Paras taskulamppu!

Kiitti vinkistä. Laitoin tuolta tilaukseen alkuun 8xAA + 4xAAA Enelooppeja. Eikös ne voi ladata ihan Lidlin laturillakin?

Tai onhan mulla on myös Applen laturi, jossa tulee mukana Enelooppeja. Sillä ainakin onnistuu.

 

Ei ole hinnalla pilattu. Miltä tuntuu?

 

Linkkasin näemmä väärin, hinta oli 10 ja 11 dollarin välissä.
Ei ollut 18650 akkua hollilla, niin hyvin pikaisesti testasin vain 3xAAA paristolla, kyllä se lampusta kävi
Zoomin takia tuon otin. Pitää vielä kunnon akun kanssa kokeilla.
Zoomi oli mallia eteen/taakse, ettei kierrettävä.

 

Onko tuossa paljonkin eroa käyttääkö 18650 akkua vai 3xAAA alkaliparistoa?
Meinaan vaan että kannattaako sen takia ostaa 33 euron laturi + 2 akkua?

 

Kyllä akut puskee aina enemmän virtaa.

Tuo laturi on aika arvokas...tässä halvempi:

http://www.dealextreme.com/p/dsd-18650-cr123a-charger-black-936

 

Tilasin samana päivänä sekä ebaysta että DX:stä ja tänään tuli. Täytyy vielä käväistä postista noutamassa paketit.

 

Itsekin tilasin tälläisiä CREE Q5:sia pari kipaletta ja tuli viikossa. Erittäin nopeaa toimintaa. Itse fikkari ehkä vähän lelumpi kuin odotin, mutta hintansa väärti esim retkifikkariksi. Täytyy vielä laittaa tuo akkulaturi tilaukseen jos kerran valoa saa niillä enemmän irti.

Kiitos vinkeistä, taisin jäädä koukkuun. Seuraavaksi jokin oikea valonheitin.



Iso

 

18650 Akkuja vaikka täältä:
http://www.dinodirect.com/trustfire-lithium-battery-18650-2400mah-currency-EUR.html

5€/2kpl

Laturikin varmaan tuolta löytyy sopuhintaan.

 

Mulla näkyy hintana € 6.19. Sekin on kyllä halpa, maksoin itse 10 euroa / 2kpl posteineen noista samoista.

 

Add cart -> ja sieltä secure checkoutin päältä löytyy Apply coupon code, niin saa -20% extraa

 

Akkula.fi:ssä on Eneloopit tarjouksessa. Laitoin toisen satsin tilaukseen. :thumbsup:

 

http://www.ebay.com/itm/ws/eBayISAPI...ht_7579wt_1185

Minäkin tilasin näitä kaksi ja 3000mAh 18650 akulla on kyllä "arkikäyttöön" riittävästi potkua. Tuollaiseksi 9€ valaisimeksi on kyllä hinta/laatu kohdillaan. Tulivat myös nopeasti sillä tilasin lamput lokakuun 26. päivä ja tulivat paikalliseen postiin jo marraskuun 2. päivä.

 

Näitä kokeilin ensi kertaa eilen. Pienempi on kätevä ja saatiinpa se heti eilen hyötykäyttöönkin pimeällä pyöräillessä. Pyöräpidikettä voisi koittaa etsiä tuolle, mutta toimii ihan ok hihnan kera kädessäkin. Valotehoa on aivan riittävästi

STL-V2 taas on aikamoinen peli. Strobo-moodilla saa pimeällä pään pyörälle hyvin äkkiä. Valotehoa on sen verran että silmiin sattuu jos valkoiseen seinään osoittaa. Täytyy kompensoida käytön yhteydessä näin:

Akkuina käytän TrustFiren suojattuja 2400mAh 18650. Kts. Juhaan linkki yllä: http://www.dinodirect.com/trustfire-lithium-battery-18650-2400mah-currency-EUR.html

 

Muistakaa, että (18650-) 3000 mAh akkukennoista ei saa ulos niin suurta virtaa kuin 2400 mAh kennoista, vaikka kaduntallaaja kuvittelisi asian olevan päinvastoin.

14 watin 2 kennon 1000 lumenin lamppuun kannattaa tunkea 2400-2500 mAh kennoja tai sitten sikakalliita merkkikennoja 3000 mAh kokoluokassa. 2,0-2,5 A virtaa kennoista imetään.

10 watin 2 kennon 750 lumenin lamppuun voi jo vapaammin panna mitä vain kennoja, koska kennoista imetään vain noin 1,4-1,8 ampeerin virtaa.

Yksikennoisilla lampuilla wattimäärät puolitetaan, eli 7 watin purkuteho haluaa 2400-2500 mAh kennon ja 5 watin purkuteholla kaikki kennot kelpaavat.



Erikoistilanne on sellainen, jossa yhdestä suojaamattomasta hyvästä 18650-kennosta imetään jopa 4 ampeeria virtaa lyhyen ajan. Tällöin noin 12 watin tehon voi yhdestä kennosta ottaa, mutta kennon pitää olla kallis merkkikenno tai edes hyvä kiinalainen. Eikä polttoaikaa ole kuin 20 minuuttia tai jotain vastaavaa. Kenno myös kuumenee voimakkaasti. Tällainen lamppu syntyy yhden tai kahden ledin kuormituksella ilman mitään sarjavastuksia tai regulaattoreita; ledit rinnan suoraan kiinni kennoon. Lediyksilöistä ja akkuyksilöstä riippuen pitää toimintajännite sovittaa kelvolliseksi ja ledien määrääkin muuttaa.
- Jos ledin toimintajännite on liian suuri (3,5-4,0 V eli ledi edustaa vanhaa teknologiaa), se ottaa akusta vain pienen virran eikä pala kirkkaana. Tällöin kannattaa käyttää LiPo-akkua, jossa jännite pysyy korkeammalla tasolla purun aikana. Kirkkautta saa tällöin enemmän panemalla useita ledejä rinnan.
- Jos ledin toimintajännite on liian matala (2,8-3,0 V) akkuun verrattuna, silloin ledi ottaa liikaakin virtaa ja voi hajota äkkiä. Tällöin akkukennoksi kannattaa panna huono kiinalainen LiIon, josta ei edes saa liikaa virtaa ulos, ja jonka jännite romahtaa sopivan alas virran kasvaessa. Eli kun ledi on moderni ja järeä, pitää akkukennon olla jännitteellään joustava osapuoli, että virta saadaan pysymään sopivana.

Eniweis, ledien ja akkukennojen "suorakäyttö" vaatii kokeilua, muuten ledit hajoavat tai akku hajoaa tai valon määrä jää liian pieneksi. Pienimmät valaisimet tosiaan saa tehtyä käyttämällä pelkkää lediä ja yhtä kennoa. Esim:

Pienikokoinen KIRKAS valaisin saadaan rakennettua LiPo-kennolla ja kolmella 1000 lumenin ledillä ja pikkuisella kuparisella tai hopeisella tee-itse-kotelolla. Alumiinikotelokin riittää lyhytkestoisiin väläyttelyihin. 3000 lumenin 36 watin suorakytkentävalaisin on kooltaan noin 1*2*5 cm. Akkuna 3,7 V 300 mAh 35 C-tyyppinen ajoakku (Turnigy nano-tech 35c 300 mAh). Polttoaikaa minuutti, enintään kaksi. Avaimenperävaloksi riittävä aika. Harvemmin sitä avainta reikään sohitaan yli minuuttia. Ja se 3000 lumeniakin taitaa riittää. Käytännössä valoa saa käyttää kerrallaan vain muutamia sekunteja, koska valaisimen kotelointi kuumenee voimakkaasti. Jos kotelointia eli jäähdytystä parannetaan, saa käyttää kokonaisen minuutin, huijui, mutta valaisimen kokoluokka moninkertaistuu.

Pikkusormen kokoinen 3000 lumenin lamppu on kätevä, vaikka sitä voikin käyttää vain muutaman sekunnin purskeissa. Kun lamppua pitää käden sisällä, ihmisen verenkierto toimii jäähdyttimenä. Lamppu lämpenee muutaman sekunnin polton aikana kuumaksi ja käsi viilentää lampun kotelon kun valo sammutetaan.


.

 

Ottakaa nyt joku järki päähän kun puhutte "kirkkaasta ja sokaisevasta" 300 lumenin lampusta. Ei pienintäkään yhteyttä todelliseen faktaan.

Mikä on adjektiivi 3000 lumenin lampulle? Entä 170000 lumenin militaari-etsintävalaisimelle?

Spoiler

TASKULAMPPU voi antaa valoa 0,001 lumenista (pilkkopimeässä näkee löytää lampun) äärettömään lumeniin. Jokaiselle kirkkaustasolle ja valokuviolle löytyy hyvä käyttökohteensa. Ei ole olemassa parasta kirkkaustasoa tai parasta valokuviota. On vain tilanteeseen sopivia ja sopimattomia. Siksi en kommentoi taskulamppujen valon määrää tai kuviota.

Mutta jos joku alkaa väittää, että tieliikennekäytössä tai maastossa eli siis fillarissa jokin 0...300 lumeina muka riittäisi, niin väittäjällä on äärimmäisen vakava näkövamma tai väärät pillerit. Mikään valomäärä ei ole ikinä tarpeeksi paljon, liikkuvassa ajokissa.

Pieni valomäärä riittää vain huomiovaloksi, ettei rekka aja polkijan päälle. Ei riitä valaisemaan tietä niin, että uskaltaisi polkea 30 km/h vauhdilla täyspimeää tietä pitkin, jota valaisee vain omalla fillarilampullaan. Mitä suurempi ajonopeus, sitä enemmän valoa tarvitaan.

1000 lumenia pelkällä ledillä ilman optiikka riittää parin metrin päähän, voi polkea kävelyvauhtia. Kun optiikkaa muutetaan kapeammaksi ja kapeammaksi, valo yltää etäämmälle ja etäämmälle. Samalla kun valoläiskän koko pienenee ja se ulotetaan etäämmälle, sen hyödyllisyys katoaa; ei enää näekään mitä tapahtuu heti renkaan edessä.

3000 lumeilla pärjää jo paremmin: Yksi ledi komennetaan antamaan lähivaloa paljaaltaan tai erittäin laajalle levittävällä optiikalla. Toinen ledi hoitaa keskimatkan eli alueen 2 metristä eteenpäin. Kolmas ledi on tiukka spotti, joka valaisee kaukaiset kohteet.

2,4 watin dynamolla saa luotua ledivaloa enintään 400 lumenia kun käytetään useita teholedejä pikkuisella virralla optimihyötysuhteella. Dynamovalaisussa, kun energiamäärä on rajallinen, voidaan valokuviota optimoida ja saada jollekin leppoisalle ajonopeudelle sopiva kuvio, mutta 30 km/h nopeutta oudolla tiellä pimeässä ei kannata lähteä ajamaan dynamovaloilla. Ensimmäinen monttu tai tiiliskivi tai nukkuva koira tiellä ja matka loppuu siihen.

Esteet pitää nähdä monta sekuntia etukäteen. Jos ajaa 36 km/h vauhtia niin etenee 10 m sekunnissa. 3 sekunnin havainto+reagointiaika tarkoittaa, että este pitää nähdä 30 metrin päästä, jotta ehtii ymmärtää mitä näki ja ehtii jarruttaa tai pohtia minne ojaan väistäisi. 300 lumenin taskulampulla tai dynamovalolla EI voi valaista 30 metrin päässä olevia esteitä riittävällä valoisuudella. Ja jos spotti on niin äärimmäisen tiukka, että lamppu valaisee 30 m päässä, niin tie on pimeänä alueella 0-25 metriä, eli esteeseen törmätään sokkona. Tie pitää olla tasaisesti valaistuna eturenkaasta eteenpäin; sinne 30 metriin saakka. Ja etenkin eturenkaan kohdalla valoa on ehdottoman pakko aina olla. Kuvitelkaa vaikka tilanne, että ylitätte pimeässä ojaa tai lammikkoa kakkosnelosen tai muun kapean rampin avulla. Jos ei näe onko rengas rampilla/puukepillä vai ei, pudotaan tasan varmasti sinne ojaan. Vaikka siellä 30 m päässä olisi kirkas spottiläiskä.

Menkää OIKEASTI ajamaan niiden lamppujenne kanssa oudoille pimeille teille ja metsäpoluille, niin loppuu kummasti ne höpötykset pikkusten lumenimäärien riittävyydestä, tieliikenteeseen kelpaamattomista valokuvioista ja valon riittävyydestä nopeasti liikkuvassa ajoneuvossa.

Huippunopeus sen parhaiten todistaa. Ei tarvitse todistaa muille, riittää kun itselleen asian todistaa: Mitä enemmän lumeneita, sitä suuremmaksi ajonopeuden voi kasvattaa, toki oman kuntotason puitteissa. Alle 1000 lumenin maailmassa se lamppu on nopeutta rajoittava tekijä. 3000 lumenilla lamppu riittää nopeaan polkemiseen. 18000 lumenilla valokuviosta saa lisäksi fantastisen, vaikkei valon kirkkautta tarvitakaan enemmän kuin 3000 lumenin versiossa.

Liian kirkas oma valo liikenteessä häikäisee itseä. Jos esim. 1000 lumenin tiukan spotin suuntaa 100...150 cm päähän eturenkaasta, valo on niin kirkas, että muu maailma pimenee, ei enää näe mitä tapahtuu 2 metrin päässä tai kauempana. On siis tärkeää, että oma valo on sopivan himmeä ja sopivan laajalle alueelle valoaan lähettävä.

Ikävä kyllä termi "sopiva" vaihtelee ympäristön valoisuuden mukaan, ja vastaantulevien häikäisykin vaikuttaa asiaan. Pilkkopimeässä metsässä pärjää HIMMEÄMMÄLLÄ valolla, koska ei ole häikäisyä tuottavia valolähteitä eikä kiiltäviä häikäiseviä kohteita. Mitä nyt elukoiden silmät maagisesti hohtavat kirkkaina täplinä kun elukka katsoo kohti valaisijaa.

Kaupungissa taas katulamput antavat valaisevia läikkiä sinne tänne, ja läikkien väliin jää hämäriä alueita. Oma lamppu "katoaa" kun ollaan katulamppujen valaisemalla alueella. Jos oma lamppu on liian himmeä, katuvalo häikäisee eli silmän himmennin sulkeutuu, ja kun tullaan pimeämpään kohtaan, silmä on osittain sokaistunut eikä oma valo riitä. Näin tapahtuu alle 300 lumenin lampuilla. Siispä kaupungissa tarvitaan riittävän KIRKAS valo. Että katuvalojen ailahtelu ei enää muuta silmän himmennystasoa. Oman valon pitää olla "aina näkyvissä" tien pinnalla, myös katulampun alla. Jos oma valo on liian kirkkaaksi säädetty, kaupunki muuttuu kuin pimeäksi metsäksi eli silmä ei enää näe mitä tapahtuu oman valoalueen ulkopuolella. Kaupungissa on olennaista säätää oma valo juuri sopivaksi, että näkee myös oman valon kantaman ulkopuoliset kohteet.

Mitä enemmän kärsii häikäisevistä vastaantulijoista (autotien vasemmalla puolella oleva pyörätie on alempana kuin autotie eli auton valot posottavat suoraan polkijan silmään), sitä kirkkaampi oman valon pitää olla.

Kokemuksista viisastuneena tuleva valaisimeni on kirkkaudeltaan säädettävissä nollasta 18000 lumeniin, tarpeen mukaan. Hetkellisesti kirkkaammaksikin, mutta jäähdytys siis suunnitellaan 18000 lumenin jatkuvaa kirkkautta varten. Minä en anna lampun rajoittaa ajoani, vaan lampun pitää helpottaa toimimista, vaihtelevissakin olosuhteissa.

Lampussani on erikseen huomiovaloelementit, että muut näkevät olla ajamatta päälle.
Erikseen on valoa lähettävät elementit. Näitä valoja ei kukaan varsinaisesti näe, mutta tielle levitetään noin 15000 lumenia valoa strategisiin paikkoihin.
Lisäksi on yläviistoon liikennemerkkejä valaisevat stroboledit. Jokainen, joka on käyttänyt strobovaloa liikennemerkkien havainnointiin, ymmärtää mistä on kyse. Stabiililla valolla silmä ei oikein huomaa opasteita kunnolla. Vilkkuvalla valolla silmä näkee opasteet ja heijastimet jo satojen metrien päästä, ne suorastaan ponnahtavat esille taustasta. Strobot suunnataan niin, ettei valo osu autoilijoihin/polkijoihin, vaan valo levitetään "henkilöauton kattojen yläpuolelle", koska siellä niitä opasteita enimmäkseen luuraa.
Erikseen on vielä "kaukovalot", jotka päästävät 18000 lumenia stabiilia sekä strobovaloa vapaasti eteen ilman häikäisyrajauksia. Tätä moodia käytän metsässä tai kun ketään ei ole missään häikäistymässä. Aina kun on muita liikkujia näkösällä, käytän lähivalomoodia, jolloin valoa ei päästetä liikkujien silmiin. Valoa päästetään tällöin vain silmien ala- ja yläpuolelle.

Yksikään kaupallinen fillarivalo ei ole ikinä samaan kyennyt, eikä ikinä tule kykenemään. Itse ne valot pitää rakentaa jos hyvää haluaa. Ja kaalipäille vielä rautalangasta: Minulla on siis rakenteilla 18000 lumenin valosysteemi, joka EI HÄIKÄISE KETÄÄN. Jos joku ääliöpaskiainen 1000 lumenin lamppuineen joskus polkee minua vastaan, ja häikäisee minua, niin minäpä sitten vastavuoroisesti valistan häntä 36000 lumenin hetkellisellä oppitunnilla.

Nimittäin: tyypillinen taskulamppu tai sen kaltainen fillarivalo, jossa ledi "näkyy" suojalasin takana, häikäisee aina ja väistämättä vastaantulijat. Ledin valon pitää kulkea joko heijastimen kautta tai linssin kautta ja niin, että ledin suora säteily ei osu ketään silmiin. Epäsuora heijastin tai asfäärilinssi pudottaa valoa lähettävän pinnan ominaiskirkkautta ja lieventää häikäisyä. Pelkkä ledi lähettää esim. 12 watin valotehot 4 neliömillimetrin valopisteen kautta (3 W per neliömillimetri). Kun sama valo epäsuorasti heijastetaan 40*40 mm suojalasin kautta maisemaan, suojalasissa, jonka silmä nyt näkee, vallitsee enää 0,0075 wattia per neliömillimetri kirkkaus. 400 kertaa himmeämpi kuin pelkän paljaan ledin katselu. Eipä enää häikäise niin pahasti.

.

 

Tuskin saa DVB-G koskaan valmiiksi tuota 18000 lumenin "pyörälamppua". Kulkeeko se sinulla pyörän peräkärryssä vai onko siellä akut? Jos saatkin rakennettua tuon tehokkaan lampun mistä puhut, niin haluaisin kyllä nähdä siitä sitten kuvan...

 

1-ledinen 1000 lumenin taskulamppu kuluttaa hakkureineen sähköä noin 14 wattia.

18-ledinen (samoja ledejä kuin äskeisessä) 1000 lumenin fillarilamppu kuluttaa hakkureineen sähköä noin 6 wattia. Tässä on jutun juoni. Fillarikäytössä valoa tarvitaan pitkäkestoisesti, joten kannattaa jakaa työmäärä useille ledeille niin akkujen painon voi helposti puolittaa.



400 gramman akulla (esim. 11,1 V 5 Ah 55,5 Wh) fillarilamppuni palaa "täydellä teholla" eli 18000 lumenilla varttitunnin verran eli lyhyen kauppareissun voi hoitaa kirkasvalohoitomoodilla. Puoliteholla eli 100 watilla kun ledejä polttelee, saa puolen tunnin polkemiset valaistua noin 10000 lumenilla. 50 watilla ajelee tunnin verran noin 6000 lumenin valossa. 22 watilla 2½ tuntia 3000 lumenilla, joka on minimivalomäärä jota suostun käyttämään.

Akkuja roudataan mukana niin monta kuin milloinkin tarve on. Eli jos on aikomus ajaa pimeällä kelillä vaikka 3 tuntia ja haluaa valomääräksi keskimäärin 6000 lumenia, otetaan 3 akkua mukaan; 1,2 kilon akut. Tämä valomäärä riittää vilkkaassa liikenteessä. Syrjäteillä sitten poltetaan hetkittäin täyskirkasta valoa tai jopa 200% ylikirkasta, se näyttää hienolta ja valaisee maiseman kauaksi. Ja ajovalot voi sammuttaa aina kun seistään liikennevaloissa. Huomiovaloja kannattaa silti aina polttaa, niihin ei paljon sähköä tarvita.

170 euron ledit, 170 euron akut, 170 euron laturisysteemi... ihan huomenna ei tämä valaisin tule käyttökuntoon.

Spoiler

Ensi kuussa pitää ostaa uusi täysjoustofillari 150 eurolla (paskin mitä maapallolla on ikinä valmistettu) jos niitä vielä on siihen hintaan tarjolla. Entinen fillari alkaa lahota käsiin ja sen korjaamiseen menisi sama summa tai vieläkin enemmän. Kannattaa näemmä ostaa uusi fillari eikä korjata vanhaa. Joka tarkoittaa sitä, että lamppusysteemi viivästyy taas kuukaudella eteenpäin. Aikaisintaan maaliskuussa saan ledit ostettua. Ledikehitys on niin kiivasta, ettei niitä kannata ostaa varastoon, vaan ostan ne ihan viimeisenä ostoksena ja asennan valaisimeen ja lähden ajoon samana päivänä. Ensin ostan laturilaitteet, sitten akut, lopuksi ledit. Kuukauden välein joka askelma, tai kahden, riippuen miten kiivaasti lompakko protestoi.

Joku voi nyt hieman ihmetellä, miksi minä ostan 150 eurolla uuden "huippuhienon merkkifillarin" ja tuhlaan 500 euroa itsetehtyyn epämääräiseen frankenstaini-fillarivalaisimeen.

HÄPEÄISIN SILMÄT PÄÄSTÄNI jos julkisella paikalla joku näkisi minut alle 500 euron fillarilamppua käyttämässä. Minä kun en alitehoiseen häikäisevään rämälamppuun koske edes teflonkepin kanssa avaruuspuvussa kauko-ohjatusti kuusta käsin. Fillari puolestaan saa olla vaikka 1,50 euron arvoinen ruosteläjä, koska olen jo jättänyt taakseni sen vaiheen elämässä, jossa brassaillaan fillarin komponenteilla. Lapsellista puuhaa on ylpeillä jollain ylihintaisella titaanisella rattaalla, joka vieläpä kuluu puhki kuukauden polkemisen jälkeen ja vaatii uuden titaanisen rattaan tilalle.

On paljon hienompaa ostaa kerran vuodessa 170 eurolla uudet entistä tehokkaammat ledit, että saa yhden lumenin lisää valoa samalla sähkömäärällä. Ja toki uudet akut vuosittain pitää myös ostaa, että saa yhden wattitunnin lisää kapasiteettia samalla painolla. Ja samaan syssyyn tehdään uuden muotoinen hiilikuitukotelointi uudelle lampulle, kun entinen alkoikin jo kyllästyttää ja naarmuuntua. Eli 500 euroa näemmä aion polttaa uuteen fillarilamppuun joka ikinen vuoksi. Ja sen 150 euroa uuteen halpisfillariin, koska tuon hintaiset ökypolkulaitokset eivät vuotta kauempaa kestä vaikka jeesusteippiä käyttäisi sata rullaa viikossa vikojen paikkaamiseen.

Mopo karkasi käsistäni jo ainakin 15 vuotta sitten, siksipä tässä fillarilla juuri ajetaankin. Ja kaverin autokyydillä silloin tällöin. Koska kaverin AUTOSSA (Wanha Berzeedes Mentz) on niin onnettomat valot, tuli minulle outo himo Panna Paremmaksi valo-osasto. Noin 15000 lumenia paremmaksi. Koska Lexukseni on parkkeerattu hankalasti käsiksi päästäviin märkiin päiväuniin, on ainoa realistinen asennuspaikka megatehokkaalle lampulleni... fillari. Taskuni ei kaipaa valaisemista, mutta märkä asfaltti kaipaa.

.

 

Siis tuo 1700 euron fillari jää nyt sitten kuitenkin hankkimatta?

 

Jää ostamatta juu. Yritän minimoida pystypyöriin tuhlattavat rahat, että jää enemmän rahaa varsinaiseen lopulliseen ihanne-ajokkiin eli nelipyöräiseen umpifillariin; sähköavusteiseen "polkuautoon". 18000 lumenin valosysteemi on tarkoitettu tulevaa nelipyörää varten, mutta prototestailut teen jo nyt ennakkoon pystyfillarilla. Ei ole vieläkään tarpeeksi rahaa nelipyörän rakentamiseen. Ostan vuoden verran rahankeruu-lisäaikaa ping-pong-laatuisella täysjoustofillarilla, joka menee kaatopaikalle heti kun ensimmäinen nelipyöräinen prototyyppi (kattamaton) saadaan ajokuntoon.



Lumenimäärät on nyt jo prototetestattu ja talvella alkaa valokuvion muotoilun ja laadun testailu. Että minne suuntaan ammutaan minkäkin väristä ja kirkkauksista valoa. Noin 4500 kelvinin valoa ajattelin lähimaastoon ampua, jotta sävyjen toisto olisi ideaali. Että erottuu maahan pudonneet lehdet mullasta ja asfaltista. Etenkin se kohta tiessä, jonne renkaat ovat kohta osumassa (kaksi erillistä ajolinjaa nelipyöräajokissa, yksi ajolinja pystyfillarissa), vaatii kaikista laadukkainta valoa (CRI 80-100). Ne kohdat kaukaisesta tiestä ja pientareesta, jonne "ei olla menossa", ne saa valaista huonolaatuisemmalla valolla (CRI 70 tai jopa huonompi) ja värisävykin voi olla kylmempi, jotta saa enemmän hyötysuhdetta. Kuinka kylmää ja rumaa valoa sitten suostun silmilläni katsomaan, se vaatii käytännön kokeilua. Kaupallisten fillarilamppujen 8000 kelviniä voi olla liian sinistä minun makuuni (kaikki ruskeat ja vihreät sävyt näkyvät tasaisen harmaana). 6500-7000 kelviniin yläraja luultavasti pannaan. Se kaventaa ledivalikoimaa, kaikista herkimpiä malleja ei voi käyttää.

Lyhyesti:
- rengasajolinjoissa vallitsee 4500 kelviniä ja erinomainen värintoisto kalliilla erikoisledeillä,
- lähiympäristö edessä ja sivuilla 5500 kelviniä tyydyttävällä värintoistolla keskihintaledeillä,
- kaukaiset maisemat 6500 kelviniä värintoiston laadusta piittaamatta, halpoja superkirkkaita ledejä useita.

Muistetaan sekin seikka, että kun ledejä ylikellotetaan, niiden sävymaisema muuttuu kylmemmäksi ja rumemmaksi, niiden binnausluokitus tavallaan valuu vasemmalle alaviistoon värikartastossa. Jos haluaa, että ledi pysyy ylikellotettunakin sävykäyrästön suunnitellulla neutraalilla keskilinjalla, täytyy ostaa niitä ledejä, joiden binnaus on luokiteltu toivottua enemmän oikealle yläviistoon eli epäpuhtaaksi, jotta ne sitten käytön aikana valuisivat neutraaliin maastoon. Tämä koskee lähinnä kaukomaisemaledejä, joita käytetään vaihtelevalla voimakkuudella tarpeen mukaan. Lähialueledejä ei ole tarve ylikellottaa, joten ne pysyvät optimaalisen sävyisinä aina.



Kevytajokkien valosuunnittelussa valaisimen korkeus maasta on suuri haaste. Valaisin suunnitellaan tietylle tarkalle asennuskorkeudelle (esim. kiinni stongaan 95 cm korkeudelle maasta), mutta ihmiset asentelevat näitä valoja ties mille korkeudelle (etuhaarukkaan/kypärään). Jos valaisin asennetaan liian ylös suunniteltuun nähden, sen valokeila joudutaan kallistamaan alemmaksi, jolloin valokuvion muoto tien pinnalla vääristyy ja lähivaloalue voi tulla liian kirkkaaksi. Jos lamppu asennetaan liian alas, valaisinta pitää kääntää yläviistoon, jolloin se häikäisee vastaantulijoita liikaa ja valo katoaa renkaan edestä. Onneksi MINÄ suunnittelen kaiken. MINÄ rakennan kaiken. MINÄ käytän tekeleitäni ihan itse. Joten poistuu virhemahdollisuudet jokaisessa portaassa. Valaisusta tulee täsmälleen sellainen kuin haluan sen olevan.


.

 

Noniin, murobbs:stä löytyi tieto että ilmeisesti nämä Dinon myymät liekki-trustfiret sitten eivät ole suojattuja: http://budgetlightforum.com/node/5145

Itse tilasin omat suojatut DX:stä.