Oletko jo hidastanut fyysisen median ostamista?

Blu-Ray elokuvien ostotahti on ollut aika tasaista koko ajan eikä ole mitään suunnitelmia lopettaa sitä. Kuvan- ja äänenlaatu on paras ja sillä on todellakin väliä kun katsoo isoa kuvaa erillisessä teatteritilassa. Käytän myös Netflixiä ja sielläkin kuvanlaatu on parhaimmillaan todella hyvää. Lähinnä kuitenkin katselen sieltä tv-sarjoja ja satunnaisia elokuvia. Sarjoissa se onkin meidän perheessä parhaimmillaan, sillä siellä on paljon hyviä, joita katsoo mielellään kerran, enkä haluaisi ostaa tämmöisiä omaan hyllyyn.

Haluan myös omistaa parhaat elokuvat fyysisenä. Nykyisin tulee kuitenkin harkittua huomattavan tarkasti mitä ostaa omaksi ja huonoiksi osoittautuneet laitetaan kiertoon välittömästi. Dvd-aikana tuli hankittua kaikkea ihmeellistä vaan, että sai kokoelmaan lisää hyllymetrejä, siihen virheeseen en enää sorru.

Musiikin puolellakin tulee mietittyä paljon jos siirtyisi taas ostamaan Cd-levyjä. Käytän Tidalia, jossa ärsyttää tiettyjen artistien ja levyjen puuttuminen. Ja sitten erityisesti se kun levyjä välillä katoaa. Spotifyn käyttöliittymä saa minussa aikaan adhd reaktion, joten sitä en suostu käyttämään.

Elokuvat tulee tilattua lähes kokonaan Cdonista kivijalkakauppojen huonon tarjonnan takia ja ovathan hinnatkin paljon edullisempia, oikeastaan blu-ray on tällä hetkellä halpaa kuin makkara.

 

Selaimella katsoessa kaikissa leffoissa, sarjoissa, dokkareissa ja muissa ohjelmissa on stereo-äänet.

Ja tosiaan kokemuksia on sekä vanhempien että tuoreempien elokuvien stereo-äänestä. Yleensä huonoja kummatkin.

Pyrin toki katsomaan bd-soittimella silloin, kun Netflix on käytössä, koska saa monikanavaiset DD+ -äänet. Mutta aina ei ole mahdollista.

 

Spoiler

En varmaan tekisi, jos oikeasti puhutaan siitä, ettei edes askeettisen aktiiviseen elämäntyyliin riittäisi rahaa (uskoisin viettäväni mukavaa elämää jo saamalla 1000-1200 euroa käteen kuussa, joten kyseessä pitäisi olla sitten tuota selvästi alhaisempi summa). Mikäli kuitenkin askeettisen aktiivinen elämäntyyli onnistuisi, niin tekisin sinnikkäästi opettajan hommia.

Onhan tässä sekin näkökulma, että musiikki on tietyssä mielessä enemmän harrastus kuin elinkeino -- lasken tähän kategoriaan kaiken sellaisen, mitä suuri osa ihmisistä harrastaa jo lapsena. Kirjoitan näin siksi, koska faktaahan on, että niin urheilussa kuin musiikissakin vain harva pääsee tekemään harrastuksestaan elinkeinon. Jos Suomesta löytyy paljon ihmisiä, jotka tekevät elämässään vain musiikkia, eivätkä pysty nykymenon takia elättämään sillä itseään, niin syy löytyy enemmän peilin kautta kuin Spotifyn yms. olemassaolosta.

 

Spoiler

No sillähän ei ole todellista merkitystä, yrittääkö joku tehdä musiikista ammattinsa vai "harrastaako" sitä julkisesti, eli kirjoittaa, esittää, äänittää ja julkaisee taidettaan. Yhtä lailla ne Spotifyt tekevät tästä toiminnasta jatkuvasti vähemmän kannattavaa. EtP:hän ei hyväksy sellaista, että joillekin maksetaan valtavia summia työstään, eikö niin - joten pakosti ihmettelen, miten voit hyväksyä tällaista toista ääripäätäkään. Taiteilijoiden selkänahkojahan tässä raavitaan ja kysehän on kuitenkin siitä, että nyt mm. kuluttaja nimeltä EtP haluaa paljon musiikkia maksamalla siitä mahdollisimman vähän, vai olenko väärässä?

Ei tartte kommentoida, jos ei huvita. Mutta minusta se taas on ihan asiallinen kuvio, jos joku käyttäää esim. Spotifyta löytöjen tekemiseen ja jos johonkin artistiin/yhtyeeseen sitä kautta ihastuu kunnolla, käy sitten ostamassa tämän levyn ja tukee näin taitelijaa työssään. Jos verrataan: sen verran lunttasin toisaalta, että yhdestä biisinsä soittokerrasta esittäjälle maksetaan 0.006 dollaria. OK, sanotaan, että levyllä on vaikka 12 kappaletta ja kuuntelen sen kymmenen kertaa... saatoin laskea väärinkin, mutta artisti saa tuosta korvauksia 0,72 senttiä. Siis siitä, että joku kuuntelee hänen levynsä kymmenen kertaa läpi! Onko tuo mielestäsi kohtuullinen korvaus? No, minun mielestäni ei ainakaan ole.

Edit: anteeksi, tarkennus. Tuo muhkea summa menee siis levy-yhtiölle, ja mikäli artisti ei satu sitä omistamaan, hän saa tästä "ruhtinaallisesta" korvauksesta jonkun prosentin.

 

Olen ehkä juuri toiminut siten kuin isot yhtiöt ovat toivoneet: olen tiedostamattani jättänyt bluray-leffoja ja -sarjoja ostamatta. Suurin syy on hinta. Varsinkin tv-sarjojen kohdalla Netflixit yms. tulevat halvemmaksi kuin levyjen ostaminen. Tosin hyvät leffat ostan edelleen blurayna. Se säilyy kuitenkin paremmin ja paremmalla laadulla. Koskaan ei voi olla varma milloin nettipalveluista otetaan joku hyvä leffa pois.

 

Spoiler

Minusta kukaan ei voi ansaitusti ja oikeutetusti ansaita esimerkiksi +10x enemmän kuin joku toinen saman maan kansalainen. Näin silti tapahtuu ja se olisi minusta hyväksyttävämpää, jos nämä suurtienaajat laittaisivat ylimääräiset äyrinsä (voivat viettää mukavaa elämää, mutteivät panttaa niitä rahoja, joita eivät käytä edes pahan päivän varalle tai jolla ostavat jotain, mikä menee jo huonon maun puolelle tässä maailmassa, jossa niin monella ei ole mitään) takaisin yhteiskuntaan apua tarvitseville -- jos ei empatian nimissä niin sitten sen, että juuri yhteiskunta on mahdollistanut tämän rahamäärän tienaamisen.

En näe kuitenkaan käänteistä ristiriitaa tässä asiassa koskien musiikkipalveluja, sillä, kuten kirjoitin, koen muusikon varsinaisen leipätyön liittyvän keikkailemiseen, jossa taas ei esiinny pahemmin riistoa tai piratismia. Musiikkipalvelut, riistivät ne sitten artisteja tai eivät, tuovat heille näkyvyyttä, mikä auttaa paitsi levynmyynissä (mikä toki nykyään on vähäisempää juuri musiikkipalvelujen takia mutta mikä ilman näkyvyyttä/suosiota olisi joka tapauksessa vähäistä) niin etenkin keikkojen saamisessa. Musiikkipalvelut mahdollistavat myös sen, ettei uusien "EtP 14v":den tarvitse rypeä vailla yleistietoutta musiikista, koska viikkorahat eivät riitä useiden eri bändien levyjen ostamiseen summamutikassa pelkässä tutustuttamistarkoituksessa.

Näin ollen en ole koskaan ymmärtänyt niitä muusikoita, jotka jaksavat itkeä musiikkipalvelujen takia. Muusikon menekki joko on tai ei ole sellainen, että keikkaa riittää. Vaikkei musiikkipalveluja olisi, niin eikö sellaisten artistien, joille ei keikkoja tipu, elämä olisi muutenkin aika kituuttamista, kun tällaisen (epä)suosion takia heidän levytkään eivät varmasti kummoisesti myisi. Koen tällaisen asenteen omaavat muusikot ristiriitaisen ylimielisiksi, sillä he ilmeisesti mielummin panttaavat albumeitaan itsellään kuin antavat niiden tehdä hyvää paitsi itselleen (näkyvyys=suosio=keikat) niin myös muille (suurempi joukkoa ihmisiä saa kosketuksen suurempaan määrään musiikkia).

En minäkään kannata sitä, että artistien albumit jätettäisiin kokonaan ostamatta (se on ihan hyvä reitti, että kuuntelee Spotifyssa ja sen perusteella tekee ostopäätöksen), mutten hyväksy tätä ns. musiikin panttausta, mitä jotkut artistit haluaisivat edelleen harrastaa nyt kun se ei ole enää välttämätön paha.

 

No lähinnä päinvastoin.

Kun Netflix aloitti, niin uuden huumassa ajattelin ettei enää paljon levyjä tarvitse hankkia.
Karu totuus tuli kuitenkin suhteellisen nopeasti, kun huomasin että sarjoja ja elokuvia poistuu jatkuvasti ilman ennakkotietoa paljonkin.

Toisaalta edelleenkin tarjotaan kohtuullisella kuvalla esim. Suomessa julkaisematonta Fireflyta ja myös aivan hienoa Black Mirror-sarjaa, kuten monia muitakin..
Pahimmat nyykähdykset koin kuitenkin Justifiedin ja Farscapen katoamisessa kesken katselun ja päädyin sitten toteamukseen että nämä on pakko hankkia muualta.
Valitettavasti Farscapea ei enää näe suomiteksteillä mistään. Onneksi Justified ilmaantui sopivasti nordic-tuotantoon juuri kun olin hankkimassa sitä muualta.
Ja vielä sopivasti Black Fridayn tarjouksesta 12 euroa tuotantokausi.

Eli ostaminen on vaan lisääntynyt cdonin ja discshopin tarjotessa vähintäänkin kohtuuhinnalla kaikentasoista blurayna.
Parhaimmillaan jopa 3 tai 4 kympillä.

En olisi tosiaan uskonut, että päätin aiemmin etten osta kuin mielestäni jotenkin kuvallisesti tai äänellisesti tai sekä että merkittäviä tuotantoja blurayna, kun todellisuus on näyttänyt että nämä kannattanee hankkia nyt tai niitä ei kohta enää ole edes tarjolla.

Toisaalta vähän OT:nä tilasin suurella kohulla uutta tulemistaan yrittävältä Netanttilalta kaksi kautta sarjaa jotka olivat varastossa, mutta lopputuloksena vain toinen paketti tuli viikon sisään, eikä toisesta kuulunut mitään.
Tilausvahvistus saapui samantien 14.11.
Ja tältä näytti:
Kiitos tilauksestasi!
Olemme vastaanottaneet ostoksesi - olipa erinomanlainen tilaus! Toimitamme lähetyksen sinulle mahdollisimman nopeasti, niin pääset pian nauttimaan tuotteistasi.

Netanttila ei valitettavasti jaksanut uudistuksessaan laittaa tilausseurantaa järjestelmäänsä, eikä siis myöskään mistään näe missä vaiheessa mennään.
Maksoin siis ostaessani verkkopankin kautta.
Nämä molemmat oli varastossa, mutta tänään 30.11 tuli tyly ilmoitus:
NetAnttila.com Ilmoitus loppuneista tuotteista tilauksella xxxxxxxx.
Verkkopankkimaksuissa ilmoitathan tilinumerosi IBAN-muodossa ja BIC-koodin asiakaspalveluumme.

Eli joudun vielä erikseen lähettämään spostia asiakaspalveluun saadaksen rahani joskus takaisin tästä toisesta ostoksestani.

Turhaa siis todellakin ihmetellä miksi tällä maalla kaikki sujuu nykyään niin huonosti, kun tällaiset älykääpiöt kehittelevät pääasiallisesti hyvännäköisiä ja sisällöltään yllä näkyviä kiitoksia erinomaisesta tilauksesta, mutta ei kuitenkaan toimivia palveluja.

Rahat siis jatkossakin saattanevat ohjautua pääasiallisesti muualle.

Mutta siis levyjen osto on vaan lisääntynyt. Valitettavasti suomalaiset kaupat ovat yhtä jälkeenjääneitä, kuin saksalaiset olivat muutamia vuosia sitten.
Sitä se suomalaisen kaupan keskittyminen teettää, eikä kehitys todellakaan kehity.

 

Eivät ole tosiaan uudessa Netanttilassa tilaushistoria ja laskut vieläkään saatavilla. Uskomatonta, sillä se on ollut auki jo kohta kuukauden. Pistää ihmetyttämään, miksi verkkopalvelut julkaistaan keskeneräisinä. Siitä ei ole palvelun pitäjälle mitään etua.

 

OT: Vielä tuota erinomanlaista ei juuri käytä kuin Anttila ja Suvi Teräsniska biisissään, mutta eiköhän se kohta ole isosti huikea.

"Tällä hetkellä Suvi Teräsniska on pidemmällä keikkatauolla. Hänet voi kuitenkin nähdä esiintymässä huomenna lauantaina 21.11. Espoossa kauppakeskus Sellon Anttila-tavaratalossa klo 13. Esiintyminen on osa Anttilan ja Suvin juuri alkanutta tiivistä artistiyhteistyöstä, joka tarkoittaa että Suvi toimii ketjun brändilähettiläänä"

 

Kyllähän noi BD-lätyt on nykyään niin halpoja ettei ole mitään järkeä enää tässä vaiheessa lopettaa keräilyä. Oi niitä keräilyn alkuaikoja, kun DVD:stä sai pulittaa sen 30€! Nyt saa melkein leffan kuin leffan pienellä odottamisella 5€:lla. Mitä tässä nyt on hintoja katsellu, niin väittäisin, että Cdon on maailman halvin paikka ostaa elokuvia. Sit vielä jäsenyydet ja muut alet päälle niin kylä kelpaa. Itselleni BD:n laatu on myös sellainen, että paremmasta ei enää oikein väliä.

Rinnalle on tullut aika jouhevasti sitten Netflix ja hiljakkoin HBO. Molemmat pelittää tarpeeksi hyvin pleikkarilta, että mielellään katselee, kun ei viisi levyjä käydä koneeseen vaihtelemassa. Valikoimat ovat myös hyvät varsinkin sarja-osastolla. Kiva kun voi välillä katsoa vaikka 10 jaksoa Park and Recreationia pikku sunnuntai väsymyksessä ilman että tarvitsee nousta sohvalta.

Mikä selvästi on vähentynyt, niin perus tv:n katselu. Sieltäkin tulevat mielenkiintoiset ohjelmat tulee melkein katseltua kanavien omilta nettipalveluilta.

 

Vastasin ostavani fyysistä mediaa kuin ennenkin. Tosin tein henkisen ostolakon jo muutama vuosi sitten, ja nykyään ostan leffoja ehkä yhden viikossa, kun ennen tahti oli 2-3 / viikko. Fyysisen tallenteen lisäksi katson Netflixiä, Viaplayta ja HBO:ta. Mienekiintoiset sarjat menevät talteen myös kaikilta peruskanavilta ja niitä sitten päästelen menemään sopivassa ajankohdassa kausi kerrallaan.

Pakko sanoa tuohon Spotify-kuvioon sen verran, että se on käytännössä lopettanut mun musiikin ostamisen. Spotify toimii puhelimesta, joten mulla on aina koko musiikkikirjasto mukana. Minkä ihmeen takia raahaisin kallisarvoisia levyjäni naarmuuntumaan, kun puhelimen välityksellä saan melkein kaiken haluamani kuulumaan auton äänentoistojärjestelmästä! Ja kyllä ne on vähissä Sopitifyn innostamana hankkimani uudet levyt. Taitaa olla tasan 0 kappaleltta, vaikka toki olen paljon hyviä ja kiinnostavia uusia artisteja sitä kautta löytänyt.

 

kuten Professional, mutta hbo:n laitoin poikki soneran hbo-kanavan katoamisen ja hbon oman umpisurkean sivuston takia.
katson ne vähäiset mielenkiintoiset hbo:n sarjat soneran c-series kurana koska kanava kuuluu johonkin tilaamaani pakettiin.
ainoa elokuvapaketin katsottava kanava on c-hd, muut on suoraan sanottuna aivan paskaa ja ihmettelen, miksi asian laita
on ollut näin vuosikausia. lopettaisin, ellei sitä saisi puoli-ilmaiseksi urheilukanavien ohessa, edes maksamalla ei soneralta
saa c-hd-kanavia. yksi tv-katselun todella nyppäävistä puolista on, että tekstiä ei voi säätää mitenkään vaan se on 1/5 kuvasta
(juu ei tietenkään alapalkin päällä) silmämunat polttavan kirkkaan valkoinen koko ruudun levyinen teksti. netfixin pienin
teksti "transparent"-valkoisella on ihanteellinen. samoin br/dvd:n teksit ovat hyvin säädettävissä panan bdt700:lla.

fyysisestä mediasta, niin hankin ne leffat mitä haluan halvimmalta myyjältä, yleensä kuitenkin uusina. käytettyjen
hinnat esim tälläkin palstalla usein jopa ylittävät uusien vastaavien hinnat = koskee kaikkea suomalaisten myymää
kirppis/kierrätystavaraa, se nyt vaan ei ole muille niin arvokasta mitä itse siitä joskus maksoit (myyjä siis).

normi tv.stä katson lähinnä urheilua ja joskus, yhä harvenevin väliajoin, ajankohtaisohjelmien hapatusta
jonka aiheet pyörivät yhä uudelleen samaan asiaan jonkun aasinsillan kautta palaten...

yritin katsoa siltaa, mutta tietty kellonaika tiettyyn aikaan viikosta joka viikko ei vaan onnistu... jäi parin
jakson jälkeen. c:ltä sen sijaan tulee uusintoja niin paljon, että voi jotenkuten valita.

kiinnostavan musiikin ostan edelleen cd:nä tai vinyylinä

 

Spoiler

Joo, kyllähän täydellisessä maailmassa niitä keikkoja riittäisikin kaikille tehtäväksi minkä sielu sietää. Valitettavasti kun levymyynti laskee radikaalisti, myyvimmät nimet joutuvat kiertämään yhä enemmän ja pienemmät - monesti paljon niitä myyviä taitavammat ja omaperäisemmät - jäävät siinä sivussa jalkoihin. Ja varmasti näille toistaiseksi tuntemattomammille artisteille siinä tilanteessa kelpaisi työstään korvauksena joku vähän parempi liksa kuin se lähes keskisormea naamaan näyttävä 0,006 senttiä per kuuntelu, josta saa vain osan ja sekin jos vielä pitää jakaa bändin kesken. Onhan tässä ihan selkeä syy ja seuraus, jos ei halua sitä tarkoituksella olla näkemättä.

EtP ja muut tekevät omat päätöksensä, mutta ei kannata myöskään valehdella itselleen, että kaikki olisi hyvin, osaaville artisteille riittää kyllä aina keikkaa ja rahaakin tulee sitten sitä kautta. Haastan sinut kysymään vaikka ihan tunnettujenkin yhtyeiden vieraskirjojen tai muiden yhteydenottoväylien kautta, kuinka tyytyväisiä nämä ovat nykytilanteeseen ja siihen, mitä saavat korvaukseksi työstään? Jos et joltain Cheekiltä mene kysymään, niin veikkaanpa aika monen vastaavan jotain tyyliin "valitse joku muu ala".

Onhan sitä itsekin tullut joskus tehtyä jotain paljon vakavampaa, kun Tallinnasta ostin muutaman piraattilevyn. Mutta ne lensivät roskiin jo vuosikymmen sitten, ja nykyään vain aitoja levyjä kelpuutan hyllyyn.

Olisihan tässä sellainen ratkaisu, että Spotifyn käyttömaksua nostettaisiin tuntuvasti, niin olisi sitä rahaa jaettavana sitten enemmänkin. Kaikki eivät niitä lättyjä kuitenkaan tee parissa päivässä. Jo äänitykset voivat viedä viikkoja, jopa kuukausia, plus materiaalin kirjoittaminen, sovittaminen ja treenaaminen. Entä vaikkapa treenikämpän vuokra, studion vuokra tai äänityslaitteiden hankkiminen, matkakulut, tuottajien palkkiot, äänittäjien palkkiot, miksaajien palkkiot, kansitaiteilijoiden palkkiot yms. tms.? Kyllä tästä kaikesta minun mielestäni kuuluu saada myös todellinen korvaus, eikä vain jotain jämäsenttejä mieltä pahoittamaan.

 

Nyt on pakko vielä jatkaa OT:n merkeissä joten sitten vaikka spoileria kehiin:

Spoiler

Tämähän on juuri täydellisesti tätä kotimaista meininkiä.
Eli järjestellään näyttäviä tapahtumia ja uudistuksia sinne sun tänne (mielellään uudet logot ja kotisivut uudella ilmeellä ja kaikkea muuta kivaa), jotta kaikki näyttäisi mahdollisimman pätevältä ja hienolta johdon mielestä.
Paljonkohan tuonkin artistin palkkaaminen ja tapahtuman järjestäminen on maksanut, puhumattakaan onko kukaan kyennyt laskemaan siitä saatavaa mahdollista etua mihinkään, jota epäilen suuresti.
Tuskin jäänee edes ainoaksi tapahtumaksi, vaan voisi kuvitella jotain Suomen kiertuetta tai jotain..
"Brändilähettiläs" . Kaikkea vttua ne keksiikin. tupla

Jaellaan tyhjiä puheita asiakaslähtöisyydestä, mutta todellisuudessa näin ei ole, kun ei osata, vaan kuunnellaan konsulttien horinoita samaan aikaan kun suljetaan tavarataloja ja valitetaan huonoista ajoista jne..

Ja kuitenkin sitten käytännössä unohdetaan se tärkein eli toimivuus ja asiakaslähtöisyys.

Mikä näitä oikeasti vaivaa.
Ei tietenkään koske ainoastaan Anttilaa, vaan lähes kaikkea muutakin toimintaa tässä maassa tällä hetkellä.
Valitettavasti.

 

Jos playstation 3, first generation, tilttaa, niin en edes omista laitetta, jolla voisi fyysistä mediaa pyörittää. Pleikkakin on ollut pojan huoneessa jo muutaman vuoden, joten käytännössä fyysisen median pyörittäjää ei ole ollut aikoihin. Korvaavat: AppleTV oli pitkään kiinni, nyt on sekin lojunut tyhjänpanttina jonkin aikaa, kun tuli Elisa Viihde uuteen kotiin. Tilaustarjonnasta Netfix on ollut vuosia, hbo oli vähänaikaa. Eniten ketutti huono app viihteessä. Toimi aina, mutta käyttöliitymä. Argh. Pari muutakin käyttöliittymäsuunnittelun kukkasta löytyy. Kuten vuokraamo, jossa ei ole hakutoimintoa! Nettiselaimella voit hakea, mutta jos vuokraat leffan selaimella, niin sitä ei voi katsoa boxista. Argh 2.0.

 

Tämän ketjun aloittamisen myötä hankinnat kasvaneet räjähdysmäisesti. Tuli eilen vielä ostettua heräteostoksena CDONin joulukalenterista plus-jäsenyyskin ja kai sitäkin pitää hyödyntää riittävästi tulevan vuoden aikana.

Pitää varmaan alkaa tekemään strategista hankintalistaa fyysisistä julkaisuista. Varsinkin pienemmän suosion vanhempaa matskua (60- ja 70-luvuilta) ei välttämättä tule saamaan enää missään muussa muodossa, kun fyysinen julkaisu on out of print tai jonkun pienen pieteettipajan julkaisuoikeudet loppuneet. Usein markkinat ovat siinä vaiheessa jo niin kyllästetty, ettei uusintajulkaisuille ole enää taloudellista houkutinta.

Ehkä joskus tulee streamauspalvelu, josta löytyy kirjastomaisesti "kaikki", todennäköisempää kuitenkin on ettei.

 

Spoiler

Spoiler

Sori, että en eilen saanut tätä mukaan, vaikka muistelin lukeneeni Yrjänän kirjoituksen aiheesta. Olet monen muun tavoin aika selkeästi mutu-linjalla tuon "kyllä keikkailu elättää" -ideologiasi kanssa, niin tämä on kyllä hyvä näin vielä jälkikäteenkin laittaa tiedoksi. Muillekin. Eli tässä ihka aidolta levyttävältä ja keikkailevalta artistilta vähän taustaa, miksi sitä itkua saattaa kuulua. Jo noinkin tunnettu bändi kuin CMX ei joillakin keikoillaan pelkästään jätä tienaamatta euroakaan, vaan päinvastoin joutuu itse maksajaksi. Siinä sopii miettiä, miten hyvin tuo talouspuoli kulkee sitten tuntemattomammilla yhtyeillä...
http://www.rytmi.com/kolumnit/kolumni-a-w-yrjana-suosikkiartistin-huippuliksat/

Keikkailulla tienaaminen on ideana varmaan ihan kelvollinen, mutta ei vain valitettavasti käytännössä toteudu.

 

Fyysisten DVD- ja BluRay-levyjen ostaminen on vähentynyt itselläni yllättävän merkittävästi Netflix-tilauksen myötä, noin parin vuoden ajan. Levyjä on kuitenkin satoja hyllyssä hankittuna ja toki BR on aina ollut ja pysyneekin laadukkaimpana vaihtoehtona.
Minulle tärkeiden levyextrojen puute Netflixissä on ollut hyväksyttävissä oleva asia, näemmä ainakin kahdeksan euron kuukausihintaan nähden. Toki jos leffassa/sarjassa haluan erityisen mielelläni nähdä extrat tai kuulla kommenttiraidat, silloin hankin levyn.
Kuvan- ja äänenlaadullisesti Netflix on ollut yllättävänkin hyvä. Katson kuitenkin FullHD-tykiltä lähes kaiken ja 5.1-äänisysteemillä, eikä valittamisen aihetta yleensä ole ollut, kun puhutaan ns. täyden laadun materiaalista. SD-kuvalla ja stereoäänellä toki ottaa silmään ja korvaan, mutta näinhän se on myös DVD:n ja 2 ch -materiaalinkin kanssa. Tosin Netflix-lähteenä meillä on joko BR-soittimen tai Xbox360:n oma Netflix-app, jolloin ei tarvitse käyttää selainpohjasta Netflixiä. Toki nettiyhteys pitää tällöin olla hyvä (oma on 100/100).
Pikkaisen enemmän Suomi-Netflixiin laatumateriaalia toki toivoisin, mutta aika paljon sieltä katsottavaa löytyy, etenkin jos haluaa kokeilla jotain itselle tuntemattomampaakin kamaa. Arvostan Netflixissä mm. sitä, että voit aina keskeyttää katsomisen ja jatkaa samasta kohdasta myöhemmin. Levyilläkin tämä joskus onnistuu, omalla Sony br-soittimellani, mutta aika usein ei.

Musiikki on tullut viime aikoina toistettua lähes pelkästään Spotifyn kautta. Toki kovalevylläkin majailee paljon flac/iTunes-formaatin musaa, mutta diginä kuitenkin aina. Musiikin suhteen on vaikea kuvitella, että ihan oikeasti Spotifyn paras äänenlaatu olisi jollekin aivan kelvotonta kuunneltavaa. Kysymys lienee lähinnä periaatteellisesta asennoitumisesta, vaikka varmasti jotain objektiivista eroa voikin olla löydettävissä tarkalla kuuntelulla. Itselläni on melko laadukas äänentoisto, enkä missään vaiheessa ole huomannut oleellista eroa Spotifyssä vaikkapa flac- tai CD-laatuun. Analoginen vinyylimaailma sitten erikseen.

 

Hyvä kirjoitus.

ja hieman off topic:

Ongelma nykyään ei ole niinkään formaatissa vaan siinä miten muusiikki masteroidaan. Loudness War.

Aivan liian moni uusi levy masteroidaan tai vanhempi levy remasteroidaan huutamaan. Eli volyymiä nostetaan niin paljon, että kaikki dynamiikka häviää ja rupeaa särkemään (hyvä esimerkki Metallican Death Magnetic) Vinyylin kanssa tätä ongelmaa ei ole.v

Itse olen harras vinyylien keräilijä ja vanhemmista levyistä tulee hommattua vanhemmat painokset, jos remasterointi ei miellytä.

Hyvä sivusto, mistä voi tarkastella dynamiikka-arvoja: http://dr.loudness-war.info/ ja muuten levyjen soundeista: http://forums.stevehoffman.tv/forums/music-corner.2/

 

Itse arvostan enemmän että saan valita mitä katson parhaallaa laadulla, kun voi huolletta valita lähes koko BD valikoimasta kun on region A soitin. Pohjolan BD valikoima saatikaan striimauspalveluiden valokoima tai TV:n valikoima eivät tätä mahdollista kuin satunnaisesti.