PA-kaiuttimet vs. studiomonitorit RTA measurements

Etkö huomaa tässä mitään ristiriitaa? Aloitusviestissä juuri sanoit, että sinun tilasi on tuikitavallinen kaikukammio, eli luullakseni silloin huonekorjausta tosiaankin tarvitsisi.

Спойлер

Huomasitko kenelle tuli huudeltua?
Yksi niistä plazan harvalukuisista asiantuntijayrityksen (Promethor) laatiman äänieristys- ja akustiikkasuunnitelman mukaan rakennetuista täysin dedikoiduista oikeista teatterihuoneista löytyy jmt:n omasta asunnosta. Olisin hyvin kateellinen tuon tason kuuntelutilasta. Akustiikka on todellakin aivan toista luokkaa, kuin tavallisessa huoneessa olisi koskaan mahdollista pintaratkaisuin saavuttaa.
Vai lasketaanko sitä omaa asuntoa sitten lähipiiriksi vaiko eikö..

 

Oletteko miettineet paljonko noissa kotimittauksissa menee mittausvirheen piikkiin?

Toisekseen, tekee se antimode muutakin kuin ekvalisointia.

https://www.avforums.com/review/dspeaker-anti-mode-2-0-dual-core-review.355

 

@aheikkinen: mulla ei kaikella todennäköisyydellä ole tämän mittapuun mukaan kunnon laitteita. Viittaamassani kotiteatterissa oli tuolloin Genelecin 8040/8030 (ja jos oikein olen eri lähteistä parsinut, niin myöhemmin mm. AW25, 8260), jotka kaiketi on "kunnon laitteita", joten rajoittava seikka on varmaankin sitten se akustiikka, kun huonekorjaukselle on ehdottomasti ollut tarvetta.

Sinänsä, jos tuo linkittämäni teatteri ei täytä "kunnon akustiikan" vaatimusta, niin ei, lähipiirissäni ei ole "kunnollista akustiikkaa". Epäilen, että ei ole edes Genelecin auditoriossa, koska sielläkin aivan tasan varmasti AV-prossuna oli Anthemin D2v, josta käsittääkseni Anthem ARC:n järein versio on käytössä. Siitäkin huolimatta, että huone on rakennettu Dolbyn huonestandardin mukaan ja kaikella todennäköisyydellä viimeisen päälle.

 

Kirjoitin, että mittaukset on tehty tavallisen suomalaisen omakotitalon olohuoneessa, mutta puhuinko missään vaiheessa, että kyseessä on minun omistamani asunto? Mittausten tarkoitus oli ainoastaan demonstroida kuinka eri tyyppiset kaiuttimet käyttäytyvät tavallisessa huoneessa eri kuunteluetäisyyksillä.

 

Kyllä Iisalmesta löytyy paremminkin soivia kuunteluhuoneita kuin mainitsemasi auditorio ja kyllä olen kuunnellut Genelecin tehtaan eri huoneissa useammankin kerran - ensimmäisen kerran jo yli 20 vuotta sitten...

 

Kuinka korjaat esimerkiksi viimeisissä mittauksissani nähtävissä olevat alle 500 Hz taajuuksilla olevat virheet Genelec 8020B kaiuttimen toistosta ilman kunnon akustointia? Tai kuinka dippikytkimiä kääntämällä vasteen heitot korjataan? Ai bassoalueen roll-offia vai yleistasoa säätämällä?

Mittauksilla mielestäni on maallikonkin erittäin helppo havaita, että normaaleilla kuunteluetäisyyksillä akustiikan parantaminen on VÄLTTÄMÄTÖNTÄ mikäli halutaan tarkka ja värittymätön ääni. Millään hokkuspokkus virityksillä ei päästä tavallisilla kotelokaiuttimilla virheettömään toistoon koko äänialueella. Ei myöskään pelkällä huonekorjauksella.

 

Noniin nyt vissiin päästiin keskusteluosioon:

Miten noista em. taajuusvasteen mittauksista näkee akustointitarpeen?

Jos jätetään tuo huonekorjaus-keskustelu pois tästä ketjusta?

 

Hei,

Suosittelisin tutustumaan impulssivasteen ikkunointiin, mikäli aikoo mitata muutakin kuin pelkkää huoneen soimista. Ja ei, metrin mittausetäisyys ei auta.

 

Suoraan ei mitenkään.
Ensinnäkin pitäisi olla käytettävissä kaiuttimen natiivivaste, jotta selviäisi, mikä on huoneen vaikutusta ja mikä kaiuttimen ominaisuutta. Ellei sitten nimenomaan haluta tehdä akustiikkaa tiettyjen kaiuttimien ehdoilla, mikä on ajatuksena kummallinen.

Toiseksi, mittaus pitäisi tehdä myös aikatasossa (ns. waterfall). Tällöin nähdään korostumien/vaimentumien lisäksi kaiunta-aika. Vaikka vasteen korostumat yleensä korreloivat jälkikaiunnan kanssa, aivan käsikynkkää ne eivät mene.

Kolmanneksi, pitäisi asettaa tavoitetaso. Miten lyhyeen jälkisointiin pyritään? Onko tavoitteena tasainen toisto, vai halutaanko alimpien bassojen soivan aavistuksen pidempään vaikka leffakäyttöä silmällä pitäen? Onko tavoiteena tarkkaamoon sopiva äärimmmäisen 'kuiva' akustiikka, vai haetaanko miellyttävämpää kuuntelukokemusta?

Neljänneksi, käsittääkseni siinäkin tapauksessa, että akustoinnilla halutaan mahdollisimman hyvä akustiikka yhteen pisteeseen, mittaukset on syytä tehdä useammasta pisteestä. Tämä siksi, että voidaan varmistaa (mittaustuloksen muutoksen perusteella), että mikä aiheuttaa ei-toivotun poikkeaman vasteessa. Sivuseinä, lattian ja katon välinen seisova aalto...?

Noin kolmen pennin amatöörin käsityksellä. Voi olla, että lisääkin vaaditaan, ennen kuin päästään suunnittelemaan.

Jos se olisi ihan niin suoraviivaista, että REWillä vaste ja Kontoa kattoon, niin mihinpä ammattisuunnittelijoita tarvitsi? Ja jokainen tuurilla naputellen -tehtyä akustiikkaa kuullut tietää, että tarvetta on.

 

Alkoihan niitä asiantuntevia kommentteja tulla asiaan, kun sohaisi vähän muurahaispesää..

 

Minulla on kyseisistä 8020B kaiuttimista sekä lähikenttämittaukset että akustoidussa kuunteluhuoneessa otetut mittaukset sekä valmistajan datalehdessä olevat mittaukset. Vertailemalla näitä mittaustuloksia toisiinsa selviää monta asiaa, jo ennen Zipman nimimerkin mainitsemiin impulssivasteisiin ja aikaakselille siirtymistä. Toki myös muita mittaustuloksia on mitä en ole tänne vielä laittanut, kun homma meni alkumetreillä puolin ja toisin viisasteluksi.

 

Missä kohdin tuo tapahtui.

Aika harvassa on nämä ketjut jossa esimerkkien ja mittaustuloksien avulla kerrotaan onnistuneesta akustoinnista.

Audiovideossa suht hyödyllisiä jopa oli. akustointiartikkelit.

Sanoisin että taajuusvasteen mittauksen perusteella ei akustointitarpeesta voi sanoa mitään.

Toisaalta taajuusvastetta (bassoilla) on helppo käpäillä ekvalisaattorilla.

Edit: Onko sillä merkitystä onko nurkissa tuollaiset hirvitykset vai syödäänkö bassojen taajuusvastetta ekvalisaattorilla? Varsinkin jos oletetaan että kaiuku ja huoneen sointi on kurissa normaalilla sisustuksella.

 

Itse uskon vakaasti, että liian voimakas taajuusvasteen korjailu normaalissa huoneessa ekvalisaattorilla pilaa äänen, koska aaltomuoto ja impulssivaste täytyy myös huomioida toistettaessa musiikkia. Testisignaaleilla vaste voi olla kunnossa, mutta todellisuudessa ääni voi mennä huonompaan suuntaan.

Paras toisto saavutetaan aina ulkotiloissa, jossa ns. lattiaheijastus on ainoa varhainen heijastus. Vapaassa kentässä muutenkin taajuuskorjaukset toimivat parhaiten, kun ei korjatakaan enimmäkseen huoneen aiheuttamia virheitä.

 

Sähköisellä korjauksella on aina rajansa, ja etenkin aikatason korjausten (kaiunnan) tekeminen on sähköisesti haastavaa, joskin mahdollista. Yleinen filosofia taitaa olla, että mahdollisuuksien rajoissa akustoinnilla ja hienosäätö sähköisesti. Tuo "mahdollisuuksien rajoissa" on vaan monelle ongelma, kun kotiteatteri taikka stereosetti on sijoitettu olohuoneeseen, jossa perhesopu rajoittaa ratkaisuja.

Ei sillä sähköisellä täydellistä saa aikaan, vaikka siinä legendaarisessa "kakskytä tonnia kaiutinkaapeleihin" muuta väitettiinkin (muistaakseni Lyngdorff Room Pefrect).

Bassopään sointi kurissa normaalilla sisustuksella taitaa kuitenkin olla utopiaa. Edes tuon linkittämäsi "hirvityksen" villatötterö ei purrut tarpeeksi alas, vaan lisäksi tarvittiin vielä resonaattorit. Eipä lähde sohvalla ja kirjahyllyllä niilläkään. Eli tuolta osin ollaan tukevasti utopian puolella.

 

1. Perustuuko uskomuksesi käytännön kokemukseen?`

2. Mitä tarkoitat "liian voimakkaalla" korjailulla? Suurin osa tolkullisista equttajista hyväksyy sen tosiasian, että kovin korkeille taajuuksille korjausta ei kannata ulottaa, käsittääkseni osittain mm. tästä syystä. Hyllykorjaukset sitten erikseen.

 

Reilun 20 vuoden kokemuksella aiheesta esitin yllä olevan mielipiteeni, jota en toki universaaliksi faktaksi väittänyt.

Omassa hifi-kuuntelussa en hyväksy lainkaan sähköistä korjausta. Ammattiäänentoisto erikseen.

 

Aika kunnianhimoien tavoite huomioiden, että käytännössä jokaisen kaupallisen kaiuttimen sointia on muokattu jakosuotimella muutoinkin, kuin vain konkreettisen jakosuodon osalta. Kuunteletko pelkkiä DIY-vehkeitä, joissa on laajakaistaelementti eikä mitään elementin ja vahvistimen välissä?


Liian agressiivisessa equtuksessa on tunnetut ongelmansa, mutta vaikeaksi menee elämä, jos minkäänlaista sähköistä signaalin muokkausta ei sallita.

 

Toki passiivikaiuttimissa saa olla kaiuttimien valmistajan parhaaksi katsoma passiivinen jakosuodin ja aktiivikaiuttimissa kaiutinvalmistajan parhaaksi katsomat suodatukset sekä vasteen korjailut. Toki tarkoitin sitä, että en itse käytä sähköistä korjausta, vaan signaalitie on ohjelmalähde - esivahvistin - päätevahvistin - kaiuttimet ilman sävynsäätöjä, taajuuskorjausta, huonekorjausta tai muuta prosessointia.

Laajakaistaelementit kuuluvat mielestä matkaradioihin, koska yhtään koko äänialueen puhtaasti toistavaa kaiutinelementtiä ei ole olemassakaan. Toki tarpeeksi hyvällä mielikuvituksella jotkut harrastajat varmasti saa ne puuttuvat taajuudet varmasti loihdittua, mutta minusta ei siihen ole.

 

jonkun harrastajan , tai vaikkapa audiovideon kannattaisi rakentaa jostain yleisesti hyväksytystä diy-kaiuttimesta, kuten vaikkapa nitrosäiliöstä aktiivinen versio automaattisella huonekorjauksella. Vaikkapa rew mittauksen datan perusteella. Tuota voitaisiin sitten arvioida vaikkapa hyvinkään diy-messuilla.

Toisekseen, millaisella mittauksella saisin selville kaipaako oma kuuntelu ja olohuone huonekorjainta?

 

Tässä havainnollistava esimerkki miten tavallisessa omakotitalon olohuoneessa laadukkaankin pienen 2-tie kaiuttimen taajuusvaste heikkenee etäisyyden kasvaessa.

Mittaus otettu kaiuttimesta Genelec 8020B etäisyyksille 20 cm , 1,0 metriä ja 2,5 metriä kaiuttimesta. Kaiutin on metrin korkuisella jalustalla, metrin päässä lähimmästä sivuseinästä ja puolen metrin päässä takaseinästä. Mittaus tapahtui diskantin akselilta ja säädöt nolla-asennossa.

Vaihtoehdot on siis lähinnä joko

a) tyytyä ääneen sellaisenaan
b) lyhentää kuunteluetäisyyttä
c) parantaa akustiikkaa
d) käyttää sopivaa huonekorjausta, jos sellaiseen uskoo

tai kohtien b + c + d yhdistelmä.