subbarin testailu -biisit ja -leffat

Aika harva saa tuollaista alle 15Hz:n signaalia kuulumaan yhtään mitenkään

 

No se pitää semmoinen subwoofer array olla että se kuuluu! Ei tuohon nyt kauheita investointeja tarvi jos huonekorostukset avittaa yhtään tuolla 10Hz kieppeillä. Tietenkin kysymys kuuluu tekeekö 100dB signaalinvoimakkuudella mitään vai pitääkö olla 110dB vai 120dB.

Esimerkkinä vaikka tämä 10" refleksiviritetty subukka. Huonekorostus auttaa menemään suorana 15Hz. Enää puuttuu tarvittava paine.

 

Onko subbarin tärkein funktio todella mahdollisimman matalalle ulottuva toisto? Entä dynamiikka eli iskuäänien toiston tarkkuus, mahdollisimman vähäinen kompressio, pieni ryhmäviive käytettävällä alueella, pieni särö ja puhdas toisto myös suurilla äänenpaineilla ilman sivuääniä ja resonansseja? Kuinka monella loppupelissä on sellaiset kaiuttimet, joiden bassotoisto kaipaa ainoastaan vahvistusta sinne 20-30Hz taajuuksille? Kuitenkin musiikilla suurin osa bassoista on 30-125Hz alueella.

 

Tämä on erittäin hyvä huomio ja syy siihen miksi subbarin jako kannattaa pitää mahdollisimman korkeana. Monilla kun on näitä pienillä (alle 8") elementeillä varustettuja pääkaiuttimia, joilla ei oikeasti toisteta keskibassoja riittävällä dynamiikalla. Ei ole mieltä hankkia suuren äänenpaineen mahdollistavaa subbaria, jos pääkaiuttimien toisto ei yllä samoihin lukemiin toistokaistallaan.

 

Ihan hyviä pointteja, mutta kyllähän sekin vaikuttaa, että mihin käyttöön subbari/kaiuttimet tulee. Empä ainakaan henk. kohtasesti käytä musiikilla mitään 100db äänenpaineita, en edes 90db. Molemmissa laitteistoissa pääkaiuttimet toistavat koko kaistansa ja subbari jatkaa toistoa siitä mihin kaiuttimien toisto hyytyy. Toinen laitteistoista on 100% musiikkikäytössä ja toinen 90% musiikki ja 10% leffat. Kummassakin laitteistossa on pääkaiuttimissa niin siiti bassotoisto, että mitä sitä hyvää bassoa leikkaamaan pois kun ei ole tarvis ottaa max äänenpaineita irti. Minulla on subbarit siis puhtaasti jatkamassa kaiuttimien bassotoistoa ja siitä syystä juuri subbarit (ei isot kaiuttimet), että näillä on helpompi hallita sitä paria alinta oktaavia, kuin isolla kaiuttimella.

 

Dynamiikka - Soi lujaa ja soi hiljaa: Paljon kartiopinta-alaa ja tehoa == dynamiikkaa.

Toiston tarkkuus - transienttitoisto: Luullakseni hyvin pitkälle sidoksissa mitattaviin suureisiin, kuten alhainen ryhmäviive iskuäänien taajuusalueella sekä mahdollisimman suora vaihevaste. ISO refleksiviritetty subbari matalalla viritystaajuudella pitää ryhmäviiveen erittäin matalana iskuäänien taajuuksilla. Vaihevaste on suljetulla yleensä parempi mutta ero on toisaalta yleensä pieni matalan virityksen ansiosta refleksikotelolla.

Mahdollisimman vähäinen kompressio: ISO passo == vähän kompressiota kuunteluvoimakkuuksilla. Toki iso passo kompressoi isoilla voimakkuuksilla kun volaa nostetaan tarpeeksi. Tehokompressio taas liittyy koteloonkin.

Pieni ryhmäviive - katso kohta toiston tarkkuus. HUOM: normaali olohuone tuhoaa kaiuttimen kuin kaiuttimen ryhmäviiveen oli kaiutin miten hyvä tahansa. Akustiikkaan pitää pistää rahaa reilummin ennen kuin tästä pitää huolehtia subbaritaajuuksilla.

Pieni särö: Iso subbari == pienet säröt kuunteluvoimakkuuksilla. kts. subwoofer testit osio ala. Zipmann.

Puhdas toisto isoilla äänenvoimakkuuksilla: Suunnittele subbari niin että ylläolevat kohdat on kunnossa ja että subbarista irtoaa äänenpaineita ainakin kaksinkertaisesti se mitä tarvit.

EDIT: niin ja tämän viestin olikin tarkoitus olla provokatiivinen että saadaan keskustelua aikaan tosin tämä on väärä thread sille. Nuo ylläolevat on minun rajoittuneita luuloja/teorioita.

 

Näinhän se asia menee pääpiirteissään, kuten tuossa yllä esitit. Mutta kannattaa niitä subbareita myös kuunnella ihan oikealla musiikilla, ei pelkästään testitaajuuksilla tai 20-30Hz jyrinöillä. Eri bassoelementit käyttäytyvät eri tavalla erilaisilla signaaleilla. Esimerkiksi tietty subbari voi toistaa ne matalat jyrinät hienosti, muttei teräviä iskubassoja ja sovitus pääkaiuttimiin ei välttämättä onnistu saumattomasti.

 

Viimekädessä erittäin paljon subbarin sointiin vaikuttaa kuitenkin sen paikka huoneessa ja säädöt. Huone toki tekee omat viiveensä varsinkin bassoihin, mutta ei kerrostalonkaan huone silti koko bassokaistalla välttämättä mikään toivoton ole. Ryhmäviive hyppää taivaisiin ainoastaan pahoilla mooditaajuuksilla. EQ:lla tätäkin ilmiötä voidaan pienentää hiukan. Pahin ilmiö taitaa tulla siitä, että refleksin viritystaajuus osuu samaan huoneessa syntyvän resonanssin kanssa, muutoinhan kerrostalonkin huone voi käyttäytyä jopa ihan keskinkertaisesti semmoisilla taajuuksilla joilla ei ole mitään huoneperäistä korostusta. Omassa huoneessa pahin resonanssi on 30-35hz alue jonka keskitaajuus on ~33hz paikkeilla ja jolle olen pahimmasta paikasta mitannut lähes 20db korostuksen. Tässä kuulee jo selvän viiveen bassossa, vaikka taajuuden oliskin sähköisesti tappanut. Onneksi se on kuitenkin noinkin matalalla eikä kaikessa musiikissa edes osu ääniä noin matalalle. Valtaosa musiikista soi kuitenkin ihan kuunneltavasti, ainoastaan esim. Waldo's peoplen alas menevat sweepit on myrkkyä tällä huoneelle... sweepit eivät millään tule koskaan napakasti, vaan aina basso tuntuu ajallisesti karkaavan käsistä ja sweeppi tuntuu tulevan vain "humauksena".

 

Onkos kellään heittää graafeja Basstronicsin-Bass i love you kappaleesta? Tuntuu olevan tasaisin väliajoin todella matalia humahduksia, joita monolithillä ei saa kunnolla esiin. Kun oikein rajoille vetää, niin lastulevy seinä jonkin verran "aaltoilee"

 

Kyllä ehdottomasti subbarin sijainti vaikuttaa todella paljon. Joskus jopa ajatuksena uskomattoman typerältä kuulostava sijainti saattaa tuottaa erittäin mukavalta kuulostavan bassotoiston. Omien kokemuksien mukaan subbarin optimaalinen paikka saattaa olla tietyissä huoneissa varsin lähellä kuuntelupaikkaa, esimerkiksi sen takana. Kun taas perinteinen sijoitus pääkaiuttimien lähelle ei välttämättä tuota toivottua tulosta. Vaikka näyttääkin hyvältä ja äkkiä voisi luulla sen toimivan hienosti. Nimenomaan huoneen mittojen aiheuttamat seisovat aallot tekevät sen vaikutuksen, että tasaisin bassovaste saadaan usein sijoittamalla subbari(t) täysin eri paikkaan kuin pääkaiuttimet. Tällöin tietysti jakotaajuuden täytyy olla sopiva, ettei subbari paikallistu häiritsevästi erilliseksi äänilähteeksi.

 

Tässäpä se ja muita.. Ei mikään ihme että monoliittipassolla ei saa oikeen kuulumaan.

 

Musiikkipuolelta Pirates of the Caribbeanin Mustan helmen kirouksen soundtracki on melkomoista lfe-juhlaa. Etenkin alkupuolen kappaleet ja varsinkin viides. Venyttelin lattialla sitä kuunnellessani ja tulipa takapuoli hierottua samalla.

Leffapuolelta, ellei joku ole jo ehdotellu, vois yks testaamisen arvoinen olla War of the wolrds- maailmojen sota, ja siinä etenkin alussa se pätkä kun ensimmäinen kolmikoipi nousee maasta. Myh, mun on ite kertakaikkiaan pakko siinä kohtaa aina vääntää volaa pienemmälle, jos meinaan subin juttuja vastedeskin kuunnella :weep:

 

WoTW on se kuuluisa leffa jota tuuletinsubbarin omistajat pelkästään katsoo. :hitme:

Kuten tämän threadin postauksesta 201 käy selville. link

Voimakkaita piikkejä tuolla 4Hz tuntumassa.

 

Kyllä se Dark Knight on melkoista jytkettä. Rakenteet ja sohva värisee tasaiseen tahtiin. Keskimääräistä ärhäkämpi dynamiikan osalta muutenkin tuo leffa verrattuna muihin tähän mennessä. Piti aavistuksen jo pienentää volumea normi tasosta.

 

Biiseistä voisin suositella The Cardigansin CD:tä nimeltä Gran Turismo vuodelta 1998 ja tältä levyltä etenkin kappaletta Erase/Rewind. Intron jälkeen alkaa basso (instrumentti) soida niin matalalla että oksat pois.

Leffapuolelta ainakin Sunshine (2007) Bluray-versio on kuunneltavan arvoinen kokemus.

 

Nostetaanpa kun tuli vastaan biisi jonka bassot ainakin huomasi:

Ferry Corsten - [Twice In A Blue Moon CD1/1 #12] Visions Of Blue

Pitkin kappaletta matalahkoa sweeppiä, joku osaava voisi graafintynkää laitella niin tietäisi kuinka matalalle tuossa mennään, tuskin kuitenkaan paljoa alle 25Hz:n.

 

Kävin Makuunista noutamassa uuden Enkelit & Demonit blurayn. No siinä pätkässä ei ole elokuvallisesti tai efektillisesti mitään mainitsemisen arvoista, mutta levyn alussa tulee teaser Terminator 4:n bluray julkaisusta ja siinä "John Connor" kohdassa alkoi subi kompressoimaan pahasti.

Ja käytössä ei ole mikään pieni subi.
On varmaan ihan kohtuullinen julkaisu tulossa, muistan nimittäin täälläkin valittaneeni kuinka kehno Finkkarin bassopuoli oli kun kävin tuon ensi-illassa katsomassa.

 

Tämän topicin alla voisi mainita myös Operaatio Valkyrien, joka oli pari viikkoa sitten BD:nä vuokralla. Ensimmäisen viiden minuutin aikana tulee P40:sten hyökkäys afrikassa, missä homma alkaa IT-tykin louskutuksella (~1 laukaus/s) ja kartiot saavat reippaasti liikettä jonkin aikaa. Parinkymmenen minuutin kohdalla säväytti myös, kun istutaan pommisuojassa ja yksi murkula osuu vähän keskimääräistä lähemmäs.

Leffa sinänsä oli ihan ok, ei kuraa mutta ei huipputavaraakaan.

 

Imax Roving Mars:ssa(http://bluray.highdefdigest.com/866/imax_rovingmars.html) on muutama todella mahtava kohtaus. Ensimmäinen on kohdassa 13.58 tapahtuva laskuvarjon aukeaminen. Laitoin antimoden kohtauksen ajaksi bypassille, jotta PB12-plus antaisi kaiken minkä pystyy. Ja antoihin se, radioshackin mittari näytti parhaimmillaan 110-114dB(C). :hitme: Betonibunkkerin korostukset tekivät tehtävänsä, ~10dB tippuu äänenpaine samalla voluumilla antimoden kanssa. Ehkä hieman ylimitoitettu subbari nykyisin tiloihin, mutta ei tarvi ainakaan ihan heti olla päivittämässä. :thumbsup:

Toinen on raketin laukaisu kohdassa 15:55. Metakkaa tosiaan riittää, mutta on ehkä hieman epämiellyttävä isoilla voimakkuuksilla kun korkeampia taajuuksiakin tulee aika paljon. Ensimmäisessä on kokolailla vain LFE:tä ja fiilis sen mukainen

 

Millä tuon spectrum labin saa kuuntelemaan koneesta lähtevää linjaa? Olisi ihan kiva jos ei tarvitsisi sokkona "kuunnella" biisejä jos tahtoo siitä graafin saada. :hitme: