Oppenheimer (2023, ohj. Christopher Nolan, Cillian Murphy, Emily Blunt, Matt Damon, Robert Downey

Tuli käytyä elävissä kuvissa tämä katsomassa. Ihan hyvä oli. Itselle olisi kelvannut vähän tiivistetympi ja perinteisempi elokuva jossa olisi keskitytty enmmän pommin kehitykseen, fyysikoihin, heidän työhönsä ja keskusteluihin ydinpommin "moraalisesta" puolesta. Poliittinen ajojahti varsinkin elokuvan loppupuolella rupesi hiukka puuduttamaan. Mini-TV sarjana tämä koko sisältö olisi voinut toimia oikein hyvin.

Teatteriksi valikoitui Pasilan Triplan Bio Rex ja kaks plus sali. Uusi tuttavuus minulle, oikein mukava ja kolmosrivi oli hyvä valinta. Uudeksi teatteriksi tuolla on vähän hassusti 16:9 kangas, ja elokuva esitettiin 2.20:1(?) suhteella, joten kuvassa oli mustat palkit ylhäällä ja alhaalla. Joku myös kommentoi että teksitys oli turhan suurella.

 

Kirjoitetun historian perusteella Einstein ei ottanut osaa Manhattan-projektiin millään tavalla, ja kuten monikin on jo todennut niin sekin keskustelu missä tässä leffassa Oppenheimer kysyy Einsteinin mielipidettä laskelmien oikeellisuudesta, käytiin oikeasti eri tiedemiehen kanssa. Luultavasti ihan jo siksikin että projekti oli erittäin salainen eikä siitä saanut ulkopuolisten kanssa jutella.

Sodan jälkeiset tapahtumat on sitten asia erikseen kun pommi oli jo yleistä tietoa ja miehet olivat samassa työpaikassa.

 

Niin, ei Einstein ottanut millään tavalla osaa pommihankkeeseen. Senhän totesin jo itsekin, että tuo kohtaus oli Comptonin kanssa eikä Einsteinin.
Jotta, että en nyt ihan täysin ymmärrä tuota kommenttiasi.

Jos viittasit tuohon, että keskustelivatko Oppenheimer ja Einstein pommista keskenään, niin siitähän ei ole mitään virallista tietoa, että oliko niin. Lähinnä omaa spekulaatiotani oli se, että jos kaverit tunsivat toisensa, niin tuskin ovat voineet välttyä toistensa näkemiseltä, jolloin ei olisi mikään ihme, jos yleisellä tasolla olisivat pommista keskustelleet. Mutta googlettelin nyt ja sen verran löytyi tietoa, että ilmeisesti Oppenheimer ja Einstein eivät vielä tuolloin olleet läheisiä, vaikka ilmeisesti olivat tavanneet. Joten tuskinpa he missään vaiheessa pommista keskustelivat.
Ja tuosta elämänkerrasta selvisi sen verran, että Oppenheimer jätti omien tuttujensakin kanssa viestittelyn pommihankkeen aikana, koska oli niin kiireinen, ja vasta hankkeen loputtua vastaili isoon kasaan kirjeitä. Joten sekin tukee sitä, että Oppenheimer tuskin oli Einsteinin kanssa yhteydessä, jos ei parempienkaan tuttujen.
Ja noin yleisesti, jos joku ajattelee, että miksi Einstein ei ollut pommin kehittämisessä mukana, kun kerran jenkeissä asui, niin hänen osaamisensa oli ihan väärää aluetta. Joten tuskin hänestä mitään isompaa hyötyä olisi ollut. Varsinkin vielä, kun monet hankkeen fyysikot olivat uuden kvanttifysiikan kannattajia, johon Einstein taas ei oikein uskonut. Sitähän ei kyllä hankkeessa tarvittu, mutta silti hanke oli tietyllä tavalla nuorten fyysikoiden hanke eikä siellä montaa Einsteinen ikäistä vanhaa pappaa ollut.

Suosittelen kyllä tuota elämänkertaa. Tuossakin pommi räjäytetään aikalailla samassa kohtaa tarinaa kuin leffassa. Juuri olen päässyt siihen, että Oppenheimer palailee normaaliin elämään Manhattan-projektin jälkeen.

 

Ei olisi ensimmäinen kerta kun Hollywood kirjoittaa historiaa uusiksi.

T: Vesku

 

No ei, mutta Oppenheimerin kohdalla on kyllä yllättävän hyvin pysytty oikeassa historiassa. Tuota elämänkertaa lukiessa on tullut useampikin hetki koettua, joissa leffa olikin oikeassa, vaikka olin leffaa katsoessa ajatellut, että ei voinut olla totta.

Pari pientä esimerkkiä:

Spoiler

-vaikkapa se lakanat sisälle oli ihan totta. Tosin oikeasti oli, että vaihda lakanat, kun leffassa taisi olla, että lakanat sisälle, mutta kuitenkin käytännössä sama asia.
-Oppenheimer soimasi itseään todella paljon Japanin pommituksista ja piti itseään syyllisenä ihmisten kuolemaan. Ja sai oikeasti jenkkien presidentin haukut niskaan.
-Rakastaja, Jean Tatlockin, kuoleman mysteeri. Vieläkään ei tiedetä oliko kuolema itsemurha vai lavastettu sellaiseksi. Virallisesti se on luokiteltu itsemurhaksi, mutta ruumiinavauksessa oli sen verran outoja asioita, että osa uskoi toisin.
-Oppenheimer ihan oikeasti myrkytti omenan. Tosin jäi siitä kiinni ja isin rahoilla sai jatkaa koulussa. Tapahtuma ei ihan mennyt, kuten elokuvassa, mutta pieni draama on sallittua.
-Ilmakehän räjähtämisestäkin kerättiin vetoja ennen pommin räjäytystä. Vaikka toki tiedettiin, että niin ei käy.
-ja monta muuta pientä asiaa.

Lopusta en vielä osaa sanoa, kun elämänkerta on kesken, mutta toistaiseksi ihan hyvin on totuudessa pysytty. Ainahan pieniä muutoksia draaman vuoksi tehdään, mutta mitään pahoja tässä ei ole ollut verrattuna moneen muuhun elämänkertaan, mitä viime vuosina on tullut.

Hauskasti elämänkerrassa eri ihmisten kuvaukset pommin räjähtämisestä ovat paljon vaikuttavampia kuin elokuvan kuvaus. Yksi fyysikko jopa pelkäsi pommin kirkkauden vuoksi hetken ajan, että ilmakehä kuitenkin sitten räjähti.

 

Alkupuolella tuli fiilis, että tämähän on tosi hieno elokuva, mutta loppupuolen oikeussalidraama ei jaksanut kiinnostaa. Olen jotenkin allerginen moiselle. Ja tosiaan atomipommin räjähdys oli pettymys.

3,5/5 tähteä.

 

Sitten joukolla vaan levyjä ostamaan…

Christopher Nolan: ”Nappaa Oppenheimer blu-raynä, jotta pahat suoratoistoyritykset eivät varasta sitä sinulta”

 

Nyt olisi tämäkin tarjolla iTunesissa 4,99€. Jäi näkemättä elokuvissa, joten ihan mielelläni taidan vuokrata ko teoksen. Ja siitä iloinen, ettei ollut mitään vedätystä hinnan suhteen, kuten esim tää Barbie, joka oli 20€ vuokrahintaan. Nyt taitaa tosin Barbiekin olla normi 4,99€.

 

Piti jo aiemmin oman Blu-ray kopion oston jälkiliukkailla pullistella, mutta unohtui, joten:

Spoiler

 

Tulipas katsottua tämä iTunes vuokrakuvana Appulatöllöllä.
Kuva oli hyvää Dolby Vision tasoa, äänet oli olemassa, mulla kun on vain stereosysteemit niin ei siitä sen enempää.
Leffa oli muuten hyvä, mutta äkkinäistä voi sekoittaa ohjaajalle tyypillinen aikatasosta toiseen hyppely ja kuvalla leikkiminen, ilmeisesti aikatasossa uusinta tapahtumaa kuvattiin mustavalkoisena, muut sitten värillisenä.
Näyttelijät tekivät laatutyötä ja olipa leffaan saatu mukaan paljaat tissitkin.
Leffa kuvasi myös mielestäni onnistuneesti päähenkilön turbulettia mielenmaisemaa, nerouden aiheuttamaa tuskaa keskinkertaisuuksien ristipaineissa.
4/5

T: Vesku

 

Olis ollu mahdollisuus loppukesästä katsella tämä Lontoossa isossa IMAX-teatterissa, mutta oli senverta paljon muutakin ihmeteltävää, että jäi käymättä. Olis ollut kyllä varmaan hieno kokemus, sillä kyllä tämä näytti ihan BD-levyltäkin 55-tuumaiselta telkkarilta hemmetin hyvältä, varsinkin ne IMAX-kohtaukset.

Mutta sitten taas tämä 3 tunnin kesto. En sitten tiedä. Tuntui välillä vähän tylsältä, varsinkin ne sodanjälkeiset kuulemiset kohtaukset olivat sitä vähemmän kiinnostavaa settiä. Ja sitten kun leffan viimeinen tunti oli melkein tätä käsittelyä, niin ei se mielenkiinto ja tarkkaivaisuus ihan kympillä käynyt. Olisin kyllä halunnut enemmän seurata sitä pommin kehittelyä ja Oppenheimerin nuoruusaikoja. Ne nappasivat aina kyllä hienosti mukaansa. Mutta toisaalta taas sitten se loppu kyllä aiheutti kylmiä väreitä, mikä vaati sitten sitä kokonaisuutta.

Nolan on kyllä tämän hetken parhaita elokuvantekijöitä, vaikka en kyllä siitä Tenetistä kauheasti välittänyt. Arvostan tosi paljon ohjaajia, jotka kirjoittavat itse elokuvansa, kuten Tarantino ja Nolan. Nolanilla on myös aina mukana huippuporukka tekemässä leffaa. Ei tämä leffa olisi niin vaikuttava ilman musiikkeja ja huikeaa äänimixausta. Ne nostavat aina Nolanin leffat jotenkin uudelle tasolle.

Näyttely tässä leffassa oli kyllä ihan kymppiluokkaa. Kaikki ketkä ruudussa näkyivät, kuuluisat sekä vähemmän tunnetut, niin kaikki toimittivat. Laatuhan tästä leffasta huokuu yli laitojen. Ei ihme tätä niin kovasti hehkutetaan, kuten yleensäkin Nolanin leffoja. Onhan ne aina tapauksia. Oma ikisuosikki on Interstellar. Pelkkä ajatuskin siitä leffasta nostaa välillä ihon kananlihalle.

Oppenheimer menee sinne Nolanin parhaiden joukkoon, mutta itse olisin kyllä halunnut seurata enemmän sitä pommin kehittelyä. Nyt se jotenkin vaan valmistui. Ja jos totta puhutaan, niin olihan se räjähdys vähän tuhnu.

****

 

Pukin pussista löytyi mm. Oppenheimer ja pitipä samantien katsella.
Kyllähän tämä hiukan torsoksi jäi. Väkeä lappaa edestakaisin sen kummemmin esittelemättä, Google piti olla koko ajan vieressä, että pystyi edes jotenkuten yhdistämään nimen, naaman ja toimenkuvan.
Pommin kehitys jäi lähinnä valitettavan pieneksi sivujuoneksi, kuten myös esimerkiksi Los Alamon rakentaminen. Nimenomaan tuota kehittelyä ja ideointia olisi ollut mukava nähdä enemmän, vaikka toisaalta varmasti Youtube on täynnä aihetta käsitteleviä videoita. Lopun kuulustelut eivät jaksaneet pitää enää mielenkiintoa yllä.
Näyttelijöistä ja visuaalisesta puolesta ei pahaa sanottavaa, mutta kuten aiemminkin todettu, niin itse räjähdys jäi kyllä vähän tussahdukseksi.
Pakko myöntää; Interstellarin jälkeen Nolanin tuotannot on olleet enemmän tai vähemmän pettymyksiä.

 

Jos se pommi kiinnostaa, niin erittäin viihdyttävä elokuva on jo olemassa. Fat Man and Little Boy (1989) Salaisuuksien varjossa.
Ja on tästä jo kaksi televisio sarjaakin, että ei tosiaankaan ole puutetta materiaalista, jos aihe on mielestäsi mielenkiintoinen...

 

Sen verran on pakko kommentoida tuosta elokuvan pommin rakentamisesta, että leffahan perustuu elämäkertaan ja ei siinäkään pommin rakentaminen ole pääosassa. Toki vaikutti miehen elämään huomattavasti, mutta aikamoinen pudotus tuli ihan muutamassa vuodessa koko maailman sankarista kommunistiepäillyksi. Toki olisin itsekin hieman enemmän halunnut tietää pommin rakentamisesta. Varsinkin teknisten haasteiden näkökulmasta, mutta Oppenheimer ei itse kuitenkaan ollut niin paljoa teknisten ongelmien ratkojana kuin hankkeen pomona. Eri ihmiset olivat teknisestä kehityksestä vastuussa. Oppenheimer oli kuitenkin sen verran fiksu kaveri, että ymmärsi täysin teknisen puolen, mutta koska rooli oli eri, ei hän ollut kehityksessä paljoa mukana.

Jos itse pommista haluaa enemmän tietää, niin suosittelen tätä kirjaa https://en.wikipedia.org/wiki/The_Making_of_the_Atomic_Bomb

 

Skyshowtimelle tosiaan pölähtänyt ja sieltä katsottu. Heti aluksi Nolanin pettämättömään tyyliin luodut alkukuvat vespisaroineen saivat kaipaamaan Dolby Visionia. Valitettavasti Murphyn vakuuttavasta työskentelystä huolimatta päälimmäisenä elokuvasta jäi mieleen

Spoiler: spoiler

ensimmäiset 1h 45min kommarikytköksistä jankkaamista, 15min pommia ja loppuaika katkeran kostajaidiootin jauhamista. Ja lopussa paha kai sai palkkansa

Hienoa kuvaa ja näyttelijätyöskentelyä tarjolla, mutta tarina turhan osoittelevaa. Ihan ok kuitenkin ja 4k-levy täytyy hankkia. Jäi kyllä noin katsottuna vähän vajavaiseksi kokemus.

 

Showtimelta myös katsottu ja lievä pettymys. Toki parempi kuva ja ääni olisi voinut auttaa mutta eihän tämä mikään erityisen mahtava draama ollut. Selkeäsi ylihypetetty elokuva. Teknisesti hyvin hoidettu kuten Nolanilla on tapana eikä näyttelijöissäkään suurempaa moitittavaa. Emily Bluntista tulee aina plussaa. Hiukan olisi voinut ehkä tiivistää, loppu varsinkin turhan venytetty. Mutta ei tämä huono elokuva ole. Kouluarvosana ehkä semmoinen 8-. Tulee ehkä hommattua 4K:na jos saa kympillä jostain kampanjasta niin tulee ne Dolby Visionit samalla tsekattua.

 

Ei siinä 4k:ssa ole Dolby Visionia tai Atmos ääniäkään, koska Nolan ei tykkää niistä. Mutta hyvä kuvan laatu ja ihan hyvät värit ilmankin

 

Joo. Nolanin Atmos-kammo oli kyllä tiedossa mutta että myös DV puuttuu. No ei se maailmaa kaada.

 

Skyshowtimelta katsottuna, kuten ylempänä, niin lievä pettymys ja leffassa ei oikeasti ollut mitään ihmeellistä vs hype. Kuuluisat näytteljät näyttelevät kuuluisasti ja sivuhahmoja, toki kuuluisia hekin, vyörytetään jatkuvalla mielenkiinnottomalla tsunamilla silmille.

Northmenin Rufus George Kistiakowskynä nauratti ja harhautti bongailemaan ketä muita hassuja hahmoja näyttelijät ovat tehneet...

Lähinnä tylsä ja pitkä:

***- / 5

 

Tiedä tuosta, mutta iTunesin vuokrakuvassa oli Dolby Vision, Atmoksista niin välitä.



T: Vesku