Noista propellihommista en sano mitään kun en sellaisia ole ikinä nähnyt, mutta juuri tuollaista kattoon asennettavaa ohjainta olen itse ajatellut pihasaunaani, kun siellä tuntuu löyly vähän karkaavan vika kulmaan. Pohja aavistuksen L-kirjaimen mallinen ja tuollaisella katossa roikkuvalla ohjaimella löylyn virtausta saisi hieman hillittyä. On pitänyt kokeilla jo monta vuotta, mutten ole saanut aikaiseksi.
Tuo vesimäärä pätee tietenkin vain esimerkkilaskun olettamilla. Saunaan suositellaan ilmanvaihdoksi 3-5 kertaa tilavuus tunnissa. Luulisin puurakenteiden reagoivan kosteuden muutoksiin sen verran hitaasti ettei sillä ole laskujen kannalta merkitystä. Oleellinen merkitys sitä vastoin on pinnoille lauhtuvalla höyryllä. Rakenteiden ja ihon pinnalle tuleva tiivistynyt kosteus on ilmasta pois ja on siten korvattava. Tämän laskeminen menee kuitenkin vielä tapauskohtaisemmaksi. Laskettua löylyveden määrä voi siis pitää tämän tapauksen alarajana. Ylärajan tuntee keuhkoissa. Molempia varmasti on, mutta suhdetta on vaikea sanoa. Riippuu varmasti saunan olosuhteiden lisäksi myös saunojan hikoiluherkkyydestä. Niin minäkin
Tästä nyt ei kannata riitaa rakentaa, mutta pointtini oli siinä, että 2dl/7min on oleellisesti liian vähän. Parempi käytäntöön perustuva estimaatti olisi yksi pieni kuuppa (=2 dl)/min tai enemmän. Eli joko laskuissasi on pilkkuvirhe, tai olet jättänyt jonkun oleellisen tekijän huomioimatta. Pilkkuvirhettä en löytänyt, joten sitten siellä on jokin muu pilalla. Mahdollisesti se, että useimmissa saunoissa on ilman poistumisreitti edelleen harmittavasti katossa, jolloin löyly poistuu huomattavan paljon nopeammin kuin ilman kokonaisvaihtuvuuden mukaan laskettuna.
Näin varmaan on. Laskelmissani oli oletettu ilmanpoiston olevan oikeaoppisesti alhaalla. Pahimmassa tapauksessa poisto on kiukaan päällä, jolloin höyryä on varmasti poistuvassa ilmassa enemmän kuin saunan ilmassa keskimäärin. Tästä ei kuitenkaan pitäisi syntyä kertaluokkaa olevaa virhettä. Kai luit edellisen viestini huolella?
Tämän takiahan rupesin miettimään puupanelin imukykä, muuten vettä pitäisi valua pitkin rakenteita suurin piirtein saman verran kuin kiukaalle heitetään, ja se taas olisi helposti havaittavissa.
Vajaan 10 kuution puulämmitteinen sauna. Saunomisen aikana pelkkä koneellinen tuloilma katossa (katossa oleva poistoventtiili suljettu ja poisto tapahtuu kiukaan läpi). Saunominen aloitetaan yleensä n. 65 asteessa ja about <20% kosteudessa. Noin 5 ensimmäisen minuutin aikana kiukaalle heitetään pieninä annoksina, jatkuvalla syötöllä, yhteensä n. 1,5-2 litraa vettä. Kosteus nousee 40% tietämille ja löyly on mojovaa (tulee jopa lausuttua ärräpäitä). Se laskee tosin melko nopeasti löylynheiton loputtua. Ainoa paikka, johon huomaan kosteuden tiivistyvän, on lasi-ikkuna pesuhuoneeseen päin (ei kuitenkaan valuvaksi asti, vaan lasi vain huurtuu). Ja tottakai saunojien iho. Seinät ja katto suojattu saunasuojalla, mutta toki saattaa kosteus imeytyä senkin läpi. Luultavimmin kuitenkin tuo kostea ilma häipyy kiukaan läpi taivaan tuuliin. Tuon tehokkaan ilmanvaihdon ansiosta saunan löyly on, ärräpäistä huolimatta, hyvinkin miellyttävää. En voi muuta kuin kehoittaa sähkösaunan rakentajia hommaamaan sinne lauteiden alle kunnollisen poistoilmakanavan simuloimaan puukiukaan tehokasta imua. Edellisessä saunassa (sähkö-), joka oli huomattavasti nykyistä pienempi, oli lauteiden alla normi 100mm poistorööri ja sauna oli tunkkainen ja hikinen koppi. Tehokkaampi ilmanvaihto vaatii toki myös tehokkaamman kiukaan ja lämpöhukka on suurempaa. Mutta mitäpä sitä ei tekisi nautinnon takia.
Höyryn lauhtuminen on voimakkainta kylmillä hyvin lämpöä johtavilla pinnoilla. Eniten sitä keräävätkin lasiset ikkunat ja ovet. Tämä näkyy meidänkin saunan ovessa suurina pisaroina, jotka yhdityessään valuvat lasipintaa alas. Kivi- ja kaakelipinnat voivat rakenneratkaisuista riippuen toimia samoin. Hyvin lämmitetyssä saunassa puurakenteet ovat verrattain korkeassa lämpötilassa. Puu ei johda lämpöä kovinkaan hyvin. Lauhdetta puupinnoille kertyy siis vähän. Saunojat ovat tältä väliltä. Esimerkiksi 2 dl:n kuupallisen koko vesimäärä yhden saunojan iholle tasaisesti leviteltynä on vain n. 0.1 mm paksu kerros. Parin saunoja "hikeen" pääsemiseen tarvitaan monta kuupallista. Kuten tuossa aikaisemmin viittasin, tulisi tarkemmat lauhtumislaskelmat tehdä tapauskohtaisesti.
Osittain höyry varmasti poistuu ilmanvaihdon mukana. Löylyn purevuus perustuu höyryn lauhtumiseen. Kun se on tapahtunut, loppuu ärräpäätkin vaikka saunassa ei olisi ollenkaan ilmanvaihtoa. Saunan oikeaoppinen ilmanvaihto poistolla lattian rajasta on hyvin tärkeä osatekijä saunomisnautinnossa. Se takaa tasaisen lämpötilajakauman. Pienessä saunassa voi riittää kun koneellinen poisto on saunomisen aikana pesuhuoneen kautta. Tällöin ilma tuodaan koneellisesti kiukaan päälle ja se poistuu saunan oven alta. Puukiukaasta tuleva tuoksu ja palamisen ääni ovat minusta oleellisia saunomisnautinnon tekijöitä. Tai näitä ainakin sähkökiukaan omistajana kaipaan.
En juuri ymmärrä saunoista mitään, joten seuraavaksi mahdollisesti tyhmä kysymys: Mitä mieltä olette ikkunan tarpeellisuudesta puukiukaalla varustetussa saunassa? Meille on suunnitteilla 2 krs rinnetaloon alakertaan sauna puukiukaalla ja mietityttää, tarvitaanko saunatilaan ikkunaa. Jos ikkunaa ei tule, miten menetellä mahdollisten savujen kanssa? Lähin ovi- tai ikkuna-aukko ulkoilmaan sijaitsisi 4 oven takana, mikä tekisi tuulettamisesta hankalaa.
Ikkunan voi laittaa jos siitä on jotain kivaa katseltavaa saunomisen aikana ja jos ikkuna osuu järkevästi talon pohjan leiskaan. Savu poistetaan savupiipun kautta, ei ikkunasta. =)
No niin minäkin ajattelen =) Mutta omat kokemukseni puukiukaan puolelta perustuvat 1900-luvun alun rantasaunaan, minkä sytyttäminen ei aina niin helposti onnistu. Ja mitä tulee nykyiseen okt:hemme, joskus sääolosuhteiden ja kylmentyneen takan kanssa voi sytytyksen yhteydessä kuitenkin tupsahtaa vähän savua. Silloin ikkunan lähellä olo on ollut ihan mukava apu. Onko puukiukaan sytyttämisessä (oletetaan, että on kuivia puita ja ilmastointi poissa päältä) mitään haasteita, minkä kanssa siitä ikkunasta olisi hyötyä?
Itellä välillä vähän tuprahtaa savua sytyttäessä, jos keli on "passeli". Äkkiä se sieltä kuitenkin imeytyy ulos kiukaan kautta, kunhan veto kasvaa. Ei ole tarvinnut avata pesuhuoneen ikkunaa. EDIT: Osasyy savun nopeaan poistumiseen on luonnollisesti saunan pieni koko. On vähän eri poistaa savua jostain olohuoneen kokoisesta takkahuoneesta, kuin saunankopista. Eikä siellä saunassa sitäpaitsi ole sellaisia huonekalujakaan, jotka ottaisivat savun hajua itseensä, eli kauhean kiire ei tuulettamisella ole.
Totta. Ja meillä kun on lasiluukullinen kiuas, niin harvemmin sytytämme saunaan edes valoa. Tulen kajo on mukavaa katseltavaa. Ja ne polttopuuroskat lattialla. Niitä ei voita mikään
Nykysauna ilman ikkunaa on täysin turha sauna. Ikkuna on kiukaan jälkeen saunan tärkein varuste, jopa lauteita tärkeämpi. Mikäs sen mukavampaa kuin viilentää pikaisesti itseään avaamalla ikkunan hetkeksi ja sitten jatkaa löylyjä. Sitten ei kannata ostaa (muuten hyvää) Iki-kiuasta. Siinä ei ole lasiluukkua ja palamisen ääni on kuin kuuntelisi pienen suihkulentokoneen ääntä, karmea hurina ja uivellus vaan kun mitään vedonsäätöä tai arinaa ei ole ja puut palavat hujauksessa kun veto on niin valtava.
Tästä kai puuttuu kiukaan lopputehon saunaa kuivattava vaikutus joka lisää subjektiivista löylyn heitto halukkuutta. Bagheeran takaa ajama asia. Lämpöhäviö voisi olla luokka 0,5 - 1 kW seinien ja oven läpi saunomislämpötilassa?
Ikkunalla nyt ei olekkaan muuta funktiota saunassa kuin tuuletus. Löylyjen aikana sitä ikkunaa nyt ei kuitenkaan tarvitse availla ja on siten saunomiskokemuksen kannalta aika turhake. Ehkä semmonen koko lasiseinä järvimaisemalla olis kuitenkin ihan asiallinen. Hou hou hou! Ikin saa lasiluukulla halutessaan ja vedon säätö onnistuu minulla kyllä kanssa. Kiukaan äänet olet kyllä vetänyt varmaan hatusta, koska kyllä minun Maxi Iki Plus on ainakin mukavan kuuloinen kiuas ilman mitään ujelluksia. Jos vaikka vertaan tuota Ikiä vanhempien rantasaunan isohkoon Aito kiukaaseen, niin kyllähän tuo Iki päästää mukavamman äänen ja antaa helposti paremman tunnelman saunaan.
Eihän Aito-kiuasta lämmitetä saunomisen aikana, eli se on täysin hiljanen, paitsi löylyä heittäessä, jolloin tosin voi kuula melkoinen humahdus, jos kiuas on kovin kuumaksi lämmitetty.
Meillä ainakin saunaa lämmitettäessä poltetaan puita pesän täydeltä niin, että humina kuuluu ja puut räiskyvät ja paukkuvat, mutta varsinaisen saunomisen aikana tulta enää ylläpidetään hyvin maltillisesti, jolloin humina on minimaalista ja saunanautinto maksimaalista (tai olisi, jos saisi ilman muksuja rauhassa saunoa). Pitääkin tänään alkaa saunan lämmityspuuhiin, jahka töistä pääsee..
Taisit käsittää nyt väärin tuon Aito-kiukaan, kyllähän näitä lämmitetään jatkuvasti :http://www.aitolampo.fi/uutuuskiukaat-aito24.html Itsekkin lämmitän kiukaan ja sitten löylyjen aikana vain ylläpidetään vähän tulta. Tuommonen vajaa 400 kiloa kun kiviä on kuumana, niin ne antaa kyllä pitkät löylyt, vaikka kiukaan tulen sammuttaisikin ennen saunomista ja monesti näin tulee tehtyäkin, jos saunotaan lyhyesti. Silloin ei kuulu mitään muuta kuin löylyn äänet.
Kiukaan lopputeho on minulle käsitteenä tuntematon. Jos normaali sisäilman suhteellinen kosteus on 30-40% ja saunottaessa pyritään ylläpitämään samaa niin mitään kuivattavaa vaikutusta ei ole. Lämpimässä ilmassa on absoluuttisesti enemmän vettä. Saunan rakenteiden kautta tapahtuva lämpöhäviö on hyvin tapauskohtaista riippuen rakenteiden u-arvoista, pinta-aloista ja lämpötilaeroista. Arviosi suuruusluokasta kuullostaa oikealta.