Oliko? Ehkä se oli sinun lähtökohtasi. Minun lähtökohtani oli se, että on paha mennä kritisoimaan BD-julkaisun kuvanlaatua, jos tv näyttää mitä sattuu. En ymmärrä miten tuo liittyy siihen, että yksi neljästä 3D-töllöstä tuotti minusta selvästi muita parempaa 3D-kuvaa.
Periaatteessa kyllä. Mutta asetuksista yleensä puhuttaessa on kiva nähdä muiden asetuksia, etenkin jos ei itse ole aktiivinen harrastaja tai jos säätöjä on paljon ja vieläpä osin poikkeuksellisesti toteutettuina. Esim. itse olin ihmeissäni nykyisen Sony X4500 LCD-televisioni kanssa, sillä aiempi töllöni oli minimaalisilla säädöillä varustettu Panasonicin plasma (PX70). Kokeilin toki rohkeasti vaikka minkälaisia omia asetuksia, mutta ajan myötä huomasin monenlaista yleistä "konsensusta", jossa tuntui olevan jopa järkeäkin (esim. X4500:n terävyyssäädön puoliväli (50/100) vastaa monien muiden Sonyjen minimiä, eli silloin ei lisätä ylimääräistä terävöintiä). Itse tietenkin laitoin terävyyssäädön aluksi vanhasta tottumuksesta täysin minimiin, jolloin siis todellisuudessa asetinkin pehmennyssäädön täysille. Eli jotkut yleiset "konsensussäädöt" (= asiallisilta vaikuttavien lehtien/testaajien samantapaisilta vaikuttavat säädöt) kopioimalla olisin saanut paljon vähemmän hämmentävän lähtökohdan omille asetuksilleni. Kaikkia asetuksia en edelleenkään ole kuitenkaan suoraan kopioinut. Mutten sellaistakaan toimintaa aivan rikollisena pitäisi, mikäli on itse aivan pihalla säädöistä, eikä omista mittaria tai ole halukas maksamaan kalibroinnista. Toki kannattaisi oma valaistustaso aina suhteuttaa säätöihin ja toki silmiinkin, jottei pimeässä turhaan häikäistyisi tai valoisassa joutuisi harmittelemaan himmeää kuvaa (kontrasti ja taustavalo). Ja jotta tummat sävyt eivät olisi aivan tukossa tai mustan häiritsevän harmaata (kirkkaussäätö). Itse kopioin oman X4500:n valkotasapainoksi erään plazalaisen asetukset sellaisenaan, kyllästyttyäni säätöjen arpomiseen ilman mittaria. Toki varmistin ihan omin silmin, että nyt värit ovat mielestäni luonnollisemmat kuin koskaan aikaisemmin --> asetukset jäivät, tietenkin. Päätöstä tuki mukavasti sekin, että vaikka näkemieni testien valkotasapainon asetukset olivat aina keskenään erilaisia, oli niissä kuitenkin selkeästi samansuuntaisia juttuja. Eli siis karkeasti ottaen samat asetukset, lähinnä vain pykälän tai parin eroja yksittäisissä säädöissä. Eli eivät kaikki tietynmalliset televisiot aina automaattisesti ole totaalisen erilaisia keskenään, vaan kyllä niissä jonkunlaisia yhteneväisyyksiä vaikuttaisi olevan, siis ainakin ainakin keskimäärin. Em. seikkojen johdosta valkotasapainon asetusten oletusarvoihinsa jättäminen olisi ollut hölmöä, vaikken mittaria omistakaan. Toki vain oikea kalibrointi on oikea kalibrointi, vain niin voidaan eliminoida kenties tavallista enemmän säädöiltään keturallaan oleva yksilö. Eli sokeasti ei saisi netin asetuksiin uskoa. Välillähän niihin tunnutaan suhtautuvan melkein kuin "pakkona", vaikka itsellä olisikin täysin erilainen valaistus ja laitteistokin, kuin ko. asetusten julkaisijalla. Toisaalta, epäpätevät kalibroijat tekevät hyvinkin kyseenalaisia säätöjä, vieläpä maksua vastaan (esim. X4500:ssä Local Dimming pois käytöstä perustelematta, tai em. terävyyssäädön asettaminen alle puolivälin jopa BD:n kanssa yms.). Joten ei asia aivan mustavalkoinen aina ole. Tietenkin aidosti asiansa osaava heppu mittarin kanssa on se varmin tapa saada kaikki irti töllöstä/tykistä, ellei sitten satu olemaan "karkkiväreihin" tms. mieltynyt.
Vertasit kalibroimattomia (näköjään) näyttöjä, ja muodostit siitä mielipiteen, ja lisäksi kuitenkin huutelet niin kovin kalibroinnin perään. Miten se kertoo absoluuttisesti kuvanlaadusta? Ja kai tiesit, että 3D-toistojen erot crosstalkin osalta riippuvat myös käytetyistä lähdemateriaaleista?
Ei mitenkään, enkä edes yrittänyt moista. Absoluuttisen kuvanlaadun määrittäminen on parhaimmillaankin lähestulkoon mahdotonta. Caveatit olivat kommentissani selvästi esillä, mutta ne on toki helppo sivuuttaa mikäli haluaa tehdä tikusta asiaa. Paraskaan kalibrointi ei vaikuta töllön perimmäisiin 3D-toistoon vaikuttaviin teknisiin ratkaisuihin, joten kalibrointi ei ollut tarpeellinen vertailuani varten. Olisi aivan eri juttu, jos olisin vertaillut esim. harmaasävyjen toistoa tai värien aitoutta... tai yrittänyt tehdä Blu-ray-arviota kyseisten töllöjen avulla. Hmm. Tiedän kyllä lukemattomia ikäviä ilmiöitä, jotka saa aikaan huonolla 3D-kuvauksella, mutta crosstalk vaikuttaa enemmänkin television ja/tai lasien aikaansaannokselta. Mutta kaipa sekin on mahdollista toteuttaa lähteellä, jos ryssii oikein tosissaan. Enivei, crosstalkia ei esiintynyt yhdessäkään töllössä niin paljoa, että se olisi vaikuttanut mielipiteeseeni.
Olisiko tälle jotain lähdettä, voisin nimittäin ihan mielenkiinnosta tutustua aiheeseen. ChromaPure on tehnyt hieman empiiristä tutkimusta ja tullut hieman toisenlaiseen lopputulokseen. Tuolla vertailtiin Chroma 5:sta "reference 5nm spectroradiometer":iin, eikä saaduissa mittaustuloksissa havaittu säännönmukaisia poikkeamia kun mittauskohteena oli LED-taustavalollinen LCD-televisio. Voisinpa oikeastaan itsekkin tehdä vertailua offset-korjatun Eye-One displayn ja Eye-One i1 pron välillä. Kunhan saan käsiini LED-television.
"Totaalisen" on vähän ylilyövä sana, enkä ainakaan tietoisesti ole yrittänyt antaa kuvaa, että tilanne olisi niin paha. Isoja heittoja mittaustulosten numeroiden valossa toki esiintyy, mutta valkokankaalla/ruudulla erot eivät suinkaan ole sitä luokkaa, että päävärit vaihtaisivat paikkaa Lisäksi tuntuu loogiselta ajatella, että etenkin tyyrimpien mallien kohdalla tehtailta pukkaisi ulos tasalaatuisempaa tavaraa. ^ ja sitten ne kyseenalaiset säädöt päätyvät nettiin kaikkien riesaksi. Minä puhun kalibroinnin puolesta, koska sen pitäisi olla tärkeä asia niille, jotka haluavat leffan kankaalleen/ruudulleen lähteelle uskollisena. Sen pitäisi myös olla välttämättömyys niille, jotka tekevät ansiotyötä kuvan parissa. Mutta suurelle osalle harrastajista riittää (riittänee?) se, että kuva näyttää omaan silmään kivalta, vaikka ei sitten ihan Rec.709:ään natsaisikaan.
Spectracalin pojat minua ensin varoittelivat aiheesta. Omat mittaukset parilla LED-värkillä vahvistivat asian. Mielenkiintoista, kiitos linkistä. Laitanpa tuon Spectracalin insinörttien kommentoitavaksi. Tuo on aina paras lähestymistapa.
http://www.televisionbroadcast.com/article/104106 Ihan hyvä, ettei tartte peuhata vaan abstrakteilla.
Kaksi termiä, joista toinen jo käsiteltiin? Eli tästä päätellen kokemuksesi liittyi syyvyysvaikutelmaan, ts. 3D-immersioon? Mikä myöskin taas on osaksi content based.
"McCarthy said there are about four pages of unique terms for stereoscopic 3DTV." Alan ihan oikeasti epäillä, että ymmärrät kaiken kirjoittamani tahallasi väärin, että pääset vänkäämään.
Jaa, ehkä sitten ymmärsin väärin kun linkkasit tuohon tiivistelmään. Ymmärryksen puutteeni johtuu varmaan (ehkä vain minulle) ristiriitaisista puheistasi. Omien väitteiden oma perustelu yleensä auttaa asiaan, olettaen että osaa asiat oikein perustella.
Ymmärsit miten ymmärsit, jotta pääset nälvimään. Yritin vain linkillä kertoa, että 3D:n terminologia on työn alla ja työsarkaa on paljon. Asioista on helpompi puhua, kun niillä on nimi. En voi auttaa asiassa, jos jostain henkilökohtaisesta syystä tahdot käsittää asiat väärin.
Pidin ihan helvetisti enemmän Hondasta kuin BMW:stä, miksi olet päätymässä BMW:hen. Perusteluna autoterminologia: http://www.needsoutreach.org/Doc2/AutoMech.pdf Omien väitteiden oma perustelu auttaa asiaan.
Autoilun termit ja niiden selitykset ovat olemassa, kun taas 3D-kuvan terminologiaa vasta kyhätään. Perustele Hondan tai bemarin paremmuus käyttämättä autoterminologiaa. Parempaakin käyttöä ajalle olisi, mutta kaivetaan nyt temeksiä varten se kilometrin rautalankakieppi esiin kun jokin äijää niin selvästi kaivertaa. Kommenttini oli "Näkemäni (varsin pieni otanta tosin, kolme LCD:tä ja yksi plasma) perusteella plasmat vievät 3D-kuvanlaadussa LCD:tä kuin naapurin pässiä narussa." Tuo ei ole väite, joka hakkaa kiveen absoluuttiseksi faktaksi että plasmat tuottavat automaattisesti, aina ja ikuisesti parempaa 3D-kuvaa kuin LCD:t. Jostain kumman syystä sinä vain tunnut tulkkaavan kommenttini sellaiseksi. Kyseessä on yhden ihmisen mielipide pienen otannan ja suboptimaalisissa olosuhteissa tapahtuneiden katselusessioiden perusteella. Mielipiteitä varten ei kai edes tällä foorumilla tarvitse vetää labratakkia niskaan ja esittää 100-sivuista peer reviewed -tutkimusta PDF-muodossa? En osaa kunnolla pukea sanoiksi sitä, mikä plasman 3D-toistossa näytti niin paljon paremmalta terminologian puuttuessa. Jos sellaista pitäisi keksiä, nousevat sanat "levollisuus", "luonnollisuus" ja "vakuuttavuus" ensimmäisenä mieleen. Eikä kyseessä ollut sisällön luoma ero, sillä olen päässyt katsomaan kaikilla töllöilllä mm. Monsters vs. Aliens 3D Blu-raytä.
Noniin, tuleehan sieltä jotain perusteita, kun hiukan viitsii. Ongelmani tekstissäsi oli se, että puhuit kalibroinnista ja siitä, että ilman sitä ei kuvasta voi kovin absoluuttista totuutta antaa. Sitten kuitenkin annoit ymmärtää (ainakin itse ymmärsin), että olit oman mielipiteen paremmuudesta jo päättänyt, "suboptimaalisissa" olosuhteissa, ilman kalibrointia jne. Ehkä et tuota niin tarkoittanut, mutta niin sen minä ainakin ymmärsin. Tästä ristiriidasta oli kysymys. AVSforumilta kun olen noita mielipiteitä lukenut, niin tuokaan ei välttämättä pidä täysin paikkansa. Toinen materiaali voi olla toiselle pahempi, ja toinen taas toiselle, crosstalkin osalta jne.
Ristiriidassasi on kyse ainakin jonkinasteisesta väärinkäsityksestä. Kalibrointi on mielestäni absoluuttisen tärkeää, kun pyritään arvioimaan kuvalähteen, esim. Blu-rayn, kuvanlaatua. 3D-toiston tapauksessa taas huomioni kiinnittyi seikkoihin, joihin en usko (huom. ei taltta/kivi-komboa) kalibroinnilla olevan mitään vaikutusta. Odotan tosin ensimmäistä 3D-töllön kalibrointisessiota suurella mielenkiinnolla, oli valona sitten plasma, LCD tai vaikka taskulamppua heiluttava nymfi. En oikein ymmärrä miten esim. Blu-ray 3D:n kuvamateriaali voi olla yhdelle 3D-telkulle "pahempaa" kuin toiselle. Laitatko jotain linkkejä ketjuihin, voisin valistaa itseäni. Soittimet syöttävät sen ~24 ruutua sekunnissa. Telsun pitää vain erotella frame packed -ruudusta vasen ja oikea silmä, ja piirtää ne ruudulle vuoronperään. Crosstalkkia voisi aiheutua silloin, kun tv:n kuva on niin ylenpalttisen kirkas että se puskee väkisin pimeänä olevan nestekidesulkimen läpi väärälle silmälle, mutta eihän tuokaan ole suoranaisesti contentin vika. Telkkarin hommiin kuuluu, että aktiivilasien suljin avataan vasta sitten kun koko frame on piirretty ruudulle, ja suljetaan heti kun seuraavan framen piirtäminen alkaa. Niin kauan kuin homma toimii tarkoitetulla tavalla, on crosstalkkia vaikea päästä tapahtumaan - olettaen tietysti, että levyllä oleva sisältö on ehjää, eikä siellä ole vasemman ja oikean silmän framet sikinsokin sillisalaatissa.