Tuli siis hommattua tollanen SPL Dynamics DHC-3 kondensaattori. Joten kuinka juuri tuo kytketään, kun mulla on 2 vahvistinta? Ja kun tuohan on jakoblokilla varustettu, niin en siis tarvi mitää muita ylimääräisiä jakoblokkeja että saan sen kahdelle vahvistimelle? Ja pitääkö tuo ladata ennen käyttöön ottoa? Jos pitää niin kuinka? Ja mukana tuli myös jokin diodi, niin mihinkä ihmeeseen se on takoitettu?
Olet pistänyt rahasi melkeen suoraa kankkulan kaivoon. Tuollaiset monen faradin hydribikonkat on lähinnä rahastusta. On niistä varmasti vähän hyötyäkin, mikäli vain muu virtapuoli on tarpeeksi järeä, mutta siis tosiaankin hintaan ja kapasitanssiin nähden vähän. Paljon parempi vaihtoehto olisi ollut sijoittaa rahat kunnolliseen pikkuakkuun, esim. Odyssey PC680:seen. Jos nyt kuitenki pohditaan, että miten tuo tulisi kytkeä... Joo, elikkästä akulta tulevan (riittävän järeän) virtakaapelin kytket +puolen isoimpaan ottoon. Ja vahvistimille menevät +johdot sulakkeella suojattuihin antoihin. Konkan toiselta tai vaikka molemmiltakin minusnavoilta vedät n.33mm2 virtapiuhan maihin konkan maadoitukseksi. Samaan pisteeseen, mihin maadoitat konkan, vedät vahvistimien maadoitusliitännöistä riittävän järeät virtajohdot vahvistinten maadoitukseksi. Täössä on syytä muistaa, että maadoitusjohdon (yksi maajohto/per maadoitettava laite siis) maximimitta ei saisi ylittää metriä, ettei tule turhaa isoa vastusta johdotuksiin. Myös johtojen paksuuden tulee olla riittävät. Ja pitää ladata ennen käyttöönottoa. Se mukana tullut "diodi" on latausvastus, eikä mikään diodi. Ladata tuon voi vaikkapa siten, että tuo jakoblokkiosaa suojaava kansi pois. Toinen sulakkeista tilapäisesti irti ja tuo vastus tilalle. Otetaan pätkä paksuhkoa virtakaapelia, 21mm2 on max, minkä tuon konkan sulakkeellisiin lähtöihin kiinni saa. kaapelin molemmat päät kuoritaan ja toinen pää pujoitetaan sen konkan lähdön taa, mihin äsken tuo vastus vaihdettin sulakkeen tilalle ja kiristetään kiinni. Suoraa akkuun ei tyhjää kondensaattoria saa mennä kytkemään, aina pitää tuo diodi muistaa pistää väliin, jos tyhjää kondensaattoria alkaa lataamaan. Otetaan toinenkin pätkä paksuhkoa virtakaapelia. Kuoritaan tästäkin molemmat päät ja toinen pää pujotetaan konkan toiseen -liitäntään ja toinen pää ottamaan maita auton korista. Ja sitten se toinen, aiemmin konkkaan kytketty johdin akun +napaan. Latausvastukseen pitäisi syttyä valo, jos kaikki on kunnossa. Kun valo alkaa himmeneen, on konkka ladattu. nyt voidaan irroittaa nuo latausaikaiset tilapäisjohdotukset. Varovainen kannattaa olla, etteivät johdot pääse oikoseen. Eli ne johdot irti, mitkä aiemmin kytkettiin latausta varten, niin irti. Ja se latausvastus myös irti ja sulake takaisin paikalleen. Konkka on valmis kytkettäväksi akulta konttiin menevän virtajohdon toiseen päähän.
No toivottavasti tuosta nyt edes jonkinmoinen apu on.. kaverilla samat laitteet niin 1F konkka ei ainakaan tahtonut riittää. Ja liikkeessä nimittivät sitä diodiksi. Mutta kiitos paljon neuvoista!
Mahtanee ko. liikkeen asiantuntemus olla kohdallaan..:hitme: Eipä ole vielä tähän päivään mennessä autohifikonkkien matkassa Diodeja tullu. latausvastuksia kylläkin..
mitäs se muuten aiheuttaa, jos sen kytkee lataamattomana? Sain sen juuri kytketyksi, eikä auttanut kyllä hevonvittuakaan valojen disko ilmiöhön.
Ei se itse laitteistoon mitään välttämättä aiheutakkaan, mutta se kondensaattori saattaa hajota, jos ei jollain rajata sitä virtaa (siksi mukana on vastus). Tyhjä kondensaattori kun varattuun akkuun tms. kytkettäessä imaisee aikamoiset virrat. Pahimmassa tapauksessa (tyhjän) konkan imaisema virtamäärä aiheuttaa valokaaren, joka "hitsaa" konkan + ja - navat yhteen ja tuhoaa konkan. Mutta kuten jo tuolla aikaisemminki totesin, niin muun virtapuolen tulisi olla tarpeeksi järeä, että konkasta olisi jotakin hyötyäkin. Eli sulla nyt on muu virtapuoli (akku, laturi ja/ tai johdotukset) riittämättömät laitteiston (lähinnä vahvistimet) virrankulutusta ajatellen. Ei tarvi olla kuin huonokuntoinen akku (perusakut saattaa olla jo liikkeestä ostettaessa kaatopaikkakamaa johtuen pitkästä tyhjänä hyllyssä säilyttämisestä), niin jännitteen notkahtelu (aiheutttaa sen valojen vilkkumisen) on aika rajua. Toki konkka helpottaa tilannetta jännitteen nohkahtelun osalta vahvistimien kannalta, mutta ei korjaa itse vikaa, siis alimitoitettua virtapuolta. Toki se (konkka) saattaa piilottaa itse vian (muu virtajärjestelmä alimitoitettu), mutta ei aina se ei tee sitäkään. Jos tuon konkan sijaan olisi hifilaitteistolle laitettu vaikkapa Odyssey PC 680-pikkuakku, olisi tilanne ollut ihan eri. Rahaakin olisi (mahdollisesti) säästynyt [(vaatii toisen sulakkeen (virtakaapelihan on se, joka noilla sulakkeilla suojataan) laitteiston akulle (odyssey) ja sulakepesän sille)].. Edit. lähinnä typoja... Edit2: tarkennuksia/ lisäyksiä...
Todennäköisempi syy on kyllä huono akku ja/ tai riittämättömät johdotukset. Eikä pahitteeksi olisi, jos akun ja laturin, sekä moottorin maadoituksetkin pistettäisiin selvästi alkuperäisiä järeämmillä kaapeleilla.
Miten tämä tapahtuu, en tunne autokonkkien sielunelämää? Pitäisi ainakin täsmentää puhutaanko nyt konkan sisäisestä läpilyönnistä vai ulkoisesta; "näkyvästä valokaaresta". 1) Ulkoiset valokaaret: Aina kun liitetään mitä tahansa suurivirtaisia tai suurijännitteisiä asioita kiinni tai nykäistään irti jännitteellisenä, pitää valokaaren syntymispiste paikoittaa tukevimpaan paikkaan, joka sen kestää. Esim. partakoneen tai vedenkeittimen tai valaisimen virtajohdon isompi pää, jota seinäpistorasiaan työnnetään, se kestää mahdollisen valokaaren turvallisesti. Ei saa nykäistä/liittää virtajohtimen toisen pään pienempää hennompaa liitintä (8-muotoinen partakoneissa yms. pienlaitteissa, D-muotoinen tietokoneissa), pienen liittimen hennot ohuet metallit voivat hitsautua kiinni helposti, tai oksidoitua valokaaren seurauksena, josta seuraa lisääntynyt ylimenovastus ja liitinalueen ylikuumeneminen. Sama pätee tietotekniikassa, esim. USB-liitäntäisissä laitteissa, isompi liitin kannattaa liittää viimeiseksi (ja ottaa irti ensimmäisenä), ettei kameran/kännykän/skannerin/jne aiheuttama virtapiikki kuormita hentoa miniliitintä turhaan. Tulee erittäin kalliiksi huollatuttaa pienlaitteen pienoisrunkoliitin uudeksi, jos sen kontaktit vaurioituvat valokaaren takia. Vaikkei pienlaitteiden kondensaattoreiden varautumisesta/purkautumisesta syntyisikään vaarallista virtapiikkiä, staattinen piikki voi silti purkautua laiterunkojen liittyessä samaan jännitepotentiaaliin. Pimeässä voi jopa nähdä staattisen piikin synnyttämän valokaaren. Pitkien kaapeleiden induktiivinen jännitepiikki voi sekin olla haitallinen. Eli: valokaari synnytettäköön turvallisessa paikassa, oli sen aiheuttajana sitten suuri virtasysäys tai suuri jännitepotentiaaliero, kaapeli-induktanssi tai sähköstaattinen kapasitanssi. 2) Konkan sisäiset läpilyönnit: Isoja elkoja ja muita konkkia käytetään pistehitsaamisessa. Konkkien energia siis puretaan nopeasti, jotta jossain muualla metalli sulaisi ja hitsautuisi yhteen. En siis oikein ymmärrä, miten konkan sisäinen läpilyönti voisi tapahtua ulkoisen valokaaren eli hitsautumisen tapahtuessa, energiahan purkautuu sinne ulkoiseen valokaareen, siellä metalli sulaa, ei konkan sisällä. 3) Konkan napojen yhteenhitsautuminen: Plusnavan ja miinusnavan välissä on arviolta tuuman verran ilmaa, joten tarvitaan useiden kymmenien kilovolttien jännite ylittämään tuo väli. Autoissa ei synny niin suuria jännitteitä, että navat voisivat missään erikoistilanteessakaan hitsautua toisiinsa. Jos vaikka laturi hajoaa ja alkaa antaa ylijännitettä, esim. 50 volttia, sekään ei synnytä mitään salamoita mihinkään, edes piirilevyvetoihin, mutta konkka kyllä räjähtää pitkin seiniä koska se ei kestä niin suurta jännitettä SISÄISESTI. Ja mikäli konkan navoissa nyt valokaaria syntyisi, se tapahtuu VAIN toisen navan kohdalla, sen, joka liitetään kiinni viimeisenä tai otetaan irti ensimmäisenä. Yksi valokaari koko systeemissä siis vallitsee, ja sekin siis esim. konkan plusnavan ja pluskaapelin välissä. Tai plusnavan ja "latausvastuksen" välissä. _________________________________________________ Ehkä olisi paras ladata konkka niin, että liitetään tyhjän konkan luona asiat paikoilleen valokaariturvallisesti, eli rimpula onneton latauskaapeli, tyyppiä paukkulanka tai kaiutinkaapeli, sekä mahdollinen latausvastus myös, jos kaapelin luontainen vastusarvo ei ollut tarpeeksi suuri. Sitten sieltä elkolta tulevan kaapelin toisessa päässä plusjohdin liitetään akun plusnapaan. Lopuksi tökätään (kuumuutta kestävät hanskat kädessä) elkolta tuleva miinuskaapeli sellaiseen maadoituskohtaan, jossa on paljon metallia eli suuri lämpöä johtava massa, joka ei ylikuumene herkästi, sietää suuretkin virrat lämpenemättä. Antaa valokaren napsahtaa siinä pisteessä, turvallisesti. Jos tämän tilapäisen latauspiuhan päähän nyt hieman oksidia syntyy, viis siitä, leikataan kaapelia milli lyhyemmäksi, mikään liitin ei edes kärsinyt. Kun elko on latautunut, otetaan tämä miinuspiuha pois maapisteestä, sitten plusjohdin pois akusta, nyt pitää varoa etteivät piuhan päät kosketa mihinkään. Vaikkapa teipillä kiedotaan kuparikarvat piiloon. Sitten elkon päässä poistetaan tämä kaapeli ja mahdollinen latausvastus. HUOM: elkon voi ladata missä tahansa, se viedään latautuneena lopulliselle asennuspaikalleen. Ei tarvitse valokaarien kanssa pelleillä bensahuurujen keskellä konepellin alla. Lataus kannattaa siis tehdä etäällä haihtuvista nesteistä, käyttäen verkkolaitetta, akkulaturia, moottoripyörän pientä akkua tai muuta heiveröisen tehoista teholähdettä, silloin ei mitään rajoitusvastuksia edes tarvita. 12 volttia riittää latausjännitteenä (yleinen verkkolaitteiden antojännite), antaa auton normaalin laturin täydentää elkon jännite 13,8-14,4 volttiin, tai missä jännitteessä laturi auton akkua pitääkään. Verkkovirtakäyttöisellä lyijyakkulaturillakin voi elkon ladata, mutta täytyy varmistua siitä, ettei laturi anna liian suurta jännitettä. Halvat muutaman euron laturit eivät itse rajoita jännitettään, niissä jännite rajautuu akun toimesta. Elko voi räjähtää ylijännitteen takia. Siispä "älylaturi" tai muu maksimijännitteeltään rajoitettu laturi pitää olla. Jos elkossa on automaattinen purku, ettei se suostu ylläpitämään varaustaan elkon kuljetuksen ajan, asennetaan tyhjä elko ensin paikoilleen autoon, heiveröinen latauskaapeli elkoon kiinni. Kaapelin toinen pää pidetään etäämmälle autosta ja siellä liitetään piuhat moottoripyöräakkuun tai laturiin. Virranrajoitusvastusta tuskin tarvitaan, piuhankäppänä ja pieni latausteholähde rajaa virran turvalliselle tasolle.
Autokonkat nyt perinteisesti on tavattu ladata vastuksen tmv. virtaa rajoittavan komponentin kautta suoraa auton akulta. Kuten mainittua, niin tällä estetään se kipinöinti ja hitsautumisilmiö. Ja yleensä se on sisäinen läpilyönti, joka konkan kannalta on pahaksi... Ja jos tyhjä autokonkka on, niin ainakaan kaikki perus-auton akuille tarkoitetut laturit ei sitä osaa lähteä lataamaan. Ja ei, en jaksa, enkä kerkeä noin pitkää selostusta lukemaan saati kirjoittamaan asiasta.
Auto on Toyota carina E. Ja ite kans sanoisin että sielton akku pilalla, se pääsi täs muutama viikko sitten ku oli jääny valot päälle niin tyhjenemään ja olemaan pari päivää tyhjänä pakkasella. Mutta latasin sitä kyllä 24h ennen tuota konkan asennusta että ei se tyhjä ollut. ja melkeimpä sanoisin että ne valot välkkyy nykyään vieläkin enemmän ku ennen asennusta..
Perus-akku ja kerran syväpurkautuu, on alun toista vuorokautta syväpurussa, jonka aikana mahdollisesti vielä jäätyy, niin eipä se juuri muuta tarvi. Aika paljon menee akun kapasiteetista ja virranantokyvystä moisessa. Eikä tarvi olla paljoakaan pakkasta, jos akku on tyhjä, että jäätyy
Tuli tässä lueskeltua vanhoja Autosoundin numeroita, kun kaupungilla käydessä linja-autoa jouduin jonkin aikaa odottelemaan ja kirjastolle lämmitelemään menin. Sattui sitten siinä myös numero 7-8/2006 olemaan. Mielenkiinto kohdistui ko. numeroon, olihan siinä kondensattorien vertailutesti ja mukana myös SPL Dynamics DHC-10, joka on siis tässäkin aiheessa käsitellyn DHC-3:sen ns. isoveli. Ainakin ko. testissä tuon "10 Faradisen" (teoriassahan tuossa kapasiteettiä on melkein 12F) konkan hyöty oli tasan 0% tai oikeammin jopa allekkin 0%. Jännite jäi nimittäin virtapiikin jälkeen alle vertailutason. Itse jännitenotkahduskin pysyi samassa, kuin pelkällä akulla. Ainoa, minkä voisi tuolle hyödyksi laskea on, että samassa saa jakoblokin virtojen haaroittamiseen. Kalliinpuoleisen tosin, halvempiakin jakoblokkeja on tarjolla..
Huh. Miksi ihmeessä joku on keksinyt ison konkan käytön autossa, jos konkasta ei ole mitään hyötyä autossa? Nimittäin muussa elektroniikassa jokainen konkka on tarpeeseen asennettu. Jos otat vaikka pc-powerista pois isoimman elkon, powerin toiminta loppuu siihen, jopa hajoaa. Onkohan kyseessä teollisuuden tietoinen kusetus, huijaus? Minäkin voisin vuorostani keksiä, että jokaiseen maitotölkkiin täytyy ehdottomasti asentaa lasikuula, onhan spraypurkeissakin jokin kuula kolisemassa, ja varmaan ihan tarpeeseen se sielläkin on. Kukaan moderni maitopoika-bommaaja ei vastedes kehtaa juoda mölöään ilman purkissa kopisevaa lasikuulaa. Kuulan hinnaksi panen 100 euroa, eli maitolitra maksaa huomisesta alkaen 100,79 euroa Liiterissä.
Nyt kannattaa huomata, että tuossakin ASTM:n testissäkin oli monentasoista konkkaa. Parhaat tasasivat jännitteennotkahteluja ihan kohtuudella. Parhaat "faradiset" 60-65% ja paras isoista "Hydribeistä" n.70%. ("hydribi"konkka, joka koostuu pelkästään useammasta pienemmästä samaa tyyppiä olevasta (eli hiilikalvo-)kondensaattorista (esim. SPL Dynamics DHC10) ei ole mikään hydribi). Heikoimmat jäivät 0% ja jopa alle, hyötyyn, kyseessä siis tuo ed. mainittu SPL Dynamicsin 10 faradinen ja Focuksen 1 faradin neliskanttinen malli (mallimerkintä näkyi sitten olleen FTC 1.0F ja hyöty -7%) Mutta sinänsä ei kovin kehuttavina mielestäni moisia lukemia voitane pitää, sillä vertailun vuoksi mukana ollut Kinetik HC600-pikkuakku pääsi 80% hujakoille ja Otima YellowTop 89%. Kinetik ei ole edes pahan hintainen testin hydribikonkkiin verrattuna. Ja aiemmin tässäkin ketjussa mainitsemani, samantyyppinen, mutta kapasiteetiltään pikkuisen pienempi Odyssey PC680 on vieläkin edullisempi... Jos kiinnostaa, niin PDF-muodossa ko. testin löytää http://www.tele-tukku.fi/pdf/testit_ym/astm06_7-8_konkat.pdf Edit:hieman täsmennyksiä.
Mutta miksi ladata vastuksen kautta? Kyllä kunnon kipinöinti kuuluu sähköön! Konkkaan kannattaa vaan laittaa kunnon kontaktit ja varmistaa, että ruuvit liitoksissa ovat kiinni, etteivät hitsaannu löysällä kiinni. Ei se konkka virtapiikistä ladattaessa tai purettaessa hajoa. Ja onhan siinä jo yleensä jotain johtoja matkalla rajoittamassa virtaa...
Ihan konkan rakenteen perustuntemus antaa tuon tiedon, opiskelun, harrastuksen ja työnteon kautta hankittu tieto. Löytyisiköhän tietoa vaikka teoksesta: Horowitz-Hill, The art of electronics, hyvä lukupaketti perustietoa muutenkin. Ei nyt tule muuta teosta mieleen
lienee ko auton sähköjohdotus sitten joko erittäin hapettunutta tai muuten huonoa... jos viitseliäisyyttä vain olisi niin kannattaisi vetää uudet johdotukset paksummilla piuhoilla varsinkin valoille , vahvsitimille ja muualle sitten jaksamisen mukaan. ps auttaako konkka silloin jos kytket sen suoraan akkuun kiinni ? (siis siirrät konkan konehuoneeseen ja laitat akkuun kiinni parilla lyhyellä johdolla.) jos nyt auton valot eivät vilku tms yms niin vika on siinä johdotuksessa mikä on mennyt ennen konkalle (ilmeisesti takaluukkuun tms ja vahvistimille) eli paksumpaa johtoa vaan takaluukkuun saakka tms. ja tarkista maadoitus johdotkin.