Pieniä asioita, jotka pitäisi kieltää

Matkailuautoilu on tarkoitettu vain laskutaidottomille idiooteille. Laskutaidottomuuden osoituksena on kyvyttömyys arvioida kuinka monta yötä luksushotellissa viettäisi matkailuvaunuun kuluvalla rahalla.

Lisäksi syndroomaan kuuluu kyvyttömyys katsoa taustapeileihin, sekä kyvyttömyys väistää bussipysäkille edes silloin kun perässä olevan jonon pituus ylittää 30 autoa. Yhtenä tavallisena löydöksenä on myös vauhdin selvä hidastaminen aina kun joku tulee vastaan, ja vauhdin kasvattaminen, auton siirtäminen osittain keskiviivan päälle, kun ketään ei tule vastaan.

 

Ehhehe, ollaanpas sitä nyt niin nokkelia että. Tajusit kuitenkin toivon mukaan pointin.

 

Heh.

Itsekin ajattelin noin aiemmin, mutta nyt olen miettinyt joko asuntoauton tai -vaunun ostamista.
Viime syksynä tehtiin tyttöystävän kanssa ruskaretki lappiin ja Norjaan vuokra-asuntoautolla. Neljän päivän vuokra maksoi alta 300 euroa.
Oli todella hienoa kierrellä Norjan vuoristossa ja vuonoilla. Ja Suomenkin lapin maisemat ja ruska olivat upeita.
Parin vuoden sisään pitäisi tehdä viikon mittainen retki etelä-suomeen. Kierrellä vähän paikkoja yms.

Tuossa karavaanaritouhussa ei olekaan kyse siitä maksaako auto/vaunu paljon. Vuokratakin toki voi ja omankin auton voi aina antaa vuokralle joten siitä saa vähän tienestiäkin.
Karavaanimatkailuun kuuluu leirintäalueet ja luonto. Mitä itua sitä on ajaa autolla isoja pääteitä pitkin (joista ei edes oikeaa luontoa näe) roskaisiin kaupunkeihin ja asua hotellissa. Eikös olisi sama asua kotona sitten. Ellei sitten ihan vain kaupungeissa halua kierrellä. Harva karavaanari tuskin pelkkää kaupunkikiertelylomaa pitää.

Saahan sitä kotiteatterilaitteiden hinnallakin vaikka mitä muuta, jos rahaa haluaa säästää.

Jos käytetyn auton ostaa vaikka 20 000 eurolla ja yö luksushotellissa vähintään kahden hengen huoneessa (jos on vaikka lapsia) maksaa ainakin 400-500 euroa yö niin ei tuolla saa kuin 40-50 yötä. Auton voit omistaa 10 vuotta ja jos vuodessa vietät siinä vaikka 10-20 yötä niin tuona aikana yövyt jo 100-200 yötä autossa. Joten kumpi tuleekaan halvemmaksi...

 

Jos itse ei tarvi ajaa, niin toki kotona vedetään jo kunnon kännit, niin matkantekokaan ei rasita. Kavereilta voi kyllä jälkeenpäinkin kysellä että oliko meillä hieno reissu.


edit:

Niin. Vai kävisikö niin, että sen laskutaidottoman idiootin ryhti suorenee sitä mukaa kun lompakko takataskussa kevenee, kun matkailuautolla/-vaunulla suunniteltu reissu tehdäänkin henkilöautolla ja yövytään joka kerta (luksus)hotellissa...

 

Ruuhkasuomessa asun. Tuossa vain oli kyse ohituskaistoista, jossa käytäntö on aivain eri *käytännössä* oli laki millainen tahansa, eikä esim kehä I-III teistä jossa saa jatkuvasti varoa eikä kukaan ymmärrä turvaväleistä mitään vaan puskurissa kiinni on ajettava ettei joku p***len toope vain kiilaa siihen väliin

 

Minun asennevammaisuuteni liikenteessä tulee esille korkeintaan juurikin käsimerkkien käytössä ei ajotavassa. Eihän muita voi moittia jos itsekin törttöilee...

 

kyllä, vitsi vitsinä.

 

Sanan signaali väärinkirjoittaminen. Ei se voi olla niin vaikea sana!

 

Hirvittää myös nähdä kaiutin muodossa kaijutin. Kaverini kertoi pankkivirkailijan kirjoittaneen asuntolainahakemukseen työpaikaksi sähkömangetiikan laboratorio kolme kertaa ennenkuin meni oikein. Desibelit (dB) ja hertsit (Hz) kirjoitetaan täällä usein muodossa db, Db ja hz. Akustiikassa on oikeaoppista puhua pienistä ja suurista taajuuksista matalien ja korkeiden sijaan mikä taas on musiikkiterminologiaa.

 

Tästähän tulee mieleen joidenkin yksilöiden tilitykset kb, kt, Mb, mb, MB tms. termeistä. Jos minä kirjoitan, että konsertissa musa tuli 110db niin eiköhän jokainen tajua, että se on desibeliä. Tai että mun monitori on 75hz. Tai että ostin juuri 320gb kovon.

Oikeesti, älkää isot miehet viitsikö itkeä ihan typeristä asioista.

 

Pölynimurin ääni pitäisi kieltää

 

No ei tässä viestin ymmärrettävyydestä niinkään ole kyse vaan siitä että aina tulisi pyrkiä kirjoittamaan asiat oikein.

Desibelissä pieni d tulee sanasta "desi" ja iso B sukunimestä Bell minkä takia sen tulee olla iso. Hz on lyhenne nimestä Hertz. Ei nämä niin vaikeita ole kun ne kerran päähän painaa.

 

Mitä vielä, äänekäs Hoover on tehokas!

 

Onhan se oikeinkirjoitus tärkeää kun kirjoitetaan vaikkapa virallisia papereita tms. mutta minusta pitäisi kieltää kaikki tälläisistä lyhenteistä itkijät kun tälläisessä foorumi kirjoittelussa asialla ei ole mitään väliä kun kaikki ymmärtää toisiaan kuitenkin.

 

Minäpä alan sitten kutsua sinua nimellä KvRd+ koska kaikki ymmärtävät kuitenkin että sinusta on kyse.

 

Kaikenlainen pilkunnussiminen kielioppi- kirjoitusvirheistä foorumeilla. Virheitä tulee helposti, kun nopeasti kirjoittaa. Moni käyttää puhekieltä ja tällöin tekstikin saa tiettyä "väriä".

 

No ala kutsua. Katso moniko ymmärtää. Veikkaampa ettei kovin moni.

 

Virheiden korjaamiseksi viestinsä voi oikolukea. IMO tajunnanvirta & puhekieli kuuluu chattiin ja irc-kanaville koska keskustelu on reaaliaikaista, foorumeilla kirjoitukseen voi yrittää hieman panostaakin. Ei sillä että itse kirjoittaisin täydellisesti, mutta pahimmat virheet pyrin korjaamaan.

Siinä oli katkelma Lost Highway-leffan 'arvostelusta' eräältä foorumilta. Kyseinen henkilö perseili aikansa ja kun toistuvat kehotukset kirjoitusasun parantamiseksi eivät menneet jakeluun ja viestien postaajan vastaukset olivat luokkaa: "Olen luokkani nopein kirjoittaja, joten en ehdi virheitä korjaamaan", ko. henkilö bannattiin foorumilta. Jos tuosta pitäisi jotain hyvää etsiä, niin kirjoittaja on sentään tajunnut käyttää jonkin sortin välimerkkejä, jotkut kun eivät viitsi niitäkään käyttää.

 

"Vaarallisia" kirjoitusvirheitä ei saisi sallia, eli kun puhutaan tekniikan termeistä ja väärinkäsitys voi aiheuttaa suurta tuhoa, joko henkisesti tai fyysisesti. Henkinen tuho on sellainen, että verenpaine lukijalla nousee ja tekee mieli kuristaa kielenraiskaaja paljain käsin joka virheen kohdalla erikseen. Fyysinen tuho on laiterikko, kun lukija tottelee lukemaansa ja kyseinen väärä ohje aiheuttaa katastrofin.

"Juota sarjaan m-ohmiluokan vastus, se riittää". Kaveri sitten juottaa 0,22-ohmisen, sellaisia kun on tapana päätefettien perään panna. KA-BOOM! Savun hälvettyä ruumiit lasketaan. Kirjoittaja kun tarkoitti M-ohmin luokkaa eli megaohmeja, joita käytetään mitta-antureissa ja suurjännite-elkojen jäännösvarausta purkamassa.

"Osta 2 512 mb usb-stick". Jaahas. Onko niitä muistitikkuja 2 kpl vaiko 1 kpl vaiko 2512 kpl? Onko kunkin tikun muistikapasiteetin numeerinen arvo 2512 vaiko 512 vaiko 2 kertaa 512 eli 2-bankkinen malli. Ja että missä yksikössä ollaan? Millibiteissä, megabiteissä, millitavuissa, megatavuissa vaiko jopa täpläravuissa?

Lyhyesti: teknistä siansaksaa suoltavat pitäisi panna kuristushuoneeseen sadaksi megavuodeksi, ei millivuodeksi, vaikka he niin itse haluaisivat rangaistuksensa kärsiä.
______________________________

Toinen juttu on vaarattomat virheet, jotka johtuvat huonosta kielioppipäästä, ja virheen seurauksena savu ei nouse eikä ruumiita synny. Ne pitää antaa anteeksi, ja huomauttaa kirjoittajaa virheistä, ilman kurkusta kuristamista.

"Kokomuslainen Pen Zysgovicz", "löllö elukka eli magneetti", "jääkaappi-maneetti"... aah ah aah, nuohan ovat suorastaan nauruun tappavia. Toisin kuin ne tekniikan alan möhläykset, jotka vetävät naaman vakavaksi ja panevat lataamaan lippaaseen oikein ilkeitä luoteja.
______________________________

Kolmas lahko on näppäilyvihreet, jotia snytyy kun kirjotiaa okein nopeadyo. Eli kun sormi lipwöö vier4iswwn mnöppöimwwn. Shit. Teksti menee hyvin nopeasti kelvottomaksi jos alkaa kirjoittaa väärässä vaiheessa usean merkin ajaksi.

Tästä taudista on useita alalajeja. Yksi on mm. sellainen aivohäiriö, että päässä kyllä tajuaa "aisat" aivan oikein, mutta sormiin lähtee käsky kirjoittaa merkit väärässä järjestyksessä, yleensä 2 merkkiä vaihtaa paikkaa keskenään.

Tämän luokan virheet saa karsittua pois kun lukee oman tekstinsä oikein hitaasti ja sana kerrallaan. Ei saa ajatella kirjoittavansa samaa tekstiä uudelleen, vaan lukevansa vierasta tekstiä.
______________________________

Neljännen virheen aiheuttaa viallinen tai huono näppäimistö, joka ei reagoi joihinkin merkkeihin tarpeeksi herkästi. Minulla on nyt käytössä erittäin surkea näppis tässä mielessä. Se ei reagoi a-kirjaimeen ja välilyöntiin kunnolla, pitää hakata melkein kirveellä ennen kuin merkki menee läpi. Samoin kaikki kaksoismerkit, joissa on 2 samaa merkkiä peräkkäin, ei mene jakeluun. Ihme romu.

Mutta tykkään tästä siksi, koska näppäinhattuihin on ilmeisesti poltettu laserilla merkinnät, jotka pysyvät erinomaisesti paikallaan. Taitaa olla 6-12 kuukautta sama näppis jo kestänyt, kun minulla yleensä hatuista katoaa merkit 3-6 kuukaudessa. Tämä näppis maksoi noin 5 euroa tms. eli on halpa venäläinen roska, mutta parhaat näppäinmerkinnät mitä koskaan olen käyttänyt. En käytä muodikkaita mustia näppiksiä valkoisin merkinnöin, niistä lähtee värit jo kuukaudessa.

 

Toisten mitättömämpiin virheisiin puuttuminen on monesti sekä ärsyttävää, että tarpeetonta, mutta jaan huolen kielitaidon ylläpitämisen tahdosta.

Jos ajattelu perustuu kieleen (ja niin uskon), kielitaidolla ja ajattelun laadulla on olennainen yhteys. Monet saattavat predeterministisesti kuvitella, että älykkyys olisi jotenkin muista taidoista poikkea synnynnäinen kyky, jota ei voi harjaannuttaa. En väitä, että kielitaito olisi yhtä kuin älykkyys, mutta näiden välisen suhteen kieltäminen on itsensä harhaan johtamista, jota voi motivoida muunmuassa kieliopillisen välinpitämättömyyden helppouden puoleensavetävyys tai kirjakielen käyttöön ja käyttäjiin liittyvät negatiiviset stereotypiat.

Kysyn siis: miksi antaa kielitaitonsa rappeutua, kun pienellä vaivalla voi ylläpitää ja kehittää osaamistaan? Tai jos itsensä älyllinen kehittäminen ei kiinnosta niin toivottavasti ainakin kielitaidon säännöllinen tarve ja hyöty opiskelussa ja työelämässä.

Tietysti toiset eivät elämässään tarvitse kielitaitoa virallisemmissa yhteyksissä, jolloin ylläpitäminen on vielä tärkeämpää ja vaatii koulutuksellisen ja työelämän ehdollistamisen sijaan sisäisen motivaation ja ymmärryksen siitä, että kielitaidon hyöty ei ole ainoastaan välillinen.

Miten tulla hyväksi juoksijaksi? Juoksemalla. Miten tulla hyväksi ampujaksi? Ampumalla. Entä miten tulla hyväksi kirjoittajaksi, ja oppia operoimaan käsitteillä paremmin? Kukaan meistä ei synny mestarina. Sen eteen on tehtävä töitä, ja kielitaidon ylläpitäminen täytyy nähdä muunakin kuin instrumenttina elämän välitavoitteille.

Tietysti voisi myös väittää, että ajatteleminen ei ole päämäärä sinänsä vaan vain yksi työkalu, jolla elämää voi yrittää muokata paremmaksi (nautinnollisemmaksi), mutta taidetaan ajautua jo aiheesta sivuun ja turhan filosofiseen keskusteluun jos siitä lähdetään väittelemään.

Tärkeintä viestissäni on kuitenkin tämä: kielitaito vaatii harjoitusta siinä missä mikä tahansa muukin taito, ja voi osoittautua paljon arvokkaammaksi kuin moni saattaisi kuvitella. Sanotaan nyt kuitenkin vielä lopuksi, että mikään kiihkoava kielipoliisi ei tarvitse eikä kannata olla; vakavaksi tämä ei elämää tee sen enempää kuin mikään muukaan, eikä mihinkään "elitististen tekopyhien pilkunnussijoiden" stereotyyppiin tarvitse samaistua.

Toivottavasti tämä ei kuulostanut saarnalta. Jokainen tekee tietysti omat valintansa.