Mittausten perusteella Powersoft K10 antaa tehoa 100 ms ajan 2 ohmin kuormaan 2x 7.5 kW tai sillattuna 4 ohmin kuormaan 15 kW. Mitä mielestäsi laadukkaampia ja edullisempia vahvistimia olisi tarjolla samassa teholuokassa (±25%)?
Siltä tosiaan vaikuttaa. Lisäbassokäyttökin voi hyvin onnistua kunhan vain valitsee pykälän tai pari ylimitoitetun mallin.
Piikkitehoja ei usein mitata, joten on vaikea vertailla niiden perusteella. K10 antaa ~1,75kW (8R) ja ~3,1kW (4R) alle 0,1% säröllä, jota yleensä käytetään hifilaitteiden särömittauksissa rajana trankkupeleillä. Saatava teho ei kasva paljon jos raja nostetaan 1 %:iin (2,1kWQ ja 3,5kW), mutta tämä raja on liian korkea äänenlaatusovellusta ajatellen (pl. subbarikäyttö). No, sanomattakin selvää, että mitään 100kg/kpl monoblokkeja, jotka tämän verran pukkaavat tehoa, ei saa alle powersoftin hinnalla. En näe kotikäytössä järkeä karsia ehdokkaita pois tehon perusteella. Onko jotain eristyistä syytä miksi pitää valita tehokkain eikä sitä, joka mittautuu parhaiten, ja jossa (/joissa) tehot ovat kuitenkin pääkanaviin riittävät? Vaikka sen 1,5kW jatkuvaa wattia ilman tuulettimia. Piikkutehot ovat huomattavasti suuremmat, riippuen toki kuinka pitkällä purskeella mitataan. Kannattaisi mitata sellaisella, mikä vastaa mitatusti musiikin sisältämien purskeiden mittaa maksimissaan/99% ajasta. Tämä voisi olla esimerkiksi 10 aallonmittaa, joka tekee 1kHz:llä 1ms, 100Hz:llä 10ms ja 20Hz:llä 50ms. Mukaan voisi ottaa myös 100ms purskeen informaation kannalta. Piikkitehot tulisivat olla myös särörajoitettuja. Millä säröillä powersofti antaa nuo piikkitehonsa? edit. piikkitehotkin alkavat olemaan lähellä sitä, että mitä sillä tiedolla tekee jos jatkuvaa tehoa tulee kuitenkin tarpeeksi (ts. tilanne, jossa rms-tehot olisivat piikkitehoiksi riittävät)...
Tämän keskustelun otsikko on "Paras vahvistin DIY subille?". Pääkaiuttimien tehontarpeet eivät liity tähän. Tehon ja muiden ominaisuuksien kohdalla en näe tarpeelliseksi maksaa vaatimukset täyttävän tason ylittämisestä mitään ekstraa. Powersoft tuli mukaan keskusteluun esimerkkinä D-luokan vahvistimesta, jossa diskantin vaimentuminen eri kuormilla on hallinnassa. Powersoftilla on myös paljon muitakin malleja kuin testattu K10. Näistä löytyy tarpeen mukaan pienempiä ja suurempia tehoja. Pienemmille malleille löytyy paljonkin kilpailijoita muilta merkeiltä, mutta suurempien mallien tasoisia on vähän tarjolla. Käytännössä tehokkaiden vahvistimien suurinta saatavaa jatkuvaa tehoa rajoittaa sulakkeen koko. Tällöin on Powersoft aivan huippua tehokertoimenkorjauksensa ansiosta.
Toi tehon tarve on niin laaja johtuen käytettävästä systeemistä. Kerrostalossa musiikinkuuntelija tulee toimeen muutamalla watilla, kun leffaluukuttaja tarvitsee satoja tai jopa kilowatteja tehoja isossa akustoidussa omakotitalon huoneessa. Minua kiehtoi eniten nämä ominaisuudet tässä Crownissa. Se 2x30-40w on jo semmoista luukuttamista täällä kerrostalossa, että häätö tulisi varmasti, jos pidempään noin soittaisi. Toisaalta bilekäytössä tällä jatkossa ajan noita simple-x pömpeleitä. Jyrkkä ylipäästö 30hz niin tehokaistaa kyllä on sen yläpuolella ihan riittävästi. Kyllä tällä XLS:ät tarvittessa rikki saa. Limitteri varmaan kannattaakin säätää ~-4-5db, niin jäädään turvalliselle wattimäärälle.
On se 20kHz-vaimentuminenkin aika epärelevantti subikäyttöön. Kritisoinhan tätä ominaisuutta nimenomaan liittyen kokoäänialuekäyttöön. Jos puhtaasti subikäyttöä ajatellaan (jolloin mittaustulokset tehoa lukuunottamatta ovat lähinnä yhdentekeviä), niin T-kaupan Prolinen suurin malli on kova ehdokas: http://www.highlite.nl/index.php/hi.../Dokumente/D4193_ReviewTools4music_5-2009.pdf
Mutta kun DIY-subista puhutaan, niin eiköhän vahvistinkin pitäisi olla itse tehty tuote Tuntuu, että keskustelussa keskitytään melkoisesti wattien määrään. Tuossa tuollainen parisataa wattinen pikkuinen tuloillaan subikäyttöön, poweripuoli ja suodatus omilla korteillaan. Kyllä itse suunniteltu kuulostaa paljon paremmalle kuin kaupalliset. Si8241
Kuten itsekin jo huomasitte, voin vain ihmetellä mitä sillä 20 kHz:lla on tekemistä subi-vahvistimen kanssa. Eli itselleni jäi ainakin nyt hieman epäselväksi, onko viimeaikainen keskustelu tuonut jotain uusia vaihtoehtoja "parhaaksi DIY-subivahvistimeksi"? Itse kaipaisin jotain seuraavanlaista: - Tehoa 500 - 1500 W 4 ohmiin - D-luokka, tai muuten vain järjellinen tehonkulutus - ei tuuletinta, tai normaalioloissa se ei ainakaan kävisi - Stand-by, josta noustaan signaalin tulessa sisään (joka on vakio plate-ampeissa) tai kaukosäädinmahdollisuus (Logitech tai joku muu ohjelmoitava) Kolmen ensimmäisen toiveen toteutuminen lienee siis helpohkoa, mutta on aivan varmaa, etten mitään subbarivahvistinta mene napista erikseen päälle panemaan eli mikä vahvistin toteuttaisi tuon viimeisenkin toiveen? Vai onko tyytyminen vain plateamppiin (tälle on varmaan jokin noheva suomennoskin olemassa)?
Siistin näköinen. Onko tuo täysin omaa suunnittelua vai rakennatko joidenkin ohjeiden mukaan? Toivottavasti kaikki eivät kuitenkaan ryhdy tekemään vahvistimia itse. Audioharrastajien joukko voisi ikävällä tavalla harventua.
Jak on tehnyt hyvän näköiset kortit. Mitä elementtiä meinasit ajella tuolla ja onko jotain kuvia simulaatioista tai oikeista mittauksista? Mä oon tyytynyt vaan modailemaan kaupallisia tähän mennessä silloin kun niitä on "kannattavaa" modata. Tosin kiinnostaisi jotain rakentaa joskus itse, esim. joku Pass:n suunnittelema pienehkö A-luokkainen. LSA Vinnie, tuon auto-on-toiminnon voisi hoitaa myös triggerillä, jolloin pääte käynnistyisi aina samalla kun etusen nappaa päälle. Täytyisi löytyä sekä päätteestä että etusesta, tai sitten niin, että välillä näkee av-laitteissa takana töpselin, niin laittaa siihen triggerin vaativan 5-12V antavan hakkurin/lineaarisen muuntajan ja ottaa siitä herätesähkön päätteen triggeriin.
Itsellä käytössä tällainen jatkojohto ja toimii hienosti. AV-vahvari on kytketty tuohon masteriin ja subipääte ja jakari sitten slave -pistokkeisiin.
Kyllä tuo kytkentä melkolailla omaa suunnittelua on. Moni käyttää IRF:n audiodrivereita, mutta jostain bongasin Silicon Labs:n Si824x-piirit ja ne vaikutti melkoisen toimivalle. Vahvistin on sen ympärille rakentuva itseoskilloiva d-luokkalainen. Seuraava homma olisi hommata 10x40 mm alumiiniprofiilin pätkä, johon fetit ja pari regua kiinnittyy ja ottaa ensisavut. Mittauksia ei vielä ole tehtynä, simulointeja jonkin verran toimintaan liittyen. Nykyinen nopeasti piirretty protokortti kykenee toimintaan +/-70V käyttiksellä ja 200-300W ulostulotehoihin. Tarkoitus olisi varsinainen kortti tehdä korkeammalle käyttikselle ja tehoakin olisi tarkoitus selkeästi enemmän ottaa pihalle. Tietenkin, jos ekoissa protoissa ei ongelmia ole, niin niitäkin hyödynnellään enemmän. Aluksi oli suunitteilla subi (ja muillekin kanaville) TI:n TAS5630:n pohjautuva vahvistin, mutta se ei tyydyttänyt suuren lähtöimpedanssin vuoksi. No, tulipahan testattua. Mutta noilla ekoilla protoilla olisi tarkoitus tehdä pieni subiprojekti, kun pari ylimääräistä DCS255-4 elementtiä etsi kotia.
Juuri noin, mutta sinulla näyttää olevan hieman väärä käsitys siitä millaista musiikkisignaali on. Miltään musiikki äänitteeltä ei todellakaan löydy 10 aallonmittaista 20-100 Hz taajuutta joka olisi lähes 0 dBFS tasolla. Musiikin hetkelliset huiput ovat korkeintaan 1-2 aallon mittaisia. Sitä pidemmät signaalit ovat aina huomattavasti maksimitasoa alhaisemmalla tasolla. Esimerkiksi jossain dubstepissa/dnb:ssa voi olla 30-80 Hz puhdasta sinibassoa, mutta ne ovat alle -10 dBFS tasolla. RMS tehon tarve on siis käytännössä aina korkeinaan 5-10% huipputehoista. Joku 25% RSM tehoa huipputehoista on reilusti enemmän kuin tarpeeksi. Näytät olevan myös sitä mieltä että bassojen vahvistamiseen tarvitaan enemmän RMS tehoa kuin korkeiden taajuuksien vahvistamiseen. Itse asiassa se näyttäsii olevan juuri päinvastoin. Matalilla taajuuksilla on suurempi crest factor kuin korkeilla. Tämä vaite perustuu seuraavanlaiseen testiin: Mittasin muutamasta biisistä crest factorin koko taajuskaistalta ja vertasin sitä 60 Hz 24dB/oct alipäästetyn signaalin crest factoriin. Lopputulos oli se että esimerkiksi Opethin Windowpane:lla täyden kaista crest factor on 12 dB, ja alipäästetyn sigaalin crest factor on 18 dB! Pendulumin Salt In The Wounds biisillä täyden kaistan crest factor 9 dB ja alipäästetty 12 dB. Tämä tulos kyllä yllätti itsenikin, mutta ilmeisesti se johtuu siitä että bassotaajuuksilla on enemmän sellaisia soittimia joissa on suurempi crest factor.
Hyvää informaatiota. Stereophilestä repäisin tuon 10 aallonmittaa: http://www.stereophile.com/content/rotel-rb-991-power-amplifier-measurements En tarkoittanut RMS-tehojen olevan bassoilla tärkeämpää. Tarkoitin kommentilla (johon luulen sun viitanneen) sitä, että piikkitehoja on käytännössä turha edes mitata mikäli jo vahvistimen RMS-tehot ovat sellaiset, että nekin riittäisivät vaikka ne olisivat vahvistimen piikkitehot. Vahvistimen piikkitehoja korkeisiin impedansseihin rajoittaa käyttöjännite (joka sanelee maksimilähtöjännitteen), mutta mataliin impedansseihin, joita ajettaessa vahvistin ei jaksa antaa kuin esimerkiksi 50 % normaalista maksimilähtöjännitteestä, voi tehoa tulla pari kilowattiakin enemmän kuin RMS:ää.
Mielenkiintoista asiaa. Kuinkahan paljon erilaiset elementti-kotelo -yhdistelmät vaikuttaa todelliseen saatavaan tehoon (wattia) vahvistimesta x. Pienempi kartio tietää aina pienempää herkkyyttä, mutta mitenkähän erilaiset vaihekulmat/impedanssit + muut arvot vaikuttaa todelliseen saatavaan tehoon vahvistimessa x. Kyllähän bassoilla pienemmät vahvistimet melko helpostikin tappiin saa( ja niin saa muute kyllä keskialueella/yläpäälläkin). Subbarin/kaiuttimen todellinen herkkyys on todennäkösti erittäin suuressa osassa ko. asiassa. Olisi ollut ihan kiva nähdä noissa Zipmanin subbariteisteissäkin erilaisten subbareiden todellinen mitattu herkkyys vaikka 1w teholla.
Tehokuutiomittauksen perusteella voidaan ennustaa vahvistimen käytöstä kapasitiivisiin ja induktiiviisin kuormiin jos vain tiedetään kuorman impedanssikuvaaja ja vaihekuvaaja. Herkkyys riippuu taajuudesta. Herkkyyden voi ajatella tehoherkkyytenä (esim. äänenpaine suhteessa 1w) tai jänniteherkkyytenä (esim. äänenpaine suhteessa 2.83V). WinISD:llä näkee melko tarkasti herkkyyden (ainakin vertailuita voi tehdä elementtien kesken hyvin) kun syöttää signaalin tehoksi haluamansa arvon ja menee SPL-ruutuun (ei maximum SPL). En tiedä tarkalleen miten simulaattori tuon tehon laskee; onko kyse 2.83V-jänniteherkkyydestä (kuormasta riippumatta), jos simuloi 1w:llä vai ei(?). Joka tapauksessa simulaattori toimii siten kuin elementtiä ajettaisiin jännitelähteestä eikä teholähteestä, joten tuo syötetty 1W teho ei tarkoita sitä, että sen verran tehoa palaisi jokaisella taajuudella, vaan se riippuu elementin ja kotelon impedanssista kyseisellä taajuudella. Ehkä se tarkoittaa, että 1w palaa impedanssiminimeissä, tai sitten niissä kohdissa joissa impedanssi on 8 ohmia, mene ja tiedä. Esimerkiksi suljetuilla vaste laskee loivasti matalia kohti, ja herkkyys (vapaakentässä) matalilla on usein hyvin pieni. Suljetun ~12dB/okt vasteva vaste tarkoittaa, että oktaavia alemmas mentäessä samaan äänenpaineeseen tarvitaan noin 16 kertainen teho vapaakentässä jos impedanssi olisi vakio (mutta sitähän se ei ole). Huoneessa room gain, sijoitus, kuuntelupaikka, moodit ja muut seikat vaikuttavat todelliseen lopulliseen herkkyyteen.
Aiheesta oli joskus 80-luvuella AES:ssä tehty tutkimus, jonka mukaan ihmiskorva aistii nimenomaan matalilla taajuuksilla paremmin särön äänessä kuin suuremilla taajuuksilla. Johtuen korvan paremmasta herkkyydestä särötaajuuksilla matalilla taajuuksilla verrattuna korvan herkkyyskäyttäytymiseen korkeammilla taajuusalueilla.
Toi on ihan totta, mutta kuunteleeko joku pelkkää subbaria/matalia taajuuksia? Muiden äänien seasta niitä säröjä ei helposti erota. Kerrostalossa tai muuten kovapintaisessa huoneessa särötkin tosin korostuu, kun kaikki äänet heijastelee kovista pinnoista. Tietokoneen tuulettimetkin on kerrostalossa paljon äänekkäämpiä kuin jossain puisessa tilassa.
Muistin väärin, se olikin j_a_k joka sanoi että: "Kyllähän tuollainen paljon piikkitehoa tarjoileva pääte soveltuu enemmän yläpään pönttöjen kuin subbarien ajamineen."