Näitä kiinteitä bassokorostuksia saattaa olla jossain markettien muovisissa pakettilaitteissa, erillislaitteissa niitä ei ole. Kaikki tässä ketjussa mainitut vahvistimet on taajuustoiston osalta ihan samalla viivalla, eli bassokorostusta ei ole kuin kääntämällä mahdollisesta bassopotikasta. Monessa vahvistimessa on vielä ns. defeat tms. nupikka jolla sävynsäädön piiri ohitetaan kokonaan mahdollisimman lyhyttä signaalitietä hakevalle. Hifiliikkeessä tosiaan ei kannata kompastua myyjän esittelyyn kaapeleista, luten aheikkinenkin jo mainitsi. Monesti ne haluaa tehdä perusnaruistakin "100e tarjouksen". Tässä vaiheessa voi vaikka mainita, että omistaa jo hyvät peruskaapelit. Tämä 100e kannattaa vaikka ennemmin käyttää pariin palaseen vaahtomuovia tai muuhun ääntä imevään materiaaliin, joilla imeä kaikua huoneesta pois (vaikuttaa soundiin melkoisesti kaapeleita enemmän )
Ääni Bilteman "Peruskuparille" poikkipinnaltaan 2,5 neliöisenä. On jämäkkää ja ennenkaikkea taipuisampaa kuin joku rutkasti kalliimpi eksoottinen "naru". Loistava hinta/laatusuhde. Samasta puljusta löytyy myös liittimiä joka lähtöön. Ja mitä tulee tuohon NAD D3020:een, revikoita piisaa ja konsensus tuntuu olevan arvosanoissa luokkaa 4/5 tai enemmän, painotuksista riippuen... Samoin teholukemissa on syytä pitää hattu päässä, kun 3dB:n lisäys vaatii tarvittavan tehon kaksinkertaistamisen, joten sillä 2x30 W pääsee jo aikas koviin äänenpaineisiin... Suurta tehon määrää on helppo käyttää jonkinlaisena "laatumittarina", koska perinteisesti ihmisille enemmän == parempi ja suurempi luku on jo psykologisesti houkuttelevampi, "Eikä siinä vielä kaikki!".... T: Vesku T: Vesku
Kerrostalokuuntelussa hyvin harvoin muutamaa wattia enempää käyttää tehoa, varsinkin ku tuo XTZ on vielä speksien perusteella hiukan normaalia herkempi kaiutin. Sillä muutamallakin watilla ollaan tuolla kaiuttimella naapurisovun pahemmalla puolella.
Jeh, tuttu levy soimaan ja kuuntelet. Tuolla se selviää. Suosittelen esim kimber 4pr kaapelia. Kaiutinkaapelit voivat värittää ääntä ja noita eroja on myös mitattu: http://www.hifiharrastajat.org/foorumi/showthread.php/89372-Turinoita-t%C3%A4m%C3%A4npuoleisesta-Kokeillaanpa-kaiutinkaapeleita
Varmastikin aivan täyttä paskaa, koska eivät ole solid core, jonka tuo linkkisi nimenomaan "todisti" ylivoimaisesti paremmaksi.. :hitme: Häpö höpö. Sokkokuuntelutesteillä on todistettu monia kertoja, että kahden eri kaapelin ääntä ei erota toisistaan kun kuuntelija ei näe mikä kaapeli kulloinkin soi. Jos kuulija näkee, että nyt soimaan meni tämä henkilöauton verran maksava hyperkaapeli, jossa on käsinkudotut alpakanvillaiset suojasukat, kärmesöljyvoidellut platinaiset liittimet, niin silloin niitä eroja kuitenkin alkaakin maagisesti "kuulua". Johtuu psykologiasta, kaapeliuskovainen kuulija ajattelee, että pakkohan tässä on eroja olla, kun kerran maksaakin noin reippaasti ja näyttää paljon nätimmältä, joten aivot keksivät niitä eroja tyhjästä tyydyttääkseen alitajuntaa. Kaapelien erot eivät ole todellisia, vaan johtuvat ainoastaan kuuntelijan odotuksista ja mielikuvista. (Sinullekin on aiemmin muissa ketjuissa linkitetty ne lukuisat tutkimukset, jotka kumoavat kaapelien kuultavat erot, mutta silti vaan sama julistaminen jatkuu.)
Aika pitkään on ollut miljoona dollaria tarjolla, jos erottaa "high end" kaapelin tavallisesta kuparinarusta. Eipä ole kukaan käynyt hakemassa.
Eli edes vanhat mutta paksut Biltema-kaapelini (tai mistä nyt ovatkaan) eivät ole siis riittävän halpoja vaan täytyy tosiaan välikatolta mennä tonkimaan vanhoja MMJ-kaapeleita että saadaan soundin iskuihin putkua ja stereokuvaan selkeyttä. Ja kaapeleissa ei ole siis eroja paitsi niissä HighEnd-tuoteissa jotka on nimenomaan tehty "piikittäviksi" eli toistoa vääristäviksi. Roger that. Se tuli sentään selväksi että jos soundissa on eroa se on myös mitattavissa, ja jos eroa ei mittauksissa ole sitä ei ole myöskään ole kuin mahdollisesti kuulijan korvien välissä. Pätee myös vahvistimiin.
Noo, Tekniikan Maailma vertaili aikoinaan numerossa 11/89 s. 76 kaiutinpiuhan paksuuden vaikutusta kaapelin taajuusvasteeseen ja muistaakseni päätyi lopputulemaan, että 0,75 neliöisessä oli taajuusvasteessa havaittavisssa n.1,5 dB mutkina, 1,5 neliöisessä 0,5 dB ja 2,5 neliöisessä 0,1 dB, joten kaapelin paksuuden vaikutus on kääntäen verrannollinen taajuusvasteen tasaisuuteen ihmisen kuuloalueella. Testattavat kaapelit olivat samanmittaisia ja ohuimmat olivat ns. "lampunjohtoa" ja arvot nykäisty meikäläisen hatarasta muistista kun en viitsi kolmea euroa siitä maksaa.... T: Vesku
Niin, mittaustapa pitää olla oikea. Kaikissa noissa on mittaustuloksissa eroja, myös kaapeleissa. Liian pieni resistanssi ei ole ilmeisesti hyväksi. Omat kaapelini olen tehnyt 0, 75x4 eli kimber 4pr vastaavat, kimberit on tietty nätimmät ja suurinpiirtein saman hintaista per metri.
Kaiuttimet saapuivat tänään, ja johdot on ostettu (nuo aiemmin mainitsemani 2.5mm Clas Ohlson + kullatut banaaniliittimet). Valitettavasti ei ole mitään vahvistinta tässä, jolla pääsisi kaiuttimia testaamaan. Kävin liikkeessä kyselemässä, ja siellä myyjä totesi, että Class D -vahvareissa on usein huonompi äänenlaatu kun Class AB. Rupesin kotiin tultua tarkemmin tutkimaan noita eri vahvistinluokkia, ja lukemistani artikkeleista sain samanlaisen kuvan. Eli että Class D:tä käytetään lähinnä jossain halvemmissa vahvistimissa, ja että niistä ei saa kunnollista Hi-Fi-ääntä ulos. Artikkeleiden päivämäärät tosin olivat vuodelta 2006, jne. Saan loppuviikosta testiin tuon NADin D3020-vahvarin ja mahdollisesti myös yhden AB-luokan vahvistimen. Ennen kun pääsen itse kuulemaan, olisi mielenkiintoista kuulla muiden mielipiteitä siitä, että onko Class D -vahvistimissa tullut parannusta viime vuosina? NAD D3020 kyllä kiinnostaisi muuten ominaisuuksien puolesta eniten, eikä siitä energiatehokkudestakaan haittaa ole, mutta jos äänenlaatu on samanhintaisiin AB-vahvistimiin nähden surkea niin mielummin sitten ostan AB-vahvarin.
Ei millään pahalla, mutta nyt lopeta hyvä ihminen se paniikkinappulan polkeminen aina, kun luet netistä jotain, tai joku myyntikatteensa perässä roikkuva myyjä väittää jotain perustelematta sen enempää. Täyttä totaalista ja silkkaa pulun tuubaa. D-luokkaisia vahvistimia käyttää mm. Genelec tuoreessa toiseksi järeimmässä mallissaan, Genelec 1238A. Hintaa kaiuttimella sellainen reipas seitsemän tonnia kappale, kunhan tulee myyntiin. Tuohon hintaan saisi mahtumaan sen AB-luokkaisenkin. Itseasiassa edellinen malli ei käsittääkseni ollut D-luokkaisella. Hatusta repien myös Paradigmin Studio SUB 12 ja 15 käyttävät D-luokkaisia vahvistimia. D-luokan etu on suurempi hyötysuhde; vähemmän energiaa lämmöksi ja enemmän kaiuttimelle. En todellakaan ole mikään sähköinsinööri, mutta se, mitä jotain ymmärsin Plazan taannoisella Genelecin vierailulla, oli että D-luokkaisessa on eräitä haasteita, mitä perinteisemmässä AB-luokassa ei ole. Kunhan ne selvittää, niin D-luokka ei ole mikään laadun rajoite. Sen väittäminen, että D-luokkainen on huonompi, kuin AB, on yhtä typerää, kuin väittää, että bensakoneella oleva auto on parempi, kuin diesel, sähkö tai hybridi. Riippuu kuule aika paljon käyttötarkoituksesta ja siitä, millainen auto siinä koneen ympärillä on. AB tai D-luokkaisuus ei yksinään kerro yhtään mitään. Saat satasen, jos sokkona erotat kaksi saman hintaista vahvistinta toisistaan luotettavasti. Saat kuunnella tutuilla levyilläsi tunnin molempia, sitten sinun pitää kymmenen kertaa putkeen tunnistaa sokkona, että kumpi vahvistin soi samoilla kaiuttimilla. Ja tuo NAD ei missään nimessä ole huono mihinkään vastaavanhintaiseen peliin verrattuna, jos "äänenlaatu" on ainoa kriteeri.
Kaippa. Tuota nadia on intternetissä kehuttu. Noita speksejä voi käydä lukemassa vaikkapa wikipediasta, mutta imo korvat toimii tässäkin parhaana mittarina. Kannattaa todellakin ottaa liikkeestä vaikkapa 2 vahvainta kokeiluun ja itse tehdä päätöksiä. Käytettyjä itse katselisin, noita on mukavasti myös liikkeissä käytettynä ja on mistä valita.
Noista D-luokkaisista vahvareista vielä, niin googletahan vaikka "Devialet" ja jos löydät tästä vahvistimesta yhdenkin vähemmän kuin enempivähempi ylistävän arvostelun, niin lupaan syödän virtuaalihatullisen virtuaalista koirankakkaa Ymmärtääkseni ensimmäisissä D-luokan vahvareissa oli joitain ihan mitattavissa olevia feeluja, mutta näistä lastentaudeista on jo päästy eroon ajat sitten. Myös B&O:n Icepower-tekniikkaa käytetään laajalti muidenkin valmistajien toimesta ja suosio on varmasti perusteltu. Viime syksyn Hifiexpossa törmäsin erittäin sympaattiseen Teacin pikkuvahvariin "Reference Series AI-501da" ja omiin korviin nämä soivat vallan mainiosti Aurelia Aniara-kaiuttimien kanssa ja vieläpä messuolosuhteissa. Tuolta löytyy Audiovideo.fi:n arvostelu: http://audiovideo.fi/testi/teac-ref...tereovahvistin-ja-pd-501hr-cd-soitin-testissa Sitäpaitsi tuossa Teacissa olisi nuo ihanat viisarit Tosin bluikkari ja airplay taitavat puuttua, mutta löytyy sitten analogiliitännät, jotka NAD:sta on ymmärtääkseni jätetty pois...
Sain vihdoinkin pari vahvistinta testiin, mutta testissä kaiuttimet kuulostivat todella huonoilta millä tahansa vahvistimella testatessa. Mukana testikuuntelemassa ollut enemmän hifistä tietävä henkilö sanoi, että äänessä kuuluu selvästi "vaihevirheitä". Hänen mukaansa joko huone aiheuttaa vaihevirheitä (todennäköisempää), tai sitten kaiuttimen joku elementti on väärinpäin kytketty. Rupesin tutkimaan asiaa enemmän, ja löysin netistä ohjeita miten 1.5 paristolla voi tutkia onko elementti väärinpäin kytketty. Kokeilin paristolla XTZ 99.36 MK II -kaiuttimien kaksi alinta elementtiä, ja ne pulpahtivat vähän ulospäin kun plus ja miinus oli oikein kytketty paristoon, eli ainakin nuo kaksi alinta elementtiä on molemmissa kaiuttimissa ihan oikein päin kytketty. Diskantti-elementtiä en tiedä miten testata (äänentoistossa diskanttia tuntui selvästi puuttuvan). Huoneen akustiikka voi hyvinkin olla syyllinen, koska en ole ehtinyt laittaa seinille mitään tauluja tms. Koska se taitaa mennä aikalailla off-topicciin, tein siitä uuden threadin tänne: Huoneen akustiikan parantaminen. Jos joku osaa sanoa miten voin testata sen, että onko diskanttielementit kaiuttimen sisällä oikeinpäin kytketty, kuulisin mielelläni.
Juu testasin klassista, teknoa, metallia, pianomusiikkia, elokuvaa ym sekä lossy ja lossless (FLAC) eri äänilähteistä. Lähteinä tietokone ja mobiililaitteet. Kännykällä bluetoothin (aptX) kautta, tietokoneelta HDMI:n kautta TV:seen, josta optisella piuhalla digitaalisesti vahvistimeen. Myös RCA:lla testattiin yhdestä laitteesta, jolloin vahvistimen oma DA-muunnin ei ollut käytössä. Kaikissa eri tilanteissa molemmilla testivahvistimilla ääni kuulosti huonolta ja tukkoiselta.
Hmm, tuo telkkarin kautta ketjutus voi olla ongelma. Mikäs laite rca käytössä? Ei kantsi ripotella tuhkaa päälle jos tuolla setillä ei kuulosta musiikki hyvältä
Oon ymmärtänyt, että kun ääni tuodaan digitaalisesti HDMI:n kautta TV:seen ja viedään siitä eteenpäin optisella, niin TV ei muunna ääntä mitenkään vaan vain lähettää saman digitaalisen signaalin eteenpäin muokkaamatta sitä. ipad Tuo ääni kuulosti niin huonolta ja tukkoiselta, että en usko että äänilähteet siinä tilanteessa niin kauheasti vaikuttaa siihen. Kuulokkeilla joku 128kbps .mp3 kuulostaa huomattavasti paremmalta.
Mitenkähän ihmeessä huone aiheuttaisi vaihevirheen? :hitme: Parempi varmaan jatkaa toisessa ketjussa. Tosin, tuon "huoneen tössiminen" on melko helppo testata: jos et ihan yksiössä asu, niin viepä ne kaiuttimet toiseen huoneeseen ja kokeile. Tai naapuriin. Tai siirry istumaan alle 1,5m päähän kaiuttimista ja pidä isoa sohvatyynyä pääsi takana. Muuttuuko ääni olennaisesti ja mihin suuntaan?