Kuulokkeet 150-300€ ???

Kertoisitko vielä tarkemmin tämän mittaustavan perusteista. Yleismittari mittaa vastusta tasavirralla. Kuulokelähdöstä taas tulee valitun testitaajuuden mukaista vaihtovirtaa. Miten näistä kahdesta summautuu antoimpedanssi?

 

Cancel, cancel. Korjaus.

Tätä mittausta ei voi tehdä tavallisella yleismittarilla. Pitää olla jo oikea audioanalisaattori tai muu erikoismittari.

 

Jotaki suuntaa antaa varmaan nuinki mitattuna. Tuo Yamahan kuulokelähtö ainaki sama mitä useissa hifi-lehtien ja maailmoitten mittauksissa erilaisista kotiteatterivahvistimista..

 

Kyllä kyllä, ilman signaalia virrat päällä mittaus on ok. Mutta tuo signaali päällä l. luurilähtö jännitteisenä eri taajuuksilla mittaaminen voi hajottaa mittarin tai vahvistimen.

Saamasi ohmilukemat kuulostavat erittäin oikeilta, voin itsekin vahvistaa 100 ohmisen Yammun ja alle 1 ohmisen SanDisk Sansa Clipin.

 

Kiitoksia tarkennuksesta. Itse olen kuorma- ja antoimpedansseja mittaillut virrattomista laitteista kiinalaisella LCR-mittarilla. Mittaus tapahtuu samaan tapaan kuin vastusmittaus yleismittarilla, mutta käyttäen vaihtovirtaa ja neljää johdinta. Mikäli piirissä on virran mukana kytkeytyviä komponentteja ei näinkään mittaamalla saa oikeaa tulosta.

E-mu 0404 USB2.0 äänikortin kuulokeliitynnästä olen mitannut antoimpedanssiksi 1 kHz taajuudella 13.9 Ohm per kanava. Minulle tämä on hyvin riittänyt.

 

:thumbsup:

 

Minulla on ollut Grado SR60:set muutaman vuoden ajan ja olen tykännyt niistä musiikkikäytössä (rock, heavy, myös elektroninen musiikki). Olen nyt aikeissa ostaa kalliimmat luurit peli- ja leffakäyttöön. Olennaista olisi löytää Gradoja parempi tilaääni, mutta basson pitäisi silti olla messevä.

Onko kellään kokemusta Ultrasonen luureista peli/leffakäytössä? Täällä päin maailmaa (Macao) minulla olisi mahdollisuus saada HFI-780:sta tuntuva opiskelija-alennus. Tästä ylöspäin seuraava malli on liian hintavaksi menevä PRO 900. Ikävä kyllä "välimallin" PRO 750-luuria ei paikalliselta jälleenmyyjältä löydy. Ne kun olisivat lähempänä Denon AH-D2000:n hintaluokkaa.

Entä miltä tuo Denon AH-D2000 kuulostaa suhteessa Sennheiserin luureihin? Kämppikseltä löytyy Sennheiser 555, joita voin käyttää vertailukohteena.

Kiitoksia vastauksista jo näin ennakkoon!

 

Paras kuuloke 300 ernestillä (tai yleensä millään rahamäärällä) on wanha champion, Sennheiser HD600. Tuosta ei kuuloke enää soundillisesti ole parannettavissa juurikaan mitenkään*.

Sen kovimmat kilpailijat ovat Sennheiser HD650 ja AKG K 701/702. Ne häviävät HD600:lle tasan päinvastaisista syistä: HD650:n bassotaso on nostettu neutraalista poikkeavan ylös ja K 701/702:ssa laihdutettu neutraalista poikkeavan alas. Lisäksi 701:n diskantissa on hieman vihlovaa ylimääräisyyttä jossakin kohtaa.


*=pidätän oikeuden mielipidemuutokseen kuultuani joskus Sennheiser HD800:t. Tosin kahden huippuneutraalin ottaessa toisistaan mittaa neutraaliudessa ennustettava tulos on... öööö... tasapeli.

 

Tätä olen ihmetellyt pitkän aikaa. Vaikkakaan en ole näitä HD650 malleja testannut niin mainitsemasi ylimääräinen bassopään korostus vaivaa viimeaikaisia kuulokkeita joita olen syystä tai toisesta päähäni laittanut. Itselläni ainakin musiikista nauttiminen katoaa välittömästi liiallisen basson tulviessa yli. No sonyn kuulokkeissa joita tuli kokeiltua asiaa jopa mainostettiin joten eiköhän niiden kohdalla päde sitä saa mitä tilaa.

 

Pikaisen nettietsinnän perusteella Sennheisereita ei myydä Macaossa missään ja naapuroivassa Hong Kongissa luotettavien merkkiliikkeiden hinnat Sennheisereille ovat suorastaan törkeitä. Aika järkkyä, että maanosassa, jossa arvonlisäveroa ei tunneta ja huippuluokan elektroniikka on järjestään 20-50% Saksaa/Brittejä edullisempaa, Sennheisereista joutuu maksamaan enemmän kuin Suomessa.

Siispä huomenna koekuuntelemaan Ultrasoneja. Sonyt, Skullcandyt ja JBL:t (joita myös löytyy täältä todella edullisesti) kun eivät varsinaisesti kiinnosta.

Mielenkiintoinen huomio on, että Kiinassa ei myydä käytännössä ollenkaan kuulokkeita joissa olisi vakiona 1/4" plugi. Eikä myöskään käytännössä ollenkaan sellaisia malleja, jotka vaatisivat vahvistimen saadakseen tarpeeksi jännitettä kannettavasta soittimesta. Syynä tähän lienee 25 euron "iPhonen" ja vastaavien halpaelektroniikkatuotteiden suunnaton suosio paikallisilla markkinoilla.

 

...kai se on sitten vaan pistettävä kulttuurierojen piikkiin, että täältä saa useammasta liikkeestä japanilaisia käsintehtyjä Lebenin putkivahvistimia kuin Sennheiserin kuulokkeita. :hitme:

 

Omistin monta vuotta, myin pois ja ostin tilalle Beyerndynamicin DT-990 Ed. 2005:t. Etenkin elokuvakäytössä ovat huomattavasti mukavammat ja ääntä dynaamisemmin toistavat.

 

Mukavuus l. ergonomian sopivuus juuri itselle on henkilökohtainen makuasia.

"Dynaamisempi" äänen toistavuus ei pidä paikkaansa mikäli kuulokkeita on käytetty oikein l. ajettu nollaohmisella syötöllä. Tiedätkö muuten mitä dynaaminen, dynaamisuus ja dynamiikka äänentoistossa tarkoittavat ja miten ne eroavat käsitteinä dynamiitista ja dynamosta?

 

Käytän ehkä "dynaamisempaa" vapaammin kuin sinä alan ammattilaisena. Dynamiikka on minusta se mikä esimerkiksi tekee monesti DTS-ääniraidasta paremman kuin Dolby Digital ääniraidan. Dynaamisempaan ääneen sisältyy ns. punchia, se on energisempi ja päällekäyvämpi.

Niin tarkoitus ei ollut kritisoida sinua, kun tykkäät HD600:sta -- mitä voisi päätellä kommenttisi sävystä. Sanoin vain, että omassa käytössäni nuo Beyerit ovat kaikin puolin paremmat.

 

Asian vierestä; DD:ssä ja DTS:ssä ei ole mitään luontaista eroa dynamiikassa. Passoa on usein DTS-miksaukseen ruuvattu enemmän mikä on arvatenkin mielestäsi sitä "dynamiikkaa".

Bayerdynamic kärsii ilmeisesti suuresta antoimpedanssista HD600:ia vähemmän. Monenko ohmin antoimpedanssilla olet tehnyt nämä havaintosi? Muistetaanpa nyt että yli 1 ohmin antoimpedanssilla kuunneltuihin kuulokkeiden soundihavainto-kivailuihin suhtaudumme näin:

 

Ei mitään tietoa. Käytän Cordan HA-1 MK II -kuulokevahvistinta ja siinä se pikkuvipu on käännetty vasempaan kohtaan (kolmesta kohdasta: vasen, keski, oikea). Tykkään arvioida kuulokkeita kokemuksen enkä numeroiden perusteella. Ehkä tämän takia olen humanisti.

 

Voisiko joku HD600:n omistaja kuvailla noiden kuulokkeiden jämäkkyyttä? Ainakin nuo 500-sarjalaiset ovat pirun heikkoa muovia. Tuntuu, että varsinkin tuo pään kaarituki tuntuu murtuvan noissa. Kuuntelin AKG:n 601/701-luureja, joiden jämäkkyys oli ihan eri luokkaa kuin noiden 500-sarjan lelujen. Ikävä kyllä en tajunnut räpeltää 600-sarjaa sen enempi. Lueskelin HD600:n olevan hiilikuidusta tehtyä, mutta voisiko joku omistaja tosiaan kertoa tuosta kestävyysaspektista?

 

Kyllähän ne jämäkät ovat, vaikka tosiaan rakenne on sellainen, että voisi kuvitellan asian olevan toisin. HD600:t olivat käytössä monta vuotta ja sinä aikana ne tippuivat useasti lattialle jne. Mitään vahinkoa niille ei koskaan tapahtunut; ainoastan pehmusteet iän karttuessa kuluivat ja latistuivat.

Nykyiset Beyerit (DT990 2005 ED:t) ovat metallirunkonsa takia sitten tuntuvammin jämäkämmät kuin "muoviset" HD-600:t, mutta ei tosiaankaan ei tarvitse niin ajatella, että noisen Senkkujen runko pettäisi tms.

 

Mahtaisiko kenelläkään olla tarvetta edullisille huippukuulokkeille?

Alessandro MS1:t olisi myynnissä. Käytännössä käyttämättömät, pehmeillä ja kuppityynyillä. Setin OVH 120€ tulleineen ja lisätyynyineen.

Ei halvalla, mutta huom! : käytetty ehkä 10 h. H. 80€ ?

 

Näyttää siltä, ettei porukalla ole edes lukion tai amiksen perusfyssat hallussa. Tässä ei tarvita juuri mitään muuta kuin Ohmin laki U = R * I, 10 € yleismittari, ruutupaperia ja läjä vastuksia.

Sitten asiaan. Mittaus tehdään vaikka näin ihan yleismittarilla ja vaarattomasti:

1) Otat muutaman kappaleen sarjan tavallisia vastuksia välillä 20 Ohmia - 600 Ohmia vastaten tyypillisiä kuulokkeiden impedanssia. Semmoinen 3 kpl on ehkä minimi, 5 kpl on jo parempi. Mitä enemmän eri arvoisia vastuksia käytät, niin sitä tarkempi tulos tulee.

2) Laitat normaalilla kuunteluvoimakkuudella soimaan 1 kHz sinisignaalin tai muun haluamasi taajuuden, jolla impedanssi mitataan. joka taajuudella on oma impedanssinsa. Käytä lähteenä testi-cd:tä, sopivaa wav-tiedostoa, signaaligeneraattoria tai muuta kättä pidempää. Google auttaa tässä noin sekunnissa. Älä muuta volumesäätöä enää tämän jälkeen.

3) Mittaat ensin kunkin vastuksen resistanssin Ohmeina - siis sillä yleismittarilla vastusmittauksella.

4) Mittaat vaihtojännitteen kunkin vastuksen yli yleismittarin vaihtojännitealueella kuulokelähdön suljetussa virtapiirissä. Siis kytket aina kunkin vastuksen vuorollaan kuulokeannon toisen (vasen/oikea) kanavan + ja - piuhojen väliin ja tökkäät ne yleismittarin karvat siihen vastuksen päihin eli rinnalle. Ole ensin 100 % varma, että ei ole ohmimittaus jäänyt kohdasta 3 päälle.

5) Teet taulukon, jossa on sarakkeissa vastuksen resistanssi Ohmeina, yli vaikuttanut jännite Voltteina ja laskennallinen virta Ampeereina. Tuo viimeisenhän saat Ohmin laista eli I = U / R kohtien 3 ja 4 tiedoilla.

6) Piirrät 5 kohdan taulukon mittauspisteet IU-koordinaatistoon eli vaaka-akselille virta ja pystyakselille jännite.

7) Mikäli teit kaiken oikein, niin kohdan 6 pisteet ovat kuvaajassa lähestulkoon laskevalla suoralla. Sovita mittauspisteisiin graafisesti suora tai käytä haluaamaasi analyyttistä asetta, kuten pienimmän neliösumman menetelmää. Excelistäkin löytyy suoran sovitus nappia painamalla.

Mikäli kuulokelähtö ns. kyykähtää suoralta matalilampiohmisilla vastuksilla, niin älä huomioi niitä mittapisteitä, mutta totea jo tässä vaiheessa että mittaamasi laite on ihan susi.

8) Jännitelähteen sisäisen resistanssin saat kohdassa 7 sovittamasi suoran kulmakertoimena. Koska vastuksen yli vaikuttaa jännite U = E - Zi * I, missä E on lähdejännite, I on virta ja Zi on lähteen eli kuulokelähdön sisäinen impedanssi. Suoran kulmakerroin on tuossa tuo -Zi eli jos laskevan suorasi kulmakerroin on -250 tarkoittaa se, että lähdön impedanssi kohdan 2 taajuudella on 250 Ohmia.

Menettely kuulostaa tässä about 500 % vaikeammalta kuin on. Mittauksen tekemiseen menee ehkä 3 minuuttia kun sisäistänyt, mitä tuossa tehdään. aloittaa