Jari Tervo, Myyrä. Todella mielenkiintoiseksi punottu tarina, jonka lukemista häiritsi eri aikatasoilla hyppiminen ja useiden minä-muotoisten kertojien käyttäminen ilman että suoraan kerrotaan kuka on milloinkin kyseessä ja mitä aikaa eletään. Ensimmäiset 50-100 sivua menivät tuohon totutellessa mutta sen jälkeen tarina pääsi kunnolla vauhtiin ja lukijakin pysyi paremmin kärryillä. Monia kerrassaan herkullisia kohtauksia ja satiirisia kuvauksia (Tervon ominta tyyliä?) löytyy välillä hieman pitkäveteiseksi käyvän mutta ehkä kuitenkin olennaisen jaarittelun seasta:
Pasi Ilmari Jääskeläisen Lumikko ja yhdeksän muuta. Suosittelen kaikille ja erityisesti niille, joita kiinnostavat sopivasti vinksahtaneet todellisuudet. Turhan vähälle huomiolle jäänyt kotimainen kirjailija, jonka novellikokoelma Missä junat kääntyvät on yksi kirjahyllyni arvokkaimmista kirjoista.
Viime aikojen parhaimmistoa: H.P Lovecraft: Temppeli Taattua laatua, kuten Lovecraftin kertomukset aina. Ainoata kauhua jota olen lukenut, joka oikeasti luo ahdistavan ja häiriintyneen tunnelman. Tämä johtuu siitä, että tarina ei keskity mihinkään, mikä veisi ajatukset pois jännityksestä. Siinä ei ole turhia pohjustuksia, siinä ei ole mutkikkaita sivujuonia, pahvisia sivuhenkilöitä, koomisia kevennyksiä tai mitään muuta perushuttua. Siinä on vain hitaasti mutta tasaisesti kasvava jännityksen, ahdistuksen ja epätietoisuuden tunnelma. Siksi Temppeli on vain kolmetoista sivua pitkä. Mutta siinäkin on enemmän ytyä kuin yhdessäkään vaikkapa Stephen Kingin kauhukirjassa. Jack London: Call of the Wild Hieman laiska alku ei haittaa, sillä loppua kohden kirja paranee huomattavasti. Täysin realistinen kertomus onnistuu saamaan aikaan merkillisen maagisen tunnelman, ja viimeiset kappaleet ovat itse täydellisyyttä. Erämaa kutsuu, ja sitä on vaikea vastustaa. Frank Herbert: Dyyni Suurvaltapolitiikkaa scifi-raameissa. Alkuasetelmoiltaan täysin tylsältä vaikuttava tarina kaappaa kuitenkin nopeasti mukaansa, ja toisen kirjan loppu on jo äärimmäisen vaikuttavaa tarinankerrontaa. Myös tyylitajulla luotu uskottava maailma ja sen henkilöt ovat laatua.
Edellinen loppuun asti luettu kirja on keväältä 2006. Nyt aloitin ruotsinkielisen Da Vinci-koodin pokkariversion kahlaamisen. Tavoitteena saada toi luettua toukokuuhun mennessä. Enää noin 500 sivua jäljellä.
on ihan kiva. waltarin historiallisissa on vaan se ongelma että siellä Spoiler on aina se prinssi joka on joutunut jostain syystä muihin hommiin tuon luin joskus 30 vuotta sitten. suosittelen. tuostahan on tehty ihan 50-luvun hollywood ökyleffa. kirja on hyvä. leffa on tuubaa. muutoin menee joku 50 -100 sivua proosaa tai asiaa (vapaa-aikana) per päivä
Viimeksi tuli luettua Milan Kunderan esikoisteos Pila. Ei voi kuin kehua, mielenkiintoista kuvausta tshekkiläisestä elämästä kommunismin aikakaudella. :thumbsup: (siis kirjalle, ei kommunismille )
Eipä ole tullut kirjoja pahemmin luettua elämän aikana. Koulussa alkaa tulla äidinkielen kursseilla kirjoja, jotka pitäisi lukea. Minulla ei ole mitään lukemista vastaan, päinvastoin, mutta olen vain niin tuhottoman laiska aloittamaan lukemista. Juhani Ahon Juha olisi luettavaksi keskiviikoksi, mistä muut koululaiset ovat tykänneet. Ensivuonna tuleekin luettavaksi kirjoja, jotka yksinkertaisesti kaikkien pitää lukea: Tuntematon sotilas sekä Seitsemän veljestä. Niitä odotan innolla. Urakaksi pitäisi ottaa myös Stephen Kingin kirjoittama Musta torni VII, jonka sain syntymäpäivälahjaksi.
aloitaa iiseistä, älä yritä lukea dostojevskin tuotantoa viikonlopun yli, niin kuin paavo väyrynenen väitti tehneesnsä (ihailen häntä ) ei ole laiskuutta, vaan sinua ei kakarana ole motivoitu. lukeminen palkitsee, ja sen jälkeen ei tarvi väittää että on laiska tämä toimii oikeata elämää tästä olen hieman ambivalentti hops, musta torni pitäs lukea ykkösestä alkaen. juttua rakennetaan alusta. black tower sarjaan kuuluu monta muuta kingin kirjaa joissa on samoja hahmoja; low men, ilkeä taikuri jne
Aloitin juuri lukemaan Roman Polanskin elämäkertaa Roman. Näin ensivaikutelman perusteella ihan mielenkiintoinen teos. Pituutta tuossa kyllä on viidettäsataa sivua, joten ihan heti ei urakka valmistu
Luen aika vähän. Hyvät muistot on kuitenkin jäänyt seuraavista teoksista: Tuntematon sotilas Sotaromaani Lord of the rings trilogia Remeksen tuotanto Davinci koodi Myös urheilijoiden elämäkerrat ovat olleet mielenkiintoisia Nyt kiinnostaisi lukea jokin rikollis romaani. Sekä CSI tyylinen nykyaikainen rikoksen selvittely, että vanhempi salapoliisi tyylinen kirja olisi hakusessa. Myös rikollisen silmin kuvattu vastaava teos olisi mielenkiintoinen, kun aina tulee mielessä spekuloitua miten mikäkin rikos on tehty ja mitä vorojen mielessä on liikkunut. Saa antaa suosituksia, jos sellaisia tulisi mieleen.
Nyt tuli valmiiksi tuo aikaisemmin jo mainostamani Roman Polanskin omaelämäkerta "Roman". Suosittelen ehdottomasti lämpimästi kaikille elokuvan ja erityisesti Polanskin elokuvien ystäville, mikäli tämä on vielä lukematta. Polanski kertoo elämänsä tapahtumat kiinnostavasti ja kaunistelematta. Poikkeuksellisen mielenkiintoinen kirja :thumbsup:
Suosittelen Boris Akuninia, jonka kaikki viisi suomennettua teosta ovat hyvin saatavilla kirjastoista ja ne kannattaa lukea aikajärjestyksessä (kaikissa on sama päähenkilö): http://fi.wikipedia.org/wiki/Boris_Akunin Omat suosikkini ovat Asaselin salaliitto (dekkari) ja Turkkilainen gambiitti (sota/vakoilu). Leviatanin purjehdus on puolestaan puhdasoppinen salapoliisiromaani. Kirjat ovat nopealukuisia (200-350 sivua), suomennokset ovat hyviä ja kieli onnistuneesti vanhahtavaa tyylia (kuten ajankuvaan sopii) - ja mielenkiintoa lisää se, että tapahtumat sijoittuvat 1870- ja 1880-luvuille, jolloin Suomikin oli osa Venäjän keisarikuntaa. Elokuviakin on tehty - saa nähdä, alyääkö joku suomalainen tv-yhtiö joskus noita hankkia tänne näytettäväksi tai filmiyhtiö tuottaa DVD:t suomen- tai edes englanninkielisillä teksteillä: http://us.imdb.com/title/tt0312403/ http://us.imdb.com/title/tt0374298/
Zeppelinin tarina Jumalten vasara tuli tuossa kahlattua, mutta en oikeastaan suosittele. Oli hiukan jenkkiläiseen tyyliin kirjoitettu(..en tiedä oliko kirjoittaja yankee). Villejä oli pojat touhunnu mutta tuli vaan mieleen SubTV:n laatuohjelma Entertainment!:n selostajaääni.:sick: Ei kirja ihan tuubaa ollut mutta kyllä Manzarekin Doors oli parempi. Tumppi Varosen Poika joka tahtoi lentää oli sekin parempi..:thumbsup:
Olin jäänyt hieman jälkijunaan Harry Potterien lukemisessa, mutta heräsin viimein, kun tajusin, että Order of the Phoenix -elokuva tulee teattreihin piakkoin, ja kirja on lukematta. Pitipä sitten kaivella aikoinaan kaupasta mukaan tarttunut englanninkielinen opus kouraan ja alkaa lukemaan. Siinäpä ne sitten menivätkin yöunet ja vapaapäivät kirjan parissa, ja The Half-Blood Prince lähti tilaukseen eilen. Pitänee vielä hommata muukin kirjasarja englanninkielisenä kasaan, jos vaikka saisi ne luettua ennen uusimman ilmestymistä.
jos haluaa rikospaikantuntkinta/ruuminavasjuttuja, on tässä sarjaa pureksittavaksi: http://home.earthlink.net/~acetoscano/cornwell.html sarjaa on myös aika pitkälle käännetty suomeksi. alkuperäiskieli on aina alkuperäiskieltä. tosin jossain vaiheessa nämä alkoivat toistaa itseään ja en ole ihan viimeisiä lukenut jos haluaa kovaksikeitettyä dekkaria, ovat Lawrence Blockin Matthew Scudder kirjat aika rajua tavaraa. myös näitä on suomennettu http://www.lawrenceblock.com/books_scudder.htm saitilta http://www.lawrenceblock.com hänellä on myös humoristiset Bernie Rhodenbarr = The burglar who.... sarja Evan Tanner = agenttisarja sekä Keller = palkkamurhaaja kaikki hyviä Chip Harrison sarjaa en ole lukenut
Tulipa napattua Isaac Asimovin "Säätiö" -sarjan ensimmäinen kirja ohimennen mukaan kirjastolta ja koukutuin siihen välittömästi. Opus tuli ahmittua sen verran nopeaa tahtia, että nyt harmittaa kun en ottanut useampaa kerralla lainaan. Täytynee huomenna napata pari luettavaksi, nämä ovat kuitenkin melko ohuita tekeleitä. Itse kirja on todella kiinnostava ja mukava lukea, voin suositella tätä kaikille sci-fi:n ja fantasian ystäville - erinomaista kerrontaa. Mihinkähän suuntaan Asimovin tuotannossa kannattaisi siirtyä Säätiön jälkeen? Edit: Tulipa lainattua kaksi seuraavaa osaa Säätiöstä ja ahmin ne parissa päivässä.. tämä sarja on todella hyvä!
Vuosia sitten tuli tämänkin herran tuotantoon tutustuttua alkaen juuri näistä Säätiö-kirjoista. Muistaakseni pari Robotti-kirjaakin tuli luettua. Mm. Aamunkoiton robotit sekä Robotit ja imperiumi olivat muistaakseni ihan mielenkiintoisia opuksia...
Kaivellaan vähän vanhoja ketjua ylös, nyt kun on saatu pari opusta kahlattua lävitse. Luen itse hyvin harvoin, pitäisi varmaan kahlata sivuja hieman useammin, mutta nyt sain vihdoin ja viimein päätökseen Dan Brownin Da Vinci Code:n, aloitin sen lukemisen noin 4kk sitten, mutta tein sen virheen että katsoin leffan ennen kirjaa ja mielenkiinto läsähti jossain puolessa välissä. Da Vinci Coden luettuani selailin lauantaina pari sivua saman kirjailijan Angels and Demonsia. Uppouduin fiktiiviseen teokseen sen verran tiivisti että se meni noin 6-7h lukemalla lävitse. Yöunet siinä välissä. Luen siis hyvin harvoin, mutta jos luen niin jotain tämän tyylistä kiitos.