Ristikko on kyllä ihan hieno omastakin mielestäni, harmi vaan että se tulee kotelon sisälle. Kotelon suunnitteluvaiheessa käytin kyllä paljon aikaa tuennan suunnitteluun. Laskin pinta-aloja ja vähän jopa jäykkyyksiäkin. Tuossa vaiheessa en kysellyt foorumilla julkisesti kommentteja, kyllä mulle eräs "ekspertti" silloin jo totesti että hyvältä näyttää. Tuollaisen ristikon tekeminen ei kovin hankalaa ole jos vain oikeanlaiset työkalut hommaan löytyy ja vähän enempi aikaa muotojen työstämiseen. Tällainen oli oma ratkaisuni ja mukava kuulla ettei se nyt ainakaan ihan munilleen mennyt... :thumbsup: EDIT: Mainittakoon että tukirakenteen aukkojen pinta-ala on suurempi suhteessa elementin kartion (Sd) pinta-alaan, jos sitä joku ihmettelee...
Omalta kohdalta vaan epäilyttää tuo tukien kohdalle jäävien aukkojen riittävä pinta-ala jonkinlaisesta puumateriaalista tehtynä. Ja onhan tuollainen metallitanko paljon jämäkämpikin, kuin samanpaksuinen puutanko tms. Voi laittaa ohuemmasta materiaalista ja silti saada selvästi jäykemmän tuen...
Juu, tuo on hiukan yliampuva kyllä peri-idea tuossa oli kuitenkin tehdä mahdollisimman värisemätön kotelo ja varsinkin värisemätön etulevy. Samalla tuossa oli ideana saada vähän extramassaa koteloon. Pulteista tulee ~2-3kg lisää painoa. Isohan tuo kotelo ei tosiaan ole. Puhutaan 45L kotelosta, jossa materiaali on 24mm koivuvaneria. Kotelo on niinpäin, että elementti osoittaa ylöspäin. Olen todennut, että joko alas- tai ylöspäin osoitettuna kotelon tärinä on pienintä. XXLS10 tykkää jo sekin vatkata jonninverran (varsinkin pienempää) koteloa elementin ollessa vaaka-asennossa. Raskaat ja pitkäliikkeiset kartiot on myrkkyä pienille ja kevyille koteloille... kaikki bassosäteilijöiden kanssa tekemisissä olleet tietävät tämän asian
Juu, siksi pitää tehdä pieni mutta kuitenkin raskas kotelo. Hankala yhtälö, mutaa oikealla materiaalivalinnalla helppo toteuttaa. Paarma78, hyvältä näyttää tuet. Tuolla lailla itse toteutin viimesimmässä subiprojektissa:
Ei se massa välttämättä siitä vielä tukevaa tee... Tietenkin kotisubeissa saa sen edun, ettei kotelo ole niin herkkä "vaeltemaan" ympäri kämppää... Omassa tapauksessa parempi kun on kevyt ja tukeva, koska en ole kotisubia tekemässä, vaan autosubia. Joudun siis kuitenkin kiinnittämään kotelon paikalleen..
Onhan massa kuitenkin ihan toivottua varsinkin kotisubbareissa. Vaikka massa ei koteloa tukisikaan, tekee se kotelosta kuitenkin vakaamman ja värinättömämmän ajatellen elementin mekaanisia voimia. Paras tähän on tietenkin epoksi tms. hartsi jota voi valaa kotelon seinämille. Jäykistää seinämiä ja on painavaa. Toinen hyvä on tiputtaa kotelon pohjalle metallinen levy. Lyijy olisi tässä tapauksessa kaikista parasta...
Vakaamman ja värinättömämmän kotelon saa symmetrisellä elementtien asettelulla. Kaksi elementtiä vastakkaisille puolille, niin liikkuessaan vastakkaisiin suuntiin, liikkuvien massojen voimat kumoaa toisensa. Sama vielä painavempien passiivielementtien kanssa. Omasta mielestäni tukirakenteet ovat paljon järkevämpi ratkaisu kuin kasvattaa seinämäpaksuutta. Vaatii seinämän paksuuden4-kertaistamisen, jotta saa saman hyödyn kuin tukevalla tukilevyllä, joka puolittaa levyn. Ja etu- ja takalevyt ihan ilman tukea??
Tämä on ihanteellinen setuppi. Toki näin jos käyttää kahta elementtiä vastakkaisilla puolilla, tai kahta passiivia vastakkaisilla puolilla. Läheskään aina ei kuitenkaan tehdä subbaria useilla elementeillä, jolloin massan lisäys koteloon jää ainoaksi vaihtoehdoksi (tukevan kotelon lisäksi). Jalkojen tuominen himpun verran kotelon ulkopuolelle vakauttaa koteloa sekin aika hyvin. Itsellä ku on vain yksi passiivi (XLS10" +XLS10 passiivi), niin käytän pieniä sinitarranökäreitä jalkojen alla. Imasee meinaan kotelon melko kovaa parkettiin kiinni! ei juuri kotelo värise edes passiivin voimasta. Hyvä ja halpa kikka kotelon vakauttamiseksi.
Jep, 44mm etulevy on täysin ilman tukea ja takalevyssä ei niin paljon tukemista ole. Usko tai älä, ihan hyvin toimii. :thumbsup:
Lopettakaa jo toi hölynpölyn jauhaminen noista liiallisuuksiin vedetyistä etulevyistä. Etulevyllä nyt on vähiten merkitystä kotelon tukevuuteen. Elementti kiinnitetään kuitenkin suhteellisen lähelle kotelon reunoja, jolloin reunat yhdessä elementin rungon kanssa vahvistavat rakennetta. Suurimmat pinnat vaikuttavat eniten tukevuuteen ja ne pitää olla parhaiten tuetut. Ja toisekseen massalla ei ole mitään merkitystä kotelon jäykkyyteen (ominaisjäykkyys/ominaislujuus), vaan ainoastaan kotelon paikallaan pysymiseen. Esimerkiksi lasikuitu on hyvin lujaa ja kevyttä ainetta ja on erittäin kätevää myös subikoteloiden rakennuksesa. Kolmanneksi, ei sillä ole myöskään väliä jos välilevyjen aukkojen koko on hieman elementin kalvon pinta-alaa pienempi. Ilman virtausnopeus kuristuksen kohdalla vain on hieman suurempi. Ajatelkaa koteloa paineastiana, niin kotelon olemusta ja dynamiikkaa on helpompi hahmottaa. Lopputulos ratkaisee.
Omassa projektissa kokeilin ensiksi ilman etu- ja takalevyn tukia, et miten se kotelo antaa periks jos sille antaa 15Hz siniä melkein täysillä tehoilla. Etu- ja takalevyt on 48mm ja eipä ne mitään periks antanu, mut laitoin silti ne tuet sinne ihan oman mielenrauhan takia, levyjen koot on kotelon sisällä 34,8x64,9 ja materiaali on sisäpuolella HDF:ää ja ulkopuolella Mahonkia.Enkä tiedä onko tolla 15Hz taajuksilla se paine siellä kotelon sisällä suurin, joten voi olla ihan yks hailee et noin kokeili. Mitenkäs saadaan kotelon sisälle suurin mahdollinen paine et voidaan lähteä kokeilemaan et milloin se kotelo antaa periks?
Asiaa! Ihan turha näiden kanssa on lähteä ydinpomminkestävää rakentamaan. Kotioloihin riittää vähempikin.
Ilmakompura ja renkaantäyttöpistooli mittareineen siihen. Ja pitkä letku pistoolista subiin. Ei saa seistä vieressä odottamassa kuolemaa, vaan mennään nurkan taakse odottamaan kotelon räjähdystä. Ellei räjähdystä tule, ilma lasketaan pois letkusta eli subbarista, edelleen nurkan takana piileskellen. Painetesti kannattaa tehdä ennen kuin leikataan umpikoteloon elementtien ja refleksiputkien yms. reiät, niin ei tarvitse alkaa tulpata aukkoja umpeen painetestin vuoksi. En silti suosittele kaduntallaajille kompuratestaamista, koska 100,00% varmuudella kotelo lopulta hajoaa (kun lukee topikissa mainittuja ämmien tuentamenetelmiä ja onnettomia liimapelleilyjä, lujuusopin tietotaso täällä on mykistävää laatua). Vedenpitävät kotelot (kuka arvaa kenellä on vedenpitävyys minimivaatimuksena?) testataan tietenkin veden tai muun sopivan nesteen avulla. Ilmakuplia ei saa koteloon jäädä, eli kotelo ilmataan aivan kuten jarrutkin ilmataan, ennen kuin painetta kotelossa aletaan nostaa. Jos kotelo painetestissä murtuu, ulos purskahtaa pieni määrä nestettä ja sitten ylipaine on poissa. Räjähdystä ei tapahdu. 1 baarin ylipaineella (se riittää emuloimaan järeintäkin subbarielementtiä) 55*55*55 cm ulkomitan kuutiokotelo tuuman seinämällä tuottaa keskitukiristikkoon 2,5 tonnin vetovoiman (hyvä M10...M12-kierretanko kestää sen), kunhan kierretangon ja seinämän liitoskohtakin kestää 2,5 tonnia. Massiivinen korilaatta ja/tai voimia ympäristöön levittävä lujitelaminointi tarvitaan muttereiden luokse. Panssariauton yliajon kestävä on minun kriteerini HiEnd-subikoteloille, ja tavallisille kaduntallaajille suosittelen kuorma-autolla tai henkilöautolla yli ajamista, riippuen tuleeko kotelosta hifikotelo vai pelkkä tavallinen kotelo. Eli pannaan ajorampit subin molemmille puolille ja ajetaan useita kertoja subin ylitse jollain raskaalla ajoneuvolla. Paskat subit luhistuvat testissä, hyvät subit kestävät. Parhaat kotelot kestävät (luhistumatta) ilman ramppejakin yli ajamisen, jolloin subi pomppii telaketjun/telien alla kuin kivenmurikka. Särmät tietysti kotelosta murtuvat ja maalit lähtevät, mutta tukirakenne ei petä. Yliajon kesto vaatii kotelolta puristuskestävyyttä. Pelkkä vetoa kestävä kierretanko tms. laiha tuki ei riitä. Putkimaiset profiilit ovat parempia, ne kestävät vetoa sekä työntöä. Jotta ilmalitratilavuudet eivät menisi hukkaan putkien sisäosiin, avoin profiili on parempi kuin umpiseinämäinen putki. Käytetty ratakisko esimerkiksi on hyvä ja halpa tukipalkkimateriaali. I-palkit ylipäänsä ovat oikein käteviä. Ellei tukiristikoita käytetä, niin mikä laipiotyyppi sitten kestää panssarivaunutestin ja mikä taas luhistuu panssarivaunun alla? Luhistuvista pilipalilaipioista jo näitte kuvia, ne "ikkunatyyppiset" lasten leikkilaipiot nelikanttireikineen, ne eivät ole mistään kotoisin lujuusopillisesti. Pankaa kuormitus lävistäjän suuntaan ja saatte puupulveria. PYÖREÄ aukko laipiossa on ainoa mikä kestää puristusta joka suuntaan. Ja kuten miljardi kertaa ennenkin olen luennoinut, aukon reunat kun vahvistetaan, esim. erillisellä teräsvanteella, niin kotelon yli voi ajaa vaikka avaruussukkulan siirtoalustalla. Eli jos ei ole mahdollisuutta ristikkotuentaan, sitten tehdään laipio, johon tulee yksi pyöreä reikä ja reiän reunat laminoidaan (esim. hiilikuituepoksilla) ja jopa vannevahvistetaan. Musiikin/leffojen kuuntelun synnyttämien voimien takia mitään tukia ei koteloon tarvita, kotelo ei ikimaailmassa mene rikki kaiutinelementin synnyttämästä voimasta. Äänenlaatu voi heiketä vetelän kotelon pullisteluissa ja seinämien resonoinnissa, mutta rikki kotelo ei mene. Ellei tahallaan käytä järjettömän ohuita seinämiä, esim. 1000 litran kotelossa 3,2 mm kovalevyä 3 kW elementtien kanssa. OverKill-tukevuuden luominen on siis pelkkää hifistelyä, pelkkä asennekysymys. Joku haluaa nimenomaan pomminkestävää koteloa, toiselle riittää "kontaktiliimattu neliölaipio". Kumpikin olkoon tyytyväinen valitsemaansa filosofiaan. Rahasta tukevuus ei ole kiinni. Maksaa saman verran rakentaa pomminkestävä kotelo (hiilikuitupinta+balsaydin) tai mopon yliajosta luhistuva kotelo (balsapinta+hiilikuituydin). Massat pitää osata sijoittaa tarkalleen oikeisiin kohtiin. Voimat pitää johtaa optimireittejä pitkin. F1-auto painaa 500 kg mutta runko kestää 200 km/h törmäyksen päin seinää, eikä ohjaamo litisty ja murskaa kuskin jalkoja. 500 kg Trabant tai Mini ajettuna samaa nopeutta (hinaamalla?) samaan seinään menee pillun päreiksi ja ohjaamo litistyy sentin pituiseksi, kuskista tulee märkää pulveria. Vaikka ajoneuvoissa oli sama massa. Toisessa ajokissa massat oli oikein sijoitettu, toisessä oli "kontaktiliimattu neliöristikko". Jos hieman kärjistetään, kuten tapanani on. Yhtä suuri oikeus minulla on närkästyä karmaisevan heppoisista kotelosuunnitelmista ja pakettistereolaadun ihailusta, kuin muilla on oikeus närkästyä minun ylimitoitushimostani ja lujuustestimenetelmistäni. Siinä on vain se hienovarainen ero, että minun suunnittelemani ja rakentamani ja testaamani kotelo kelpaisi luultavasti muillekin, kun taas heikolla laadulla suunniteltu+rakennettu+testattu kontaktiliimakotelo (=seula/kottaraispönttö/perunasäkki) kelpaa vain ja ainoastaan tekijälle itselleen. Jopa tekijän kaverit juoksevat paniikissa nurkan taakse välittömästi kun painetestus alkaa tai panssarivaunu lähestyy.... .
Elementin synnyttämä 0,1 baarin painemuutos kotelon sisällä olkoon nyrkkisääntö käytännön koteloissa ilmenevistä yli/alipaineista, eli 1 baarin ylipainetestissä tai tyhjiöpumpulla tehdyssä alipainetestissä on 10-kertainen varmuuskerroin. Järeän elementin 5 litran poikkeutus lepotilasta aiheuttaa 50 litran ilmatilavuuteen noin +-0,1 baarin painemuutoksen. Jos kotelo koestetaan tällaisella maltillisella paineella, ristikkotuennan kierretangoksi riittäisi 220 kg vedon kestävä metalli, suunnilleen M4...M5 kierretanko (100 litran kotelossa 2 kpl äskeisiä elementtejä). Moinen pultti on naurettavan ruipelo, ei sitä kannata käyttää. Kakkoskakkonen puukeppikin on käytännössä parempi vaihtoehto, kunhan se kiinnitetään niin, ettei se irtoa seinämästä. Hifikäytössä paine-eroa syntyy vain 0,01 baaria eli 0,5 litran poikkeutus 50 kotelolitraa kohden. Tämä aiheuttaa tukikeppiin 22 kilon vetovoiman 100 litran kotelossa, jossa on 2 elementtiä. Fillarin pinnakin kestää pari sataa kiloa vetoa, joten on vaikea keksiä miten ohut metalliesine kestäisi ainoastaan 22 kiloa, eli mikä tahansa puinen syömäpuikkokin kestää sen 22 kiloa. Tuennaksi kelpaa lähes mikä vain. Myös kontaktiliimattu neliöreikälaipio! Pilipalituentoja suosivat kuuntelijat ovatkin siis hifistejä? Realisteja ainakin. Mutta mitä tavoitteellisuutta siinä nyt on jos lujuudet mitoitetaan realismia varten. Varmuuskertoimilla pelaaminen on innostavampaa. Saa käyttää kunnon materiaaleja ja voi lainata naapurilta Semtexiä kunnon painetesteihin.
Pyörän pinna toimii vain, jos se kotelo on biasoitu ylipaineiseksi. Elementin lotkottaessa ulospäin, kotelon seinämät painuu sisäänpäin ja onneton pyöränpinna taittuu mutkalle (käytännön tilanteessa)....
Tämä nyt on varmaan kaikille sanomattakin selvää. En ole kyllä täysin samaa mieltä. Kuution muotoinen kotelo pyrkii pallon muotoiseksi nurkkien pysyessä paikoillaan. Vastakkaisten sivujen tukeminen on tärkeämpää kuin nurkkien. Miten tämä toteutuu kun olet poistanut kaiken materiaalin sivujen väliltä optimireitiltä tekemällä aukon keskelle tukilaipiota?
Jos minun pömpeliä tarkoitat niin totta, pyöreillä avauksilla tuennasta tulisi varmasti jäykempi joka suuntaan. Tuollainen "ikkunatyyppinen" rakennelma toimii enemmänkin tukirimatyyppisenä ratkaisuna. Kuten KiSaVa yllä mainitsee, tarkoitukseni oli nimenomaan vähentää seinämien pullistelua (ei siis poistaa sitä), joka tavoite tuossa designissa mielestäni täyttyi. Tuo ei todellakaan ole optimiratkaisu ja jäykkyyttä olisi voinut lisätä TÄYSIN pyöreillä muodoilla (ei siis mitään sinnepäin pyöristyksiä). Ihan hyvää pohdintaa molemmilta ja varmasti ajatuksia tuleviin DIY proggiksiin tästä saa muutkin kuin minä. :thumbsup: Vaikuttaa siltä että joutunet kotelosi tulevaisuudessa(kin) tekemään itse... :king: