuperäinen sana, joka onkin melko samanlainen. Pitkässä juoksussa -sanonta on kieltämättä vähän tyhmä, mutta toisaalta nykyään kaikki ymmärtävät sen, joten ei kai sen käyttöä voi kieltääkään. Paremmin se menee vanhemmillekin ihmisille perille kuin "twiittaaminen" tai "nyyppä", jotka kuitenkin tulevat olemaan tulevaisuuden vanhuksille tuttuja sanoja. Amatööri, kun olen näissä asioissa, niin en voi puhua asioista kuin omilla mielipiteilläni, mutta "pitkässä juoksussa" vs. "pitkällä aikavälillä" on se selkeä ero, että ensimmäinen niistä on yksinkertaisempi kirjoittaa ja lausua. Ja voisi kuvitella, että kielet ajan mittaa kehittyvät yksinkertaisempaan suuntaan (jopa saksa ), koska jos saman asian voi sanoa lyhyemmin ja pienemmällä vaivalla/energialla informaatiosisällön pysyessä samana, on se parempi.
Tarkoittaako käännöksessäkään juokseminen kuitenkaan fyysistä juoksemista? Eikö tuon kanssa ole käynyt pikemminkin niin, että käännöksen myötä sana "juoksu" on saanut uuden merkityksen, eikä niin, että käännöksessä idiomin merkitys olisi muuttunut.
Otettakoon huomioon se varsinainen virhe tässä "sanatarkasssa" käännöksessä. Prepositiona sanonnassa on "on", joten oikea käännös olisi "pitkällä juoksulla". Tässä olisi sentään jonkin verran järkeä, koska se viittaisi siihen että "pitkän juoksun" keinoin/avulla voisi tapahtua jotain. Nykyinen sanonta on ihan päätön "pitkän juoksun sisällä" :hitme::hitme::hitme:
Aika samanlaisesti noita käytetään. "in the long run" antaa googlessa 37.6 miljoona hittiä, "on the long run" 28.3 miljoonaa.
Hyviä huomioita kielen muutoksesta. Kuka tahansa kieliä yliopistossa opiskellut tuntee sen kielihistoriallisen ja sosiolingvistisen perusfaktan, että kieli muuttuu ajan myötä. Ja tietysti kuka tahansa kielenkäyttäjä huomaa tämän asian, jos on kielestä kiinnostunut. Esimerkiksi sanastoon muutokset vaikuttavat hyvinkin nopeasti, sanontoihin ja idiomeihin jo sitten hieman hitaammin ja kielen (kieliopillisiin) rakenteisiin vielä hitaammin. Kääntäjäkunnan parista löytyy varsin paljon kielipuristeja, jotka eivät "pitkiä juoksuja" ynnä muita anglismeja halua nähdäkään. Prepositioista. Pelkkä google-haku ei välttämättä kerro kaikkea, tai ei ainakaan välttämättä syytä eri preposition käyttöön. Ensinnäkin kyse voi olla joissain tapauksissa aivan hyvin vain virheellisestä preposition käytöstä. Toisaalta noissa google-hauissa ei välttämättä ole lainkaan kyseessä kyseinen idiomi (in the long run). Esimerkiksi vaikkapa kuvitteellinen tutkimusartikkelin otsikko On the long run effects of chain smoking kääntyisi suomeksi Ketjutupakoinnin pitkäaikaisista vaikutuksista. Haulla "on the long run" tuollainen tietysti tarttuu mukaan. Kun nyt nopeasti vilkuilin noita hakutuloksia, niin vaikuttivat olevan juuri tällaisia, joten kyse ei ole tuosta idiomista. Mutta toki tässäkin yhteydessä pitää huomioida kielen muutos. Eli en sitä kiellä, etteikö ole mahdollista, että idiomi in the long run voisi mahdollisesti muuttua muotoon on the long run. Mutta jos nyt googlea jonkinlaisena indikaattorina käytetään, niin ei se kyllä tunnista hakua "on the long run idiom", mutta haun "in the long run idiom" se tunnistaa. Myöskään sanakirja (esim. Cambridge advanced learner's) ei tarjoa varianttia "on the long run" (toki sanakirjat ovat aina jäljessä kielen muutoksesta). Ja prepositioiden käytöstä englannin kielessä pitää vielä mainita kielen vaihtelun tiimoilta sekin seikka, että englannin eri varianteissa niiden käytössä on jossain määrin vaihtelua. (Täytyy kuitenkin sanoa, etten silti usko, että kyseinen idiomi olisi muodossa "on the long run".)
Se, että olin (mahdollisesti) väärässä tuon preposition kanssa, ei poista sitä tosiasiaa että "pitkässä juoksussa" kuulostaa todella typerältä Kieli saa muuttua ja kehittyä, ei siinä mitään, mutta ei kaikista urheiluselostajien kielellisistä innovaatioista ole pakko pitää. Olen melko varma että tämä(kin) kielenraiskaus syntyi Juha "Kuiskaaja" Jokisen innovointipajassa.
http://googlefight.com/index.php?lang=en_GB&word1="in+the+long+run"&word2="on+the+long+run" Tää antaa näköjään kummallisia lukemia. No, olisi kiva nähdä esimerkkejä sanonnan käytöstä "on"-prepositiolla. Jostain hieman virallisemmasta lähteestä kuin joku satunnainen blogi. Jaahas, aaveilija näköjään käsitteli tämän jo ansiokkaasti loppuun.
Tuossa kielipoliisijutussahan todettiin että juoksulla on tosiaan tuo toinenkin merkitys (ajankulu), eikä mainittu mitään että tämä olisi syntynyt 90-luvulla suoraan itse tuosta sanonnasta, joka siis yleistyi silloin. Itse täten pitäisin tuota sanontaa nimenomaan väärinymmärrettynä, ja sinänsä ihan käypänä, joskin hassun kuuloisena johtuen juuri tuosta juoksu-sanan yksioikoisesta tulkinnasta kun sen päämerkitys on niin selvä jokaiselle. Tämä huolimatta siitä lanseerasiko sen Juha Jokinen kuiskaamalla vai ei. Vaihtoehtoiset sanonnat taas eivät ole selvästikään pitkähkössä juoksussa vakuuttaneet. Pitkällä aikavälillä on hyvä, mutta akateeminen. Samoin ajan mittaan, aikaa myöten ovat kuivahkoja. Ajan oloon, ajan pitkään, ajan tai aikojen kuluessa taas ovat sekä kirjakielisiä että hyvin hassuja! :naminami:
Nuo Kieli-ikkunat ovat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkijoiden kirjoittamia juttuja. Niitä julkaistiin aikoinaan Hesarin kulttuurisivuilla. Homma loppui tämän vuoden alussa.
Kieli kehittyy ja se kehittyy myös virheiden kautta. Alkuperällähän ei sinänsä ole väliä vaan jos alkujaan virheellinen käännös päätyy yleiseen käyttöön, niin siitä tulee osa kieltä. Ja sinäkään tuskin tiedät miten nelisilmä on suomeen tullut, joten käännösvirhe on silkka hypoteesi. Sinänsä virheellistä on myös käyttää ulkomaisia sanoja osana suomea, mutta hyvin, hyvin usein ne jäävät silti käyttöön. Joka tapauksessa vastaan taisteleminen on yleensä hyödytöntä. Jos jokin sana tai sanonta lähtee leviämään niin ei se mihinkään katoa vaikka se tuomittaisiin kuinka vääräoppiseksi. Siitä minä kuitenkin pitäisin kiinni, että suomeen istumattomia sanoja ja käsitteitä ei otettaisi käyttöön sellaisenaan. Tuore ja huolestuttava esimerkki on "on demand", jota on alkanut vilistä mainoksissa. Toisaalta on vaikea uskoa, että suomalaiset koskaan alkaisivat luontevasti puhua elokuvien tilaamisesta on demandina. Onko ongelma vain sopivan käännöksen puute? Tilausvideo kuulostaa minun korvaani jos ei hyvältä niin ainakin paremmalta kuin on demand.
Tuli katsottua Discovery Channelilta vajaa pari viikkoa sitten tallentamani Wheeler Dealers-ohjelma, ehdin jo tallenteen poistaa, joten nämä ovat nyt muistinvaraisia kommentteja, mutta muutamassa kohtaa kyllä häiritsee ne tekstitykset joissa on huuhaata, kun noita englanniksi puhuttuja ohjelmia kuitenkin seuraa siitä puheesta enimmäkseen. Mutta tuossa jaksossa (missä kohteena oli brittiläinen TVR-urheiluauto), että esimerkiksi kun nettihuutokaupassa mainittiin että huutokaupassa ei ole hintavarausta (no reserve) niin se oli suomennettu että auton mukana ei tule varaosia... Sitten siinä puhuttiin samasta autosta, jossa on lasikuitukori (fibreglass body) ja se oli tekstitetty "perinteiseen tyyliin" että siinä olisi muka lasikuiturunko... (se TVR:n runko on kyllä ihan terästä, näytti olevan suorakaideprofiilista hitsattu kun se näkyikin ohjelmassa hyvin selvästi). Oli siinä muitakin huvittavia käännösvirheitä, mutten nyt niitä enää muista enkä voi tarkistaa kun tosiaan tuli tiedosto jo poistettua digiboksista. Eikun nyt muistin vielä yhden, auton myyjä sanoi, että autossa on "straight forward engine" tarkoittaen, että moottori on yksinkertainen ja selväpiirteinen ja tämä oli käännetty suomeksi tekstitykseen, että autossa on suora rivimoottori. Ei siinä nyt muuten, mutta kun se moottori oli Fordin 2,9-litrainen V6-moottori, joka siis EI ole suora rivimoottori... MTV3 MAX:ilta tulleessa saksalaisessa Motorvision Top Cars-ohjelmassa taas oli juttua saksalaisesta urheiluautovalmistaja Wiesmannista, jossa mainittiin, että yritys teki aluksi lasikuitukattoja joka oli suomennettu että he tekivät GFK-kattoja... joo, suomeksi ei siis puhuta GFK:sta, vaan lasikuidusta, tuo GFK kun on vain saksankielinen lyhenne kyseiselle materiaalille (Glasfaserverstärkter Kunststoff eli lasikuitulujitemuovi, yleensä suomeksi vain lasikuitu). Tämä tuli tarkistettua tuossa uudestaan, ja tässä oli tuo alkuperäinen virhe itse asiassa tapahtunut jo osittain siinä kun saksankielinen materiaali oli käännetty englanniksi (ohjelmassa taustalla kuuluu saksankielinen puhe, sen päällä englanninkielinen voice-over ja sitten suomenkielinen tekstitys, todella sekavaa noita kolmea kieltä ymmärtävälle...). Mutta siis tuossa englanninkielinen selostus jo sanoi että "The GFK roofs filled the market niche", joka jo sisälsi tuon GFK-termin kääntämättä jättämisen englanniksi. Ja tämä oli sitten kertautunut kun suomentaja oli tulkinnut tuon vain lasikuitumateriaalia tarkoittavan enganniksi kääntämättömän GFK:n tuotemerkiksi kääntämällä lauseen "GFK:n katot täyttivät sopivasti markkinaraon", kuvassa samalla näytetään kuinka laminoidaan lasikuitukattoa. Eli tässä siis tuplakäännöskömmähdys, kun ohjelma käännetään toisen kielen kautta, voi virhe kertautua ja merkitys muuttua vielä lisää vahingossa. Etenkin jos käännöstä tekee joku joka ei tunne alkuperäistä kieltä, vaikka tässäkin asiayhteys on niinkin selkeä, että kuvassa oikein näytetään miten lasikuituosia tehdään ja sitten siinä esiintyy tuo GFK eli lasikuidun saksalainen lyhenne. Oikea käännöshän olisi ollut siis "lasikuitukatot täyttivät sopivasti markkinaraon"
Hyviä pointteja . Niin, kielen käyttöä on aika tavalla mahdoton ylhäältä käsin säädellä. Minäkään en kyllä mainosten sekakielestä pidä - tai lähinnä se usein huvittaa. Mainostajilla ja mainosten kielellä todellakin on suuri merkitys vierasperäisten ilmausten levittäjänä. Lisäksi eräs tunnettu ilmiöhän ovat vieraskieliset ammattinimikkeet. Edelleen ihmettelen mm. sitä, mikä oikein on "scrum master". Jotain tietotekniikkaan liittyväähän tuollainen tyyppi käsittääkseni tekee.
Eri aloilla tulee epäilemättä tulevaisuudessakin olemaan omat ammattislanginsa, jotka vilisevät vierasperäisiä sanoja. Enkä osaisi varmaan itsekään kääntää läheskään kaikkia päivittäin käyttämiäni englanninkielisiä termejä mitenkään järkevästi. Sinänsä se tuskin on ongelma, vaikka onkin ihan valitettavaa, että ainakin it-alalla englanti tuntuu olevan jo esimerkiksi diplomitöiden valtakieli. Scrum Master on sikäli hyvä nimike, että oikein käytettynä se kertoo alan ihmisille hyvinkin tarkkaan mitä työhön sisältyy. Sen sijaan erinäisiä epämääräisiä manager-titteleitä viljellään myös, eikä niihin liittyvästä tehtävänkuvasta tiedä välttämättä kukaan.
Boardwalk Empiren ekassa jaksossa mielenkiintoinen, ehkä tarkoistuksellisen kaksiselitteinen repliikki "I lost my wife to consumption" oli käännetty "viina vei vaimoni". Hmmm, consumption on kyllä "käyttämistä" ja sopisi kieltolakiteemaan mutta se tarkoittaa myös keuhkotuberkuloosia. Vaikea paikka kääntäjällä. Jospa oikea tulkinta selviää myöhemmin.