Puuttuuko listalta vielä joku tai joitakin elokuvia: 1959 Clifford Odets: "The Story On Page One" Rita Hayworthin esittämä rooli Josephine Brown oli alunperin tarkoitettu Marilyn Monroelle 1960 George Cukor: "Heller In Pink Tights" Sophia Lorenin esittämä rooli Angela Rossini oli alunperin tarkoitettu Marilyn Monroelle 1962 John Huston: "Freud" Susannah Yorkin esittämä rooli Cecily Koertner oli alunperin tarkoitettu Marilyn Monroelle 1963 Michael Gordon: "Move Over, Darling" Doris Dayin esittämä rooli Ellen Wagstaff Arden oli alunperin tarkoitettu Marilyn Monroelle, kun elokuvan työnimi oli vielä "Something's Gotta Give" 1964 J. Lee Thompson: "What a Way To Go!" Shirley MacLainein esittämä rooli Louisa May Foster oli alunperin tarkoitettu Marilyn Monroelle, kun elokuvan työnimi oli vielä "I Love Louisa" 1965 Gordon Douglas: "Harlow" Carroll Bakerin esittämä rooli Jean Harlow oli alunperin tarkoitettu Marilyn Monroelle, kun elokuvan työnimi oli vielä "The Jean Harlow Story"
Kuukauden sairaalakeikka, jonka aikana on tullut luettua Marilyn Monroen elämänkertoja ja tehtyä filmografisia muistiinpanoja mm. tulevia DVD- ja BRD-hankintoja varten. Elokuvaa Marilyn Monroe: Murder On Fifth Helena Drive (2011) en ole ymmärrettävistä syistä vielä nähnyt, enkä tiedä kehen syyttävä sormi tulee dokumentissa osoittamaan. Ihmettelen kuitenkin suuresti, jos nimet Ralph Greenson ja Eunice Murray sivuutettaisin. Sillä: Spoiler Ralph Greenson oli täysiverinen puoskari - käytännössä huumekauppias, joka syötti Marilynille holtittomasti ns. kolmiolääkkeitä. Marilyn Monroen asunnon 5th Helena Drivella oli hankkinut Greensonin Marilynin taloudenhoitajaksi soluttama kätyri Eunice Murray. Todellisuudessa Murrayn toimenkuva muistutti vanginvartijaa ja asunto oli hankittu jotta nämä kaksi voisivat kontrolloida Marilynin koko elämää vuorokaudet ympäri. Marilyn Monroe oli muutamaa päivää ennen kuolemaansa erottanut molemmat tehtävistään. Kun Marilyn kuoli, Greensonin iltapäivällä toimittamien huumeiden yliannostukseen, niin kuolema tuli ja vei Marilynin just tasan Eunice Murrayn viimeisen työpäivän viimeisinä tunteina. Ellei peräti aivan viimeisinä minuutteina keskityön aikoihin. Ensimmäisen poliisin saapuessa paikalle kolme-neljä tuntia Marilynin kuoleman jälkeen noin kolmelta yöllä, oli tuolloin jo entisellä taloudenhoitajalla Marilynin vuodevaatteita sisältänyt pesukone käynnissä ...
Taannoin Teemalta tullut Marilynin viimeiset sessiot (Marilyn, dernières séances) oli aiheeseen liittyvä ranskalainen dokumentti, joka pohjautui Marilynin Ralph Greensonin kanssa käytyjen istuntojen tallennuksiin.
On hyvin epätodennäkoistä, että Marilyn Monroe olisi tietoisesti tehnyt itsemurhan, sillä hänen elämänsä alkoi vihdoinkin olla järjestyksessä. Puoskari Greenson oli menettämässä otteensa Marilynistä, uutta avioliittoa Joe DiMaggion kanssa valmisteltiin ja töitä riitti. MM jopa osallistui Something's Got to Give-elokuvan käsikirjoituksen muokkaukseen lisäämällä koomisia sketsejä ja kohtausten järjestystä muuttelemalla. Marilyn voi fyysisti ja henkisesti paremmin kuin koskaan. Ja se näkyi!!! Usein "paljastettu" seksisuhde John F. Kennedyn veljen Robert Kennedyn kanssa on pötyä. Marilyn ei pitänyt Robertia mitenkään puoleensavetävänä ja oli oikeusministerin kanssa puhelinyhteydessä muutaman kerran Valkoisen Talon puhelinkeskuksen kautta keskustellakseen mustien ja muiden vähemmistöjen kansalaisoikeusasioista. Marilyn oli jyrkkä antirasisti ja eläinsuojelija, vihasi "sielutonta Richard Nixonia" sekä piti itseään työläisenä. Nainen minun makuuni!
Kyllä minullakin on sellainen kutina, että Marilyn salamurhattiin... Siitä huolimatta itsemurha on hyvinkin mahdollista. Se ei kuitenkaan ole kovin epätavallista, että nämä supertähdet ja eläessään jo legenda-statuksen saavuttaneet haluavat jättää tämän maailman jo varhain. Olen pohtinut sitä voisiko asiaan liittyä ilmiö mikä ilmenee aikuisen muuttuessa vanhukseksi. Sehän on kovin tavallista, että esimerkiksi eläkkeelle siirtyvä ihminen vanhenee ja raihnaistuu kotona köllöttäessään nopeasti. Tällaisen ihmisen ajatukset siirtyvät elämän luomisen sijasta elämän loppumiseen ja tulee helposti tarpeettomuuden tunne: on tehty lapsia, on tehty elämäntyö ja maailmaa on nähty monella eri vuosikymmenellä. Näillä supertähdillä tällainen mentaliteetti voi syntyä jo nuorena sillä he voivat kokea ja tavata ihmisiä viikossa enemmän kuin tavallinen ihminen kokee ja tapaa vuodessa. Jotkut ihmiset ihmettelevät miten kauniit, rikkaat ja kaikin puolin täydellistä ja satumaista elämää viettävät ihmiset voivat tehdä itsemurhia. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa -- mikä minusta on vain reilua. Rikkaat ja kuuluisat eivät voi käyttyä kuin normaalit ihmiset sillä kaikki mikä poikkeaa vähänkin siitä satumaisesta kuvasta on heti ihmisten huulilla ja mediassa. He joutuvat linnoittautumaan kartanoihinsa ja hotellihuoneisiinsa. Toisaalta kun he ovat jo saavuttaneet elämässään kaiken mitä normaali ihminen tavoittelee (asema yhteiskunnassa, arvostettu työ, raha, asunto, auto, tavarat jne.), niin elämässä ei ole enää mitään tavoiteltavaa. Jos ihmistä ei aja mikään eteenpäin, niin ihminen rappeutuu helposti. Itse asiassa BB-talo edustaa tietyllä tavalla supertähden elämää: joutuu elämään rajatun tilan sisällä samalla valvovien silmien alla. Nämä BB-asukit ovatkin sanoneet, että talossa ilmenevät tunteet vastaavat vahvuudeltaan moninkertaisesti talon ulkopuolen tunteita. Jos tavallista ihmistä joku masentaa, niin hän saattaa juoda muutaman oluen. Jos BB-asukkia masentaa, hän juo muutamankymmentä olutta ja riehuu. Ja jos supertähteä ahdistaa, niin ei ole kovin yllättävää, jos yhtäkkiä itsemurha alkaa tuntumaan hyvältä ratkaisulta.
Vielä vähän jatkoa MM:n kuolemasta. Marilyn Monroen ruumiinavauksessa maksasta löytyi 13 pentobarbitolia ja verestä 8 kloraalihydraattia. Tämä tarkoittaa kymmenkertaista annosta pentobarbitolia ja kloraalihydraattia noin kaksikymmenkertaisena määränä. Kumpikin aine oli jo yksistään kuolettava. Marilyn Monroe menehtyi unilääkkeiden yliannostukseen, jonka voi ottaa pääasiassa kolmella tavalla: Suun kautta, eli oraalisesti, pistoksena suoraan verenkiertoon tai peräruiskeena. Marilyn Monroella oli tapana nauttia unilääkkeitä shampanjan tai muun alkoholin kera. Ruumiinavauksessa neiti Monroen veressä ei kuitenkaan ollut lainkaan alkoholia. Jos huumaavat aineet olisi otettu suun kautta, Marilyn Monroe ei olisi ehtinyt vetää moista määrää ennen kuolemaansa ja elintoimintojen lakatessa vatsalaukkuun olisi jäänyt osittain sulaneita kapseleita tai tabletteja. MM:n vatsa oli kuolinhetkellä tyhjä. Edes vesiastiaa ei löytynyt kuolinhuoneesta. Kuolettava annos olisi voinut päätyä elimistöön myös ruiskeena, mutta MM olisi silloinkin kuollut "ennenaikaisesti". Kuolinsyyn tutkija Noguchi tutki koko ruumiin huolellisesti suurennuslasin avulla joka paikasta, muttei löytänyt neulanjälkiä. Jäljelle jää peräruisketeoria. Sen avulla on mahdollista toimittaa huomattava yliannos tappavaa ainetta niin, ettei henkilö kuole kesken operaation. Peräruiskeet olivat 1950- ja -60-lukujen vaihteessa muoti-ilmiö Hollywoodissa. Tehokas konsti pikaiseen painonpudotukseen, ummetukseen ja vähän joka vaivaan. Myös MM otti ruiskeita ummetukseensa. Ja tosiaan: MM:n ruumiinavausraportin mukaan MM:n peräsuolesta löytyi verenahtaumia ja sinipunertavaa väriä. Jos MM:n tietoisena tarkoituksena oli itsemurha, niin miksi valita toinen noin epätavallinen keino, kun unilääkkeet olisi voinut ottaa normaalilla ja miellyttävämmällä tavalla, eli juomalla? Mikä oli jo valitettavan tuttu yliannostustapa Marilynille, joka tiesi hyvin aikaisempien kokemustensa kautta rajansa ja riskinsä. Tapaturmavaihtoehdon voi kyseenalaistaa vielä suuremmalla syyllä: Miksi luopua pinttyneestä, helposta ja miellyttävästä tavasta peräruiskeen hyväksi? Ja miksi ottaa - vahingossakaan - moni kymmenkertaisia annoksia? Jos MM:n kuolema tuli peräruiskeen muodossa, niin jää auki kaksi kysymystä. Kuka annoksen valmisteli? Sekä oliko annos tarkoituksella kuolettavan suuruinen? Yksi selitys voisi olla se, että MM otti itse peräruiskeen, mutta tavanomaisten ainesosien sijasta ruiskussa (tms.) olikin monikymmenkertaisesti tappava annos unilääkettä. Mutta olisiko sellainen voinut tapahtua vahingossa? Jos ei vahingossa, niin sabotoimalla välineitä? Spoiler Toisaalta ruiskeen voi antaa joku toinen henkilö. Vaikkapa monet kerrat lääkärin etiikasta lipsunut "tohtori" Ralph Greenson tai MM:n taloudenhoitaja (= vartija) Eunice Murray, jotka molemmat MM oli irtisanonut ja molemmat olivat töissä sananmukaisesti viimeistä päivää? Mitä tulee kuolinyön tapahtumiin MM:n kuoleman jälkeen ja FBI:n niin kuin muidenkin turvallisuusinstanssien suorittamiin etsintöihin, niin niistä on minusta turha rakennella salaliittoteorioita. Oli hyvin tiedossa, että MM:n kahta kotipuhelinta salakuunneltiin. Siksi MM poistui usein kotoaan soittamaan puhelinkioskeista. MM:n kuoltua kotipuhelin oli käynyt kuumana ja tieto oli päätynyt samantien FBI:lle tai Salaiselle Palvelulle, jotka penkoivat MM:n kodin ihan varmuuden vuoksi, ennen kuin paikallispoliisi pääsi aloittamaan työnsä.
Minun tietääkseni MM aikoi kertoa JFK:n vehkeen pituuden juorulehdessä. Hoover koki asian koko kansakunnan tulevisuutta uhkaavana tekijänä ja omatoimisesti kävi työntämässä tuon myrkkyruiskeen Marilyn anaaliin.
Karilla on varmaan jo kirja Välähdyksiä, sirpaleita (Fragments) plärättynä läpi? The Girl In The Red Velvet Swing (1955) IMDb: "Before being put on suspension, Marilyn Monroe was 20th Century-Fox's original choice for the role of Evelyn Nesbit." The Revolt of Mamie Stover (1956) IMDb: "20th Century-Fox production head Buddy Adler wanted Marilyn Monroe for the role of Mamie, but she refused." Breakfast at Tiffany's (1961) Capote olisi halunnut Marilynin pääosaan, ja George Axelrod teki käsikirjoitusta tältä pohjalta. The Stripper (1963) IMDb: "The role of Lila, washed-up showgirl of the title, was originally intended for Marilyn Monroe, who was replaced by Joanne Woodward upon Marilyn's death." Oliko tämä nyt vitsi vai mahdollinen tostapahtuma? Näistä Hooverin tempauksista ei aina oikein tiedä.