Jep, mutta valtio EI ole luvannut zlotin zlotia Kaupthingille, josta täällä on meuhkattu ja sinne tallettajia pidetty ahneina ääliöinä ja 'tuulareina' (mitä vittua tämä omituinen sana sitten markkeeraakaan?). Nää miljardit on kyllä tarjolla ihan näille 'suomalaisille' pankeille. Minkäs pankin asiakas itse olet, vaiko patjassako ropojasi säilyttelet
Missäs näet enteitä siitä, että suomessa ei oltaisi opittu viime lamasta mitään? Suomeen pankkikriisi iski pahiten viime lamassa ja kyllä se toi lisää kontrollia asioihin. Lähiviikkojen aikana on pankkien osavuosikatsaukset, joten jos näissä ei mitään ilmene, niin viimeistään silloin voi lopettaa tälläisen lopun aikojen etukäteen kiroamisen.
En viestissäni tainnut edes mainita Kaupthingia, käsittelin koko suomen pankkiskeneä. Olisin toki voinut mainita, että tämä ei koske Kaupthingia... Viime lamasta ei opittu yhtään mitään mitä olisi pitänyt oppia. Lainahanat ovat olleet vitun löysällä viime vuosina ja pankit ovat lainanneet ilman mitään vakuuksia julmettuja summia. Pankeissa ollaan eletty ikuisen kasvun oletuksella ja rahaa on syynätty markkinoille mällättäväksi. Kun kyse ei ole pelkästään pankkien ongelmista. Uskon, että suomen pankkiskene selviää suht iisisti kriisistä, joka ei ole vielä edes eskaloitunut. Joidenkin arvoiden mukaan ALT-A lainat resetoituu 2009-2010, joka on kriisin lakipiste. Kyse on koko talouden yskimisestä, joka vaikuttaa suoraan lainanottajiin, joka taas vaikuttaa pankkiin. Jenkeissähän suurella osaa asuntolainaajista oli duunit alla normaalisti, mutta korkotason nuoustua palkka ei riittänytkään lyhennyksiin. Sama on edessä suomessa, mitä pankit eivät ole ottaneet huomioon tarpeeksi hyvin riskianalyyseissään, jos kerran eivät osanneet ennakoida kevään suurta korkopiikkiäkään. Pankkiväki on elänyt siinä tietoisuudessa, että finanssikriisi ei edes kosketa eurooppaa. Nyt on paskat housussa, taantuma edessä ja pankit antaneet ylilainoittaneet tuularit, jotka ovat uskoneet kaiken sen skeidan maltillisesta koronnoususta, asuntojen hintojen ikuisesta noususta ja talouden ikuisesta kasvusta. Nythän lähes joka päivä saadaan lukea irtisanomisista ja tehostuksista. Ensi vuosi tulee olemaan hiljainen. Lisäksi jos suomalainen pankkimaailma joutuu ongelmiin näkyy tämä veronmaksajien kukkarossa. Eli käytännössä 90-luvun alun tapahtumat ovat jälleen tapahtumassa, ei tosin laman vaan taantuman muodossa. Valitettavasti viimeksi Lama teki sen mitä tällä kertaa tekee taantuma. Edit: Pankkien osarit tuskin vielä kertovat mitään negatiivista, jos edes kertovat missään vaiheessa. Kuten mainitsin suomalaisen pankkimaailman ongelmat lienevät epätodennäköiset, mutta talouden eivät.
No et maininnut, mutta minä puhuin siitä postauksessa, jota lainasit ja väitit virheelliseksi. Ja nyt selvis toi tuularikin http://www.rakennusopas.com/tiedot/Mantta/Tuulari_Oy.html
Olen osaltaan samaa mieltä, mutta toistaalta taas en. Totta tuo, että lainahanat ovat virranneet tähän asti ja sitä jos mitä ei ole opittu. Toisaalta se, että meillä ei ole pankkeja kaatunut -saati edes vaikeuksissa, toisin kun muualla voi johtua siitä, että kontrollia lisättiin laman sotkujen jälkeen. Tai sitten ei. Toisaalta eipä näitä suomalaisia pankkeja ole enää kuin yksi, joten virheet voidaan yhtä hyvin toistaa jatkossa. Mutta lähinnä vain sitä olen vastaan, että ulkomaisia pankkeja verrataan automaattisesti Suomeen ilman vahvoja perusteluita. Kirjoitit, ettet tuota tee, mutta sain vain sellaisen kuvan aikaisemmin. Käytännössä viestisi jälkeen voi sanoa että ehkä olemme loppujen lopuksi samaa mieltä.
Kulutusluotoista ja pikavipeistä en tiedä mutta noita julmettuja summia ei kyllä ilman vakuuksia saa lainaksi. 4. v. sitten Nordea vaati jopa henkilötakaajaa asuntolainalle. No, laina löyty sit muualta paremmilla ehdoilla. Toki asuntolainan vakuudeksi laitetaan asunto. Suomen ja Ameriikan tilanne asuntolainojen kohdalla on hieman erilainen. Ameriikassa nämä subprimeluotot annettiin tyypeille joilla ei todellisuudessa ollut kummoisia valmiuksia luoton takaisinmaksuun. Alkuun saattoi saada pari vuotta lainaa matalalla korolla, jonka jälkeen korko pompsahti taviksen maksukykyyn nähden liian korkealle. Suomen pankkien lainananto perustuu asiakkaan takaisinmaksukykyyn eikä kuten amerikassa viime vuosina, oletukseen asuntojen hintojen jatkuvasta noususta.
Tilannehan on toki eri kuin Jenkkilässä, muttei kuitenkaan niin räikeästä kuin annetaan ymmärtää. Suomessa halvan koron aikana perusduunari perustuloilla sai ilman merkittäviä takuita helposti 300 tontun rakennuslainan unelma OKT projekteilleen, koska pankit eivät nähneet korkotason nousua uhkana saati sitten elinkustannusten nousua. Suomessa lainanantajat näkivät jostain syystä, että asuntojenhinnat, talous ja palkat kasvavat jatkuvasti korkotason pysyessä ennallaan tai "kasvavan maltillisesti". 4 vuotta sitten olisit saanut 5 pinnan korkokaton lähes ilmaiseksi lainaan, koska korkojen ei odotettu nousevan tuonne asti. Karua kieltä kertoo asuntomarkkinoiden tilanne PK-seudulla. Nopeasti katsottuna Etuovessa näyttäisi olevan noin 160 halvan rahan aikana (2003-2008) rakennettua omakotitaloa, joita nyt myydään pois. Uskallan väittää, että noista kämpistä ainakin 70 pinnaa on sellaisia, joita ei enää ole varaa maksaa kallistuneiden laina- ja elin kustannusten takia. Mielestäni pankin riskianalyysit on pettäneet pahasti, jos asiakkaita on lainoitettu ilman että on selvitetty "heikkojen hetkien" maksukykyä. Lisäksi unelmaansa lainalla rahoittaneet tuularit sähläyksensä ansiosta onnistuvat tuhomaan oman ja lähipiirinsä tulevaisuuden päiden hajotessa paineiden takia. "Eihän näin pitänyt käydä...." Pahin on vielä edessä talouden ottaessa kunnolla siipeensä tulevana vuotena.
Vuonna 2006 61% subprimeluotoista meni ihmisille, joiden luottoluokitus olisi riittänyt perinteiseen lainaan. Huvittavaa ja järkyttävää seurata tuota rapakon takaista keskustelua - osa oikeiston edustajista yrittää tosissaan vierittää asuntokuplan puhkeamisen ja globaalin taantuman köyhien ja vähemmistöjen niskaan. Demokraatit ja republikaanit voivat kumpikin vilkaista peiliin syyllisen löytääkseen.
Puhutko nyt nimenomaan siitä edellisvuoden tilanteesta, jolloin korot olivat n. yhden prosentin alempana? Laskin tuollaisen 150 000 euron lainalle tuota skenaariota, niin 1% koron nousu olisi lainan lyhennyskustannuksia korottanut reilun 100 kuukaudessa, enkä millään jaksa uskoa, ettei OP:n työntekijä olisi ottanut tuota laskelmissaan huomioon. En tietenkään pysty arvioimaan täysin sitä, mitä teille olisi maksimissaan luvattu lainaa, mutta joka tapauksessa se logiikkahan noissa luotonannoissa käsittääkseni on, että lainananto-tilanteeseen jätetään reilusti pelivaraa, jotta lyhennyksien maksaminen onnistuu tilanteen hieman muuttuessakin. Näihin sinänsä kiinnostaviin väitteisiin kaipaisi kuitenkin lähteitä. Minulla on ollut tuosta subprime-luoton määrityksestä hieman eri käsitys.
Subprime luottoja ovat: Kuten todettua itse asuntolaina ei välttämättä ollut ongelma, vaan se että asuntojen hintojen nousua vastaan otettiin lisää lainaa muuhun elämiseen. Eli vakuuden noustessa kiinnitettiin noussut arvo toiselle lainalle. Lainojen kasaantuessa ei näistä kulutukseen menneistä lainoista enää selvittykään ja vakuusarvojen laskiessa kulutusluotot menivät perintään ja maksuvaikeusien takia pankkien piti realisoida lainavakuudet. Täysin eri asia onkin sitten nämä ALT-A ja ALT-C(??) lainat, joissa korot menevät lainapääoman päälle, lyhennyksen ollessa aina sama. Nämä lainat olivat nimenomaan niitä todellisia roskalainoja.
Noa taisi olla ainoa, jossa myönnettiin vielä joku aikaa sitten lainaa 40% nettotuloista, muissa pankeissa luku oli 33%. Nelisen vuotta sitten taisi korot olla about 2-2.5% ja siihen silloinen perusmarginaali 0.5. Reaalinen korko ehkä vajaa 3. Keskimääräinen asuntovelka-aika oli tuolloin about 20v. Tulokset: 300 000e laina, 3% korko: 25v: 1423e/kk = Nettotulot pitäisi olla 4312 = brutto ehkä 6500 30v: 1265e/kk = Nettotulot pitäisi olla 3833 = brutto ehkä 5800 => Summa summarum: Taloudessa jos toinen jauhaisi 4000e/kk ja toinen about 2000e/kk, oltaisiin luvuissa joita sinä esität. Duunari ei kuitenkaan taida ihan 4000e/kk saada tai sitten mulla on väärä käsitys duunarin tuloista. Me haettiin ensimmäinen asuntolaina just näihin aikoihin ja pankki (Nordea) laski kyllä koronnousua ja maksukykyä. Kovasti yritettiin myös markkinoida korkokattoja koska "pitkällä laina-ajalla korot tulevat nousemaan lyhyiksi jaksoiksi". Korkokatto kuitenkin maksoi tuolloin niin paljon, että se ei olisi vieläkään kannattanut. Jos puhutaan vaikka 5% rajasta, niin katolle tuli hintaa muistaakseni 40e/kk eli suht perinteisellä laina-ajalla (20v) summa, joka tuottaisi suht maltillisella 6% korolla 16 000 euroa. Ja jos nykytilannetta miettii, ei korot ole kovin monella käyneet yli viidessä ja suunta on toistaiseksi laskeva. Lyhyesti sanottuna nämä korkokatot ovat pankille tulolähde, ei meno ja siten aika hyvä tuuri pitää olla, että saa korkokaton tuottamaan pankille tappiota. Kiinteää korkoa sai tuolloin 4 vuotta sitten 3.75% korolla eli aika halvalla. Laina-aika oli 20v. Karua tekstiä ilman mitään faktaa. Jos nyt oletetaan, että pankit ovat noudattaneet tuota 33% lainasääntöä, korkojen nousu on tiukkaa, mutta ei sellaista, että se vielä ketään kaataisi. Perinteisessä unelma-asuntolainassa (30v ja 300 000e) koron nousu 3%:sta 5.5%:iin nostaa korkoa 400e/kk. Koska alkuperäinen erä oli 1260e/kk, on nettotulot minimissään 3800e/kk. Siten on perusteltua väittää, että tuo 400e/kk (josta vielä korkovähennys) ei syökse ketään tuhoon. Sen sijaan kusiset paikat voi tulla silloin jos toista palkansaajaa kohtaa onnettomuus/sairaus tai toinen joutuu työttömäksi. Tällöin voi yrittää neuvotella lainaa uusiksi ja maksaa pelkkiä korkoja, mutta jossain välissä homma saattaa kaatua päälle. Mitä noihin asuntoihin tulee: kyllä niitä on paljon myynnissä. Itse uskoisin, että joukossa on juuri näitä työttämäksi jääneitä, muutama ylimitoitettu tapaus, mutta suurin ryhmä olisi kuitenkin kahden asunnon loukussa olevat. Muutama tuttu, jotka kiertelee näyttöjä puolitosissaan on jo pitkään sanonut, että suuri osa kämpistä on ollut tyhjänä jo pitkään. Kun hintapaine on alaspäin, joutuvat monet luopumaan siitä unelma-asunnosta, sillä vanhasta ei saatukaan haluttua hintaa. IMO nykyinen asuntolainakanta ei ole suomalaisille ongelma niin kauan kun töitä riittää. Ongelma siitä tulee vasta sitten, kun lainahanat on kiinni, kukaan ei investoi ja yritykset alkavat lomauttaa jengiä. Jos tätä jatkuu laman verran (ei pelkkä kahden kvartaalin taantuma), saattaa markkinoida odottaa todella paha rysähdys.
Itse sain vuonna 2003 1498 :n bruttotuloilla 150 t:n lainalupauksen. Lisäksi kaveripiirissä ei kenellänkään ollut mitään ongelmia saada 2000-2500 :n bruttotuloilla 150-200 t:n lainaa. Tuo pankkien sanahelinä maksukyvystä unohtui ylltättävän nopeasti kun ilmoitti menevän toiseen pankkiin. Lisäksi vakuudetonta lainaa sai joka pankista, kunhan sopi kovemman marginaalin. En usko että muillekaan suurten summien lainaaminen tuotti ongelmia. Jokseenkin koomista, että aina löytyy noita sinisilmäisiä, jotka uskovat noiden pankkitätien sanat pankkien riskianalyyseistä jne. Mulle sanottiin aikanaan, että itseähän tiedät parhaiten maksukykysi ja samalla tarjotaan järjetöntä lainaa sen kuin otat vaan. Tähän päivään. Toki 400 kk nousu koroissa on oikeasti vitun kova nousu perusduunarin kulupotissa. Lisäksi kun tuohon lyö päälle kallistuneet asumiskustannukset mennään vitun tiukalle. Siitä olen samaa mieltä, että työllisyyden ollessa kunnossa ei asuntolainan ottajille tule ongelmia, koska pankit ovat suht vakavaraisia ja vakuusarvojen tarkastusta tuskin nähtänee 90-luvun mukaisesti. Tosin fiksu ihminen on ottanut lainansa sen perusteella, että perse kestää työttömyydenkin. Mutta minkäs teet, kun pankkisetä/täti sanoi, että nousu jatkuu ikuisesti.... "Eihän näin pitänyt käydä...."
Täällä usein syytellään pelkästään pankkeja lainahanojen löystymisestä, mutta missä on yksilön vastuu? Kyllähän se lainanottaja on viime kädessä vastuussa lainasta. Ehkä jossain utopistisessa demariyhteiskunnassa, jossa yksilö on vapautettu kaikesta vastuusta sillä, että valintoja kontrolloidaan pelkillä säännöillä ja rajoituksilla, pankkeja voitaisiin syyttääkin. En kuitenkaan tarkoita, etteikö pankkienkin, jo pelkästään omien etujensakin vuoksi pitäisi kiinnittää huomiota asiaan.
Minkähän mittaista kiinteää, tokkopa koko 20 vuodelle Tuolloin sai tinkimällä marginaalin 0,3 pinnan tuntumaan, joten kokonaiskorko olisi ollut 4 prossan luokkaa, halpaa oli... Huimia on noi tänhetkiset marginaalipuheet, Nordea tänään kertoili, että 0,7 on perusluku, josta lähdetään liikkeelle. Onneksi on pari vuotta sitten otettu laina, jolloin pääsi 0,2x marginaaleihin heittämällä. Kunhan vaihtoi Nordeasta toiseen pankkiin.
Joo tästä olen aika samaa mieltä - vaikka en nyt ihan demareiden niskaan kaataisikaan. Täysi-ikäisen ja jokseenkin täysijärkisen asunnon ostajan pitää itse osata arvioda mahdollisia riskejä ja tilanteiden muutoksia. Toki näistä on hyvä muistuttaa, mutta ajattelutyö on pakko tehdä ihan omassa päässä.
Kyllä, koko 20v, 3.75+marginaali. Pankkia en muista, taisi olla Sampo. Silloin euribor oli karvan yli kaksi. Sellainen lainassa oli, että sitä ei voinut maksaa yhtään nopeammin ja uudelleenjärjestelyjen ei sanottu onnistuvan.
Erittäin mielenkiintoista. Tällähetkellä pörssissä on myynnissä useitakin yhtiöitä, jotka historiallisen toimintansa mukaan jakavat osakkeen hinnan verran osinkona suurpiirtein 3-6 vuodessa. Tämä tosin perustuen yksinomaan niiden aiempaan osinkokäyttäytymiseen, voihan olla ettei kukaan jaa mitään ensikeväänä mutta voisi nyt kevyellä oletuksella uskoa, ettei kaikki taloudellinen toiminta lakkaa maailmasta. Myöskään yhtiöiden valmiiksi jakokelpoiset varat ei kaikissa tapauksissa edes voi kadota, vaikka yhtiöt pientä tappiotakin tekisi nyt. Otan nyt tuollaisen skenaarion esimerkiksi. Rautaruukki maksaa nyt 10,80 suurinpiirtein pörssissä. Tämän vuoden keväällä sama yhtiö jakoi 2,- eur osinkoa. Jos nyt sitten ennakoisi sen jakavan ensikeväänä edes vaikkapa 1,50 euroa, niin osakkeenomistaja saisi tuottoa sijoitukselleen 14%. Minusta se on sijoituksen tuotoksi kohtuullinen mutta en tietenkään sitä tiedä onko kohtuullista olettaa tuollaisia osingonmaksuja. Kuitenkin toisaalta sama yhtiö on jo tästä tilivuodesta toiminut 9 kuukautta, josta on olemassa osavuotiset tasetiedot. Niiistä voi lievästi arvailla paljonko osinkoa osakkaille tulisi. Rautaruukki teki tulosta 503 miljoonaa eli noin 2,65 euroa per osake 30.9. mennessä. Tekeekö se sitten pelkkää tappiota loppuvuoden ylittäen koko nuo tienatut varat ja vielä sitten viime vuoden jakamattomat varat päälle? Minusta onkin maallikkona erikoista, että viime vuonna tähän samaan aikaan löytyi sijoittajia, jotka maksoi saman yhtiön osakkeista melkein 40 euroa, vaikkei heillä olisi ollut minkäänlaista evästä odottaa saavansa yli 6% osinkoa sijoitukselle vuosiin. Nyt osakkeet ei näy tekevän kauppaansa, vaikka ostajalla on maallikkona arvioiden kohtalainen mahdollisuus uskoa saavansa rahat kohtuullisessa ajassa takaisin pelkistäkin osingoista. Lisäksi jää vielä ne osakkeet, jotka lienevät viidenkin vuoden kuluttua edes jonkin puupennin arvoisia. Kovin on henkistä pörssitouhu.
Nyt aletaan olla pörssikurssien osalta siinä tilanteessa missä oltiin viimeksi kun nettikupla puhkesi. http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/indeksi.jsp?indid=OMXHPI&days=max&x=31&y=7 Ei tästä ole kuin vuosi kun lähes kaikki asiantuntijat sanoivat että sama ei toistu... Vieläkö mennään alas vai joko pohja näkyy jo, minun veikkaukseni on että vielä on matkaa pohjalle sillä rahoitusmarkkinat on niin levällään. Saas nähdä kuinka käy, hurjaa menoa on.
Tämä on ihan mielenkiintoinen lista: http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/analyysit/balancenlista/ Tuolla joukossa on yrityksiä, joilla kassassa rahaa todella hyvin ja toimia-ala ei näytä ihan surkealta, mutta silti osakkeen hinta todella matala. Itse veikkaan, että tästä mennään vielä hiukan syvemmälle, mutta ei paljoa, ehkä joku -10% saattaisi valua koko pörssistä pois. Noin ylipäätään uskoisin, että 5v tähtäimellä nyt on erittäin hyvä aika hypätä mukaan ja alkaa laittamaan rahoja pörssiin.
Subprime Debacle Traps Even Very Credit-Worthy As Housing Boomed, Industry Pushed Loans To a Broader Market One common assumption about the subprime mortgage crisis is that it revolves around borrowers with sketchy credit who couldn't have bought a home without paying punitively high interest rates. But it turns out that plenty of people with seemingly good credit are also caught in the subprime trap. An analysis for The Wall Street Journal of more than $2.5 trillion in subprime loans made since 2000 shows that as the number of subprime loans mushroomed, an increasing proportion of them went to people with credit scores high enough to often qualify for conventional loans with far better terms. Lähde ja koko artikkeli: Wall Street Journal -Subprime Debacle Traps Even Very Credit-Worthy