Bass I love you biisillä vähän testailin. Kuormana nämä subbarit on helpot, koska suljetut kotelot ovat Q-arvoltaan 0.585. Laitoin bassoille +6db korostusta. Matalimmassa taajuudessa liikerata rupesi olemaan aikalailla alueensa ääripäissä. Simuloinnin mukaan 50w teho tuottaa 10hz (tuo matalin tuossa biisissä varmaan jossain 5-10hz välissä) ~+-10mm liikeradan. Samalla tarkastelin ulostulon tasoledejä, jotka tuossa kohtaa kävi ~-15 db:ssä. Ainakaan sinänsä ei mitään puutumista tapahtunu, vaan taso nousi ihan nätisti samassa tahdissa inputin kanssa( ehkä karvan enemmän tasoledit nousi ihan matalimmissa vs korkeampiin). -15db vastaa suunnilleen ~2x50w tehoja, jos max tehot on 2x800w. Tästä nyt ainakin voi päätellä, ettei päätteellä ole ainakaan musiikilla mitään vaikeuksia ajaa ainakaan suljettuja koteloita myös matalimpiin taajuuksiin. Pitäisi saada jokin vaikeampi kuorma, ehkä pienehkö matalalle viritetty refleksi ja leffarymistelyt Täällä kämpässä tuo äsköinen on jo semmoista luukuttamista, että kyllä pidemmällä vedolla on naapuri oven takana.
Mittausten mukaan 20 kHz on 0.8 dB vaimeampi kuin 1 kHz sekä 4 että 8 ohmin kuormilla. Diskantti ei siis ole pahasti vaimentunut, eikä vaimennus muutu kuorman mukana.
Mistä nuo luvut ovat? Taajuusvastettahan ei voi laskea siitä kuinka paljon vähemmän tehoa tulee 20kHz:iin. Itse tarkoitin tätä mittausta, jonka mukaan 8,4 ohmin kuormaan 20kHz on 2,1dB vaimentunut: http://www.avsforum.com/avs-vb/showpost.php?p=13869426&postcount=701 D-luokkaisten alipäästösuodin lähdössä vaikuttaa aina eritavoin riippuen millainen kuorma vahvistimeen on kytketty, mieti alipäästösuotimen toimintaa... Suodinta mitoittaessa täytyy tietää kuorma, jotta voidaan laskea jakotaajuus. Kun kuormaa muutetaan, jakotaajuus muuttuu. Kuorman laskiessa jakotaajuus alenee. Jos suodin on mitoitettu 8ohmille, niin alempia impedansseja ajettaessa yläpää vaimenee. Jos suodin mitoitetaan 2ohm kuormalle, niin korkeammilla impedansseilla yläpää on korostunut. D-luokkainen tarvitsee alipäästön lähtöön, jotta switching noise (mikä onkaan suomalainen ymmärrettävä termi) saadaan riittävän pieneksi. Useita voltteja sinne silti jää RF:ää. edit. tuossa on nopeasti muutaman D-luokkaisen mittaukset, joissa tuo impedanssin mukana vaihteleva vaste -ilmiö näkyy. http://www.stereophile.com/content/bel-canto-ref1000m-monoblock-power-amplifier-measurements http://www.stereophile.com/content/nad-m2-direct-digital-integrated-amplifier-measurements
Eikös näissä D-luokkalaisissa yleensä ole kaiutinlähdöissä korkeampi lähtöimpedanssi kuin AB/B-luokassa. Siitähän tuo vasteen mutkittelu johtuu. Kun vahvistin on tarkoitettu PA-käyttöön, ei varmaankaan tommonen 2db vaimennus 20 kilossa haittane mitään. Diskantit taidetaan jo muutenkin suodattaa pois ennen 20 kiloo.
Ei johdu lähtöimpedanssista vaan alipäästöstä. Lähtöimpedanssi vaikuttaa vasteen mutkaisuuteen vain silloin kun kuorman impedanssi vaihtelee, koska tällöin mataliin impedansseihin häviöt ovat selvästi suurempia kuin korkeisiin. Korkealla lähtöimpedanssilla vaste mutkittelee impedanssikäyrää seuraillen - se siis ei myöskään lisää häviöitä (= laske vastetta) vain yläpäässä, vaan siellä, missä kuorman impedanssiminimit sattuvatkaan olemaan. Jos impedanssi on sama koko kaistalla, on häviöt samat ja vastekin tästä syystä suora. Stereophilen testeissä näkyy resisitiivisen kuorman käyrät ja myös keinokuormakäyrä. Lähtöimpedanssissa ei pitäisi olla mitään suuria eroja, tai korkeintaan niin päin että D-luokkaisissa se on yleensä pienempi, koska niissä ei nähtävästi käytetä emitterivastuksia, joka on taas suurin/lähes suurin lähtöimpedanssiin vaikuttava (nostava) tekijä ab/b-luokkaisissa. En ole varma tarvitaanko D-luokkaisissa myöskään stabilisoivaa lähdön sarjakelaa tuosta alipäästösuotimesta johtuen. Ab/b-luokkaissa sarjakela on melkein aina, jotta pääteaste toimii vakaasti (oskilloimatta ultrataajuuksilla) kapasitiivisiin kuormiin.
Totta, 2.1 dB on oikea luku. Tämäkin on vähemmän kuin normaali iästä johtuva kuulon heikkeneminen 20-vuotiaalla. Kun alipäästösuodatuksen jakotaajuus on valittu riittävän korkeaksi niin muutos kuultavalla alueella on häviävän pieni. Tässä tapauksessa vaimennusta on sen verran paljon 20 kHz:ssä, ettei jakotaajuus voi oikein olla riittävän korkealla.
Ei ole aina korkeampi lähtöimpedanssi D-luokkalaisessa. Mutta lähtöimpedanssi vaikuttaa resistiivisellä kuormalla korkeilla ja matalilla taajuuksilla samanverran, eli vaimentaa kaikkia taajuksia samanverran (ajattele vastusjakona kuorman kanssa). Kapasitiivisellla kuormalla vaikuttaisi RC-filtterin tapaan. Crown lupaa vasteen -1dB 20kHz:llä, toinen debba voi mennä testilaitteistonkin piikkiin.
Tämä on valitettavasti toiveajattelua, luitko linkittämäni mittaukset? En ole itse löytänyt ainuttakaan D-luokkaisen vahvistimen mittausta koskaan, joka ei osoittasi hyvin selkeitä vastemuutoksia audiokaistalla kuormasta riippuen. Jos satut löytämään, niin linkin voi pastettaa. Tuo on yleisesti tiedossa oleva, tunnustettu haittapuoli. Jos siihen lääke olisi keksitty, niin varmaan kaikki tekisivät niin. Merkityksetöntä siis?
Kuvissa ainakin vilahti skooppi. Veikkaisin, että on mitattu syöttämällä vakiojännitteen eri taajuuksilla vahvistimen lähtöön ja skoopilla mitattu ulostuleva jännite. Ainakin mahdollisuus olisi ollut saada 0,0x depan sisään tarkasti, tiedä sitten miten on mitattu. Crownin pitäisi lmoittaa myös impedanssi, jolla vaste on vaimentunut 1dB. edit. Olikin speksannut, että 4 ohmilla tuo -1dB. Tuo ero ei kyllä millään mene enää mittalaitteiston piikkiin (eikä kaikilla mitatuilla vahvareilla näy olleen aina vaimentumaa 20kHz:ssä), markkinointiosasto keksinyt luvun.
Muistaakseni olen tämän vertailun linkittänyt tänne aikaisemminkin. Noin 1 dB pudotus 20 kHz:lla on perin tavallista perinteisilläkin vahvistintopologioilla. Tuossa testissa K10 ja IT8000 ovat D-luokkasia ja fp6400 on Lab.Gruppenin versio G/H-luokasta. K10:n taajuusvaste ei muutu ollenkaan n. 0.5 dB:n pudotuksesta kuormituksen vaihdellessa äärettömän ja 4 ohmin välillä. Vasta 2 ohmin kuormalla pudotus muuttuu 1.5 dB:hen. Samalla kuormalla fP6400:n vaste tippuu yli 2 dB. IT8000 on esimerkki kuvaamastasi tapauksesta. Miksi sitten kaikki eivät toteuta D-luokan vahvistinta kuten Powersoft? Ehkä se vain ei ole vielä helppoa tai halpaa. Riippuu kuuntelijasta. Kaikille yli 30-vuotiaille melko ilmeisesti. Eikä tuo kovin paljoa poikkea muista vahvistimista. Itse asiassa se on aika samoissa arvostetun Lab Gruppenin kanssa.
Ainahan sitä voi huudella ilman lähteitä. Skoopilla mitataan jänöt muutaman millivoltin tarkkuudella, jopa oma HP 54503A vanhuskin siihen pystyy. Digiskoopit osaavat laskea p-p-arvon, RMS-arvon jne. suoraan, joten ei tarvitse mitata näytöltä. Analogiskoopilla voi tulla pientä heittoa näytön tulkitsemisessa, ellei skooppi osaa ilmoittaa mainittuja arvoja. Vaikka skoopin jännitelukema heittäisi (huono kalibrointi), niin se heittäisi saman verran jokaisen audiotaajuisen pistetaajuuden kohdalla, eikä siten että vain yläpää on "sattumalta" vaimentunut. Skoopeissa nopeus kyllä riittää, audiotaajuuksilla skoopin signaalin sössiminen on tasalaatuista. Eroja ei voi syntyä muualla jos samalla skoopilla tarkastetaan asiaankuuluvasti signaalilähteen lähdöstä, että se syöttää vakiojännitettä noilla pistetaajuuksilla, ja mikäli ei syötä, niin asia hoidetaan kuntoon. Ei ole niin vaikeaa . Vertaaminen muihin saman jannun mittauksiin ei anna aihetta olettaa suurta virhettä.
Analogisen päätteen kaistan ulottaminen esimerkiksi 200kHz:iin (-1dB) ei ole ongelma. Eipä noilla mittauksilla paljon voi keulia kuin korkeintaan tuossa porukassa. Powertsoftin vaihe heittää testissä näyttävästi aivan häränpyllyä audiokaistalla. Yleensä vaihesärö on muutaman kymmenen asteen sisällä pahimmillaan, en tiedä miksi D-luokka senkin näyttää sössivän (pahoittelut asenteellisuudestani jo etukäteen ). Powersoftin THD on aivan pienillä tehoilla suurehko, eli äänenlaatu ei ole silloin paras mahdollinen. Pohjakohinan perustaso on vain -90-100dB signaalista 2,83V lähtöjännitteellä eli häiriöetäisyys ei ole huippuluokkaa. Balansoiduille analogisille monopäätteille ei tuota vaikeutta saavuttaa -135-140dB (2,83V) pohjakohinan perustasoa. Paras mitä olen nähnyt on ollut noin -160dB (2,83V), jonka näin eräiden D-luokkaisten monopääteiden mittauksista (muutenkin ainoa vastaan tullut D-luokkainen mittausten perusteella, jota voisin harkita kokoäänialuekäyttöön). THD taajuuden funktiona -mittaus olisi varmaan paljastanut lisää D-luokkaisten perisyntejä, eli voimakkaasti diskantteja kohti kohoavan särötason. Muuten ihan menettelevät mittaukset Powersoftissa D-luokkaiseksi ja pahoittelut krittiisestä arvioinnistani. DIM100 on ilmeisesti dynaamisen keskeismodulattiosärön mittaus (mitkä taajuudet onko tietoa?). Se oli lab gruppenissa aika hakusessa kun useissa prosenteissa huitelee. Lienee jotain sukua TIM:lle nämä DIM:t. Ei varmaan kuulosta kovin mukavalta.
Laskin mittausten 1kHz ja 7khz käppyröistä särön kasvuasteen eikä tullut puhtaita papereita kellekään. Laskin pienien tehojen korotuksen silmämääräisesti, enkä kiinnittänyt huomiota mitä eläimellisillä tasoilla tapahtui. Powersoft 1kHz: 0,005% = -86dB 7kHz: 0,015% = - 76,48dB Nousua ~9,5dB. Lab Gruppen 1kHz: 0,025% = -72dB 7khz: 0,12% = -58,41dB Nousua ~13,dB Crown suurin piirtein vastaavat kuin Lab Gruppenissa. Huippuhyvä suoritus olisi esimerkiksi 0,0003 %:ia (noin -110dB) THD 1kHz:ssä, joka ei nouse lainkaan vielä 7 kilohertsiin mentäessä, vaan nousee hieman vasta 20kHz:ssä esim. 0,0007 %:iin (noin -103dB). Tällaisia huippuetuvahvistimen tavoin säröttäviä päätevahvistimia on tehty hifivahvistimien saralla todistettavasti. Pro-maailman päätteet säröttävät jotkut yhtä paljon kuin parhaimmat dynaamiset elementit ja dekadin enemmän kuin ESL-kaiuttimet, mikä on elektroniikalta surkeasti. Subbareita toki ajelee melkein millä tahansa päätteellä kunhan teho riittää.
Verrataan nyt omenoita omenoihin eikä appelsiineihin. Usean kilowatin teholuokassa ei tällaisia vahvistimia helposti löydy. Lottovoittajalle sopivassa hintaluokassa voi muutama malli olla. Realistisia arvioita voi katsoa muista AVS:n mittauksista. Et sitten tullut katsoneeksi IT8000:n vaihetta. Sen ryhmäviive on vielä yli 70 kertaa suurempi. 28 mikrosekuntin viive tarkoittaa sitä että 20 kHz taajuudella ääni on 10 mm jäljessä matalimpia taajuuksia. Tällä ei vielä ole mitään kuultavaa vaikutusta. Voisiko asenteellisuuteesi vaikuttaa se että linkaamani taajuusvastemittaukset eri kuormiin eivät sopineetkaan teorioihisi ja sinulle tuli kova tarve etsia vahvistimesta muita puutteita? Vastauksessasi ohitat kokonaan sen kysymyksen josta keskustelua käytiin :hitme:. Miksi pitäisi olla parempi, kun 0.1% on aivan riittävän hyvä. Kaiuttimissa syntyy moninkertainen särö tähän nähden. Häiriöetäisyys on suurempi kuin halpisvahvistimien koko dynaamiikka ja nekin on todettu käytännössä normaalikäytöön riittäviksi. 0 dBV on muuten 1.0 V eikä 2.83 V. Noin hyvä häiriöetäisyys on kieltämättä vaikuttavaa, mutta valitettavasti siitä ei ole mitään hyötyä normaaleissa kuunteluolosuhteissa. Todellisuudessa noin hyvät tulokset edellyttävät samaa tasoa koko signaaliketjulta, mikä tuskin toteutuu. DIM on tosiaan dynaaminen keskeismodulaatiosärö. Taajuudet lienevät 3.18 kHz kanttiaallolle, 15 kHz siniaallolle ja 100 kHz jakotaajuudelle. Lab Gruppenia pidetään erittäin hyvä-äänisenä vahvistimena, joten en noista mittauksista säikähtäisi. Särö voi olla reilusti kuuloalueen ulkopuolella.
Kuinka monta kilowattia tarvii tulla? Kyllä noita lähes pari kilowattia (1-2 ohmiin) antavia laadukkaita ja erinomaisesti mittautuvia päätteitä lineaarisilla virtalähteillä saa ilman lottovoittoa. Kotikäyttöön pääkaiuttimille tehoreservi on varmaan riittävä, mutta subbarit voivat vaatia lisää hönkää. Powersoftin vasteen muuttumattomuus eri kuormiin oli D-luokkaisista toiseksi paras koskaan näkemäni, ja tuollainen vaimentuminen ei luultavasti kamalammin haittaisi jos ei nyt ihan mitään yläpäässä 1 ohmiin dippaavaa Scintillaa tai eslua tarvitse ajaa. D-luokkaiseksi se oli hienosti hoidettu, ja Powersoftista selkeästi näkee, että vahvistimet eivät ole sattuman kauppaa vaan pätevän insinöörityön ja mittausten tulosta. D-luokka nyt on käytännöllinen valinta sovelluskohteen mukaan. Olisi mielnkiintoista nähdä mitä saisivat aikaan viimeisen päälle olevilla a- ja ab-luokkaisilla, kun pitäisi valmistaa monopari esim. 10k€ hintaluokkaan. Keskikokoisissa esluissa särö on tavallisesti 90dB/1m-tasolla 0,0X (pl. bassoalue). Oven kokoinen, suorapaneelinen eslu voi saavuttaa jopa 0,00x tasot ja mikseipä myös saman kokoinen hieman kaareva paneeli, vaikka se ei olekkaan luonnostaan niin lineaarinen kuin suora. Dynaamisissa huippuelementeissä (mm. Accuton) säröt ovat parhaimmillaan 0,1 %:ia (90dB/1m). Dynaamiset nauhaelementit pääsevät jonkun verran tämän alle toisinaan. Riittävyys on suhteellista. 0,1% särö elektroniikassa voi olla käyttökohteesta riippuen riittävä (ulkoilmakonsertti 120-130dB lasissa ja yleisö kännissä), mutta huippukaiuttimille löytyy varmaan jotain sopivampaa.
Tässä nyt unohdetaan se, että nämä on Pro-luokan laitteita. Suunnitelupolitiikka tuskin on se, että niitä säröjen viimisiä kymmenyksiä tai satasia viilaillaan pois. Muutenkin erittäin moni ei vielä edes kuule 1-2% säröä äänestä. Taisi joskus olla vanhassa hifi-lehdessä juttu, jossa maininta, että tavallisen pulliaisen harmoonisen särön kuulokynnys on jotain 3-4% luokkaa. Harjaantunut korva saattaa jo sen 1% särönkin kuulla. Sitä alhaisemmat särölukemien kuuleminen menee aikamoiseksi henkimaailman jutuksi/kiistelyksi. Anyway, tää XTi vaikuttaa erittäin hyvältä koneelta hinta/laatusuhteeltaan, kun otetaan ominaisuudetkin huomioon. Tehoissa ehkä tulee takkiin tehokkaimille B-luokkalaisille. Häiriöetäisyydessä tää pyyhkii lattiaa T.Ampeilla ja muilla halpiksilla B-luokkalaisilla.