Lampun katkaisu paukauttaa subbarin

Lamppu ja aktiivisubbari on samassa sähkösyötössä. Subbari paukahtaa sydänkohtauksen aiheuttavasti, vaikka sen volakytkin olisi minimissään, kun lampun laittaa pois päältä. Sähkön voisi tietysti koittaa ottaa jostain kauempaa subbariin, mutta - jos siinä sähkössä taas on joku toinen lamppu, niin ongelma säilyy.

Mikä siis neuvoksi. Mikä olisi halvin ratkaisu, ehkä joku Tarjoustalon ylijännitesuoja-tyyppinen juttu? Auttaako joku tällainen tähän ongelmaan: http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=1009 ?

 

Itsellä sama ongelma ollut koko ajan tässä kämpässä, kattovalon katkaisimia kun käyttää paukkuu subbari/muut kaiuttimet, vaikka ovat käsittääkseni jopa eri sulakkeen alla. Hankin APC:n suht "hyvän" jännitesuojan, mutta vaikutus oli nolla, tosin saapa sillä ainakin korvattua johonki 25.000 euroon asti laitteita jos salama iskee :hitme: . Luulen että ainoa mikä voisi auttaa on oikea jännitteentasaaja mitä esim käytetään studoissa ja muissa kriittisissä kohteissa. Niitä saa muistaakseni n. 200 eurosta ylöspäin, riippuen virrantarpeesta.

 

1-vaihe keskuksissa sähkö on aina samassa vaiheessa vaikka olisi otettu eri sulakkeelta.

jimhoyle: Oletko koittanut kääntää subbarin pistotulppaa toisinpäin, toisissa tapauksissa voi ehkä auttaa.

 

Subbariin liittyy kaksi virtasyöttöä: itse kaiutin ja erillinen jakosuodinboksi. Kaiutin pamahtaa riippumatta siitä onko jakosuodin millään tavalla kiinni. Kun näpyttelen tuota lamppua, niin huomaan, että paukahduksen kovuus aina vaihtelee. Välillä tulee ihan hirveä ääni ja joskus jopa ihan pieni. Mitä ilmeisimmin siis riippuu kokonaan verkkovirran sen hetkisestä vaiheesta, että kuinka kovaa pamahtaa.

Töpseleiden kääntämisellä en huomannut mitään vaikutusta.

Vai että jännitteentasaaja, 200eur ylöspäin. No jo on markkinat. Jos ei halvempaa ratkaisua löydy, niin saa tietty ehdottaa 200eur-vehjettä mikä varmasti toimisi...

 

Tietokoneisiin tarkoitettu UPS tasaa sekä yli- että alijännitteet sekä korjaa muitakin verkkohäiriöitä. Hinnat alkaen ~60€. Tarkista etukäteen pistokkeen malli! Katso hintatietoja: http://www.mbnet.fi/hintaseuranta/

 

Käsittääkseni ihan kaikki UPSit eivät tällaisia ole, esim offline upsit(suurin osa kuluttajahintaisista) päästävät virran ihan suoraan läpi aina kun vain virtaa on seinässä tarjolla.

 

Suosittelen muutaman euron apua, joka toimii, jos vika kerran ilmenee kuten on kerrottu. Tepsii siis tässä tapauksessa kuin tauti: Nollapistekytkin lamppua varten (ei subbaria varten).

Siis puolijohderele, joka suorittaa kytkennät jännitteettömällä hetkellä. Koska lamppu on resistiivinen, nollajännite tarkoittaa myös nollavirtaa. Muuntajiin eli aktiivisuotimiin ja muuhun hifiin sama konsti ei päde, mutta resistiivisten kuormien kytkentään kyllä, siis lamput ja lämmityslaitteet.

Elektroniikkaliikkeistä saa moisia moduleita. Niissä kaksi pinniä ottaa sisään muutaman voltin jännitettä (epoksin sisällä on ledi, joka pitää saada valaistumaan) eli 3-10 volttia ja noin 10 mA se syöpi. 2 muuta pinniä sitten toimii verkkovirran katkaisijana/kytkijänä, eli tavallisen johdossa olevan lamppukytkimen äänettömänä korvikkeena.

Puolijohdereleitä on monenlaisia, nyt tarvitaan nimenomaan nollapisteessä moodiaan vaihtava malli. Minä olen niillä kytkenyt 500 watin halogeenilamppuja (1 lamppu kullekin releelle) täysin häiriöttömästi, vaikka halogeeneilla onkin luvattoman suuri käynnistysvirtapiikki, mutta rikki mikään ei ole mennyt.

Se on todella aavemainen fiilis kun monen kilowatin halogeenipatteristo lävähtää päälle ja pois TÄYSIN ÄÄNETTÖMÄSTI. Kyllä minä muistan millaista kärsimystä elo oli nuorempana, ennen nollapistekytkimiä; karmeaa pauketta kaiuttimissa, tai releiden naksuttelua, hyi fak.

Valmiinakin saattaa saada jotain vastaavia, mutta ei hajuakaan mikä tuote silloin on kyseessä. Kenties "kauko-ohjattava valokytkin", jossa ei saa olla mekaanisia releitä vaan nollapistekytkimet, mutta hintaan tulee sitten nolla perään. Minä siis ostaisin mieluummin sen pelkän nollapistekytkimen parilla eurolla ja syöttäisin sitä vaikka kännylaturilla, niitä kun vilisee romulaatikoissa kasakaupalla.

 

Käykö tuollaiset myös kattotuulettimen käyttöön,se kun aiheuttaa vielä kovemman pamauksen kytkettäessä? Ja sama kylpyhuoneen loisteputkivalaisin. Pienempää ja satunnaisempaa napsumista aiheuttaa myös pakastin ja jääkaappi.

 

Ei teillä ole sattumoisin lähteenä tietokone? Itsellä paukkui (tai oikeestaan pätkäs) kajarit myös aina katkaisijoista, kun pc oli vahvarissa spdif:n kautta koaksiaalipiuhalla kiinni. Ei oo paukkunut enää, kun vaihdoin äänikortin jossa on optinen (toslink) ulostulo. Ja halvalla pääsi .. 25e

 

Paukahtaako subbari myös silloin kun signaalikaapeli on irroitettuna?

 

Kyllä.

Ja ei ole tietokonetta lähteenä, tai vaikka välillä onkin, niin se ei ole syy,on meinaan optisella kytketty.

 

Mikä tuon poksahduksen oikein aiheuttaa? Jos jollain olisi tarjota vähän teknisempää selitystä.

 

Kaksi vaihtoehtoa: joko katkaisijan virtapiikin/valokaaren aiheuttama häiriö joka indusoituu vahvariin. Tai virtapiikki joka kulkee sähköjohtojen kautta ja vahvari saa siitä nikotuksen.

Ensimmäinen ei ehkä tässä ole Se Syy, mutta mahdollinen sekin kyllä. Huonolaatuista katkaisijaa "rääkkäämällä" siinä valokaarirajalla saa myös korvalappustereot rutisemaan, eli säteilynä siirtyy. Käytännössä kuitenkin hyvän subbarin pitäisi olla suhteellisen hyvin suojattu, ja toisaalta säteilyn ei pitäisi aiheuttaa häiriötä yhtään kauempaa (ei esim mainittu jääkaappi!) ...

Eli luultavasti lampun katkaisija aiheutaa virtapiikin sähköjohtoihin joka sitten aiheuttaa vahvarissa tasojen hyppimistä ja sitä kautta vahvari antaa pamauksen myös elementille. DVB-G:n nollapistekatkaisija on varmaankin yksi varma ratkaisu.

 

Nollapistekytkimiä voi toki käyttää vaikka jääkaapin kompuralle jos niin haluaa, ja kytkin sen kestää, ja mikäli osaa korvata valokaaria aiheuttavan mekaanisen termostaatin sähköisellä vastaavalla kytkennällä, jossa kytkimenä on se nollapistemalli. Nollapistekytkimen lisääminen jääkaapin verkkojohtoon ei sinänsä auta yhtään mitään, jääkaappihan pidetään ikuisesti virta päällä. Pitäisi korvata termostaattiyksikkö nollapisteversiolla, ja se voi olla kallis urakka.

Loistelampuillekin nollapistekytkin kelpaa, eivät ne paljon energiaa syö, kytkin kestää. Tosin parempi tulos saadaan estämällä loistelampun virtapiikkien eteneminen verkkojohtoon (tai radioteitse ilmaan). OnLine-UPS loistelampuille on ylivoimaisesti paras keino, pienitehoinenkin ups siis kelpaa, kunhan se on OnLine-tyyppiä.

Nollapistekytkimiä kyllä löytyy satoihin ampeereihin saakka verkkovirralle, mutta kalliita ovat. 2-ampeerisilla itse olen leikkinyt, ilmeisesti. Sain niitä kerran kasan ilmaiseksi, enkä tarkemmin muista mille teholle ne olivat, mutta 500-wattisen halogeenin ovat kestäneet. Joten 200 watin pakastin tai jääkaappi ei ole mikään ongelma.

Juu, mittasin viikko pari sitten kylmäkoneitteni tehonkulutukset, vanha jenkkikaappi imi melkein 200 wattia, ja uudempi jääkaappi 130 wattia. Lämpimässä, jolloin kuorma on suurin. Kun jääkaappi/pakastin on normaalin kylmä, tehonkulutuskin on pienempi. Mutta kytkimen tulee kestää se pahinkin tilanne, eli lämpimän kylmäkoneen käynnistäminen.

Jos vika ei ole ilmateitse etenevässä kipinässä, eli kytkimien valokaaret on imetty kytkimeen liitettyyn imukonkkaan (hifilaitteissa on moisia), niin sitten pohjimmainen syy on jännitteen notkahtaminen verkkojohtimissa.

Suurta virtaa äkillisesti imettäessä koko verkkojännitteen potentiaali notkahtaa, ja koska antennimaa ja valtakunnanmaa on edelleen nollassa voltissa (niissä ei kulje suurta virtaa), verkkojohdon mukanaan tuoma "nolla" poikkeaa volttikaupalla virallisesta nollasta. Syntyy hetkellinen monen voltin ero eri maiden välille.



Jos laitteisto on liitettynä eri kohdistaan "erilaisiin nolliin", alkavat laitteiston välikaapelit toimia virrankuljettimina, yrittäen tasata eri nollien potentiaaleja. Vaarallista puuhaa. Antenniverkon tai muun maadoituspisteen kautta pyrkii virta kulkemaan. Ei siis välttämättä jääkaapin kompuran syömä energia, vaan potentiaalieroista johtuva tasaava virta.

Ja sitten alkaa välikaapelien häviöt olla merkittäviä, eli paksuilla juppikaapeleilla pamahduksia ei kuulu, mutta halvoilla ohuilla kaapeleilla paukkuu, koska kaapelin suojasukan metallimäärä ei riitä tasaamaan maita samaan potentiaaliin, vaan johdin toimii vastuksena. Johtimen toisessa päässä "maa on nolla volttia" ja toisessa päässä "maa on +5 volttia". Kun signaalijohdossa kulkee vaikkapa +0,2 voltin äännähdys lähtöpäässä, se on tulopäässä sikäläisen väärän nollapotentiaalin mielestä -4,8V. Joka tarkoittaa ensinnäkin nopeaa vaiheenkäännöstä, eli aiottu hento plusvolttimäärä pamahtaa äkillisesti alle nollan, ja lisäksi suuri tasonmuutos, jopa yliohjauksen puolelle mennään. Jotkut hifilaitteet voivatkin nukahtaa hetkeksi kun ne joutuvat ylikuormatilaan. Minä olen saanut päätevahvistimeni nukahtamaan ulkoisen piikin ansiosta, samasta syystä josta nyt on kyse.

Erotuskonkat tai servot laitteiden signaaliotoissa tietysti poistavat tasajännitteen eli väärät potentiaalitasot (signaalijohtimesta) muutaman sekunnin kuluessa, mutta se jääkaapin/lampun kytkemisen/katkaisun muutoshetki on niin äkillinen ja voimakas, ettei siihen ehdi reagoida mikään konkka tai dc-servo.



Sekin varoitus vielä, että induktiivisilla kuormilla (jääkaappi, kattotuuletin) nollapistekytkimen kanssa toimittaessa sammutushetki saattaa kuulua napsahtaen, vaikka kytkentähetki ei kuuluisikaan. Riippuu siitä, kuinka hyvin moottorin induktiivinen vastapiikki (magnetoinnin romahtaminen tuottaa syöttöjohtimiin vastakkaisvaiheisen suuren jännitepiikin) on laitteessa itsessään vaimennettu. Jos on vaimennettu, ei kuulu napsuntaa, jos on kiinalainen halpalaite, taatusti napsuu.



Nollapistekytkin ei koskaan täydellisesti päästä irti, se jättää off-tilassakin häviävän pienen virran kulkemaan. Laitteesta siis voi saada tällin tai kokea hentoa 50 Hz värinää, vaikkei se tapakaan. Samoin induktiivinen vastapiikki laitteen sammuessa voi tuhota nollapistekytkimen, ellei sitä ole suunniteltu kestämään induktiivisia kuormia.

Puolijohdekytkimiä siis ei saa käyttää korvaamaan laitteen pääkytkintä, jonka tehtävä on irrottaa sekä vaihe että nolla täydellisesti irti. Puolijohdekytkin vastaa laitteiden StandBy-tilaa, eli joko ollaan täysin valveilla, tai koiranunessa, mutta koskaan ei olla kuolleina; tyystin virrattomina.



Suosittelisin sellaista kytkintä, joka kytkee nollajännitteellä ja päästää irti nollavirralla. Kaikkia kombinaatioita tehdään (kytkentätavan määritys ja katkaisutavan määritys), myös sellaisia, joissa saa itse määrätä reagoidaanko nollatilaan ja millä vaihe-erolla. Trimmerillä olisi kiva säätää vaihe sellaiseksi, että kytkeminen tai sammutus synnyttää pienimmän pamahduksen, vaikka induktiivinen kuorma olisi millainen tahansa. Ennakolta ei voi tietää mikä vaihe-ero olisi paras. Resistiivisillä kuormilla tietysti nolla astetta sopii, mutta induktiivisilla kuormilla joku muu asteluku tarvitaan.
.

 

Itsellä oli edellisien vahvistimien kanssa noita paukkumis ongelmia, sekä tietokoneen 2.1 setissä. Vahvistin paukautteli kaiuttimia kun seinän taakse pesuhuoneeseen laittoi valon. Ja tietokoneen kanssa samassa huoneessa on pakaste arkku joka soitteli tätä 2.1 settiä.
Ostin stereoille Monsterin virtasuotimen ja tietokoneeseen UPS:in niin loppui kummastakin paukkuminen. Lisäksi vahvistimen (Vincent) pohjakohina väheni tuon Power Stationin laitolla.
Nykyinen vahvistin vaikuttaa melkoisen tunteettomalta moisia kohtaan, eikä tuo kohisekaan kuultavasti. Varmaan parempi virtalähde.

 

Kalliilta kuulostaa,en siis ole tähän ryhtymässä.

Tämä alkaa kuulostaa jo tutulta. Häiriö nimittäin _väheni_ kun vaihdoin subbarin rca-kaapelin juppimalliseen periaatteessa balansoituun kaapeliin. Mutta ongelma on silti vielä siellä, eli napsuu.

 

No johan nyt on. Ostin tähän uuden työtuolin, ja nytkös subbari vasta innostui paukkumaan. Selvästi tuoli jotenkin kehittää tässä staattista sähköä. Saan suban paukkumaan oikein rätinällä jos esim. hankaan housuja istuimeen tai ihan vaan jos nousen tuolillta normaalisti niin paukahtaa. Tälle ilmiölle taitaa olla jonkinlainen toimintasäde, yli 2m päässä jos kikkailee tuolin kanssa, niin ei enää pauku niin pahasti.

Tässä työtuolissa on tällainen tähtimäinen jalusta (5 sakaraa), pyörät alla. Metalliosiin jos koskee hankaamisen jälkeen, tulee kunnon säkärit ja pamahdus subasta.

En tiedä voiko tälle mitään tehdä, mutta jos teillä on jotain vinkkejä, niin ilomielin otetaan vastaan. Tässäkään tapauksessa ei ole mitään vaikutusta sillä, että missä asennossa volumenappulat ovat.

 

Ööh.
Tuo kuulostaa jo villiltä!
Ilmiö on toki ihan luonnollinen. Hankaussähköllä saadaan itse asiassa valtavat volttimäärät (up to kymmeniä tuhansia!), ja läpilyöntikipinä aiheuttaa toki suhteessa voimakkaan sähkömagneettisen purkauksen, joka sitten säteilynä vaimenee etäisyyden neliöön.

Mutta täytyy järjestelmässä kyllä olla tosi heikko lenkki ottamaan tuon virheen vastaan kun noin selkeästi sanot että paukkuu. En tunne tarpeeksi subbareiden vahvistimien sielunelämää että osaisin sanoa voisiko tuo olla joku tietty vika... mutta uskallan sanoa että jokin vika tai ainakin poikkeama tuossa on jos paukkuu pelkästä staattisesta sähköstä minkään merkittävän matkan päästä. Virtapiikit johdoissa on eri juttu: sellaista voi olettaakin kun katkaisinvirtapiikit voivat olla aika tuhtejakin.

Tuolin muotoilu/jalat/lattia eivät vaikuta, ilmiö tulee niistä läpilyöntikipinöistä jotka itsekin tunnet. A-luokkaiset materiaalit tuolissa! Veikkaan villakangaspäällistä, ja taidat itse tykätä muovihousuista!

Tuleeko tuo pelkällä subilla myös? Eli tuleeko häiriö esim radion kautta, vai ihan subin sisältä? Entä subin signaalijohtimet kiinni/irti?

Elävän elämän fysiikan experimenttejä!

 

Koitin nyt ottaa kaikki johdot jakosuotimesta irti eli subbaan ei mene mitään signaalia. Ei vaikutusta. Silloin kun subbaan tulee virta (se onneksi automaattikatkaisee vähän ajan kuluttua jos ei tule musaa), niin veikkaan että elemenetin (sähkö?)magneetti vaan poimii kaiken mahdollisen eikä sille oikein mitään mahda.

Normifarkuilla ym. rätisee. Tuolin kangas 100% polyakryyli. En usko että häiriö tulee mistään muualta kuin itse subwooferista (jakosuotimellakaan ei liene osuutta asiaan). Mitähän vielä voisi testata?

 

Onko vahvistin muovikotelossa? Kuinka pitkä johto menee vahvistimelta elementille? Onko subissa suojamaadoitus? Jos on, onko laite kiinni suojamaadoitetussa pistorasiassa?