Tämä oli meille ensimmäinen kesä kun kunnolla asuttiin uudessa talossa. Sisälämpötilat pysyivät koko kesän enimmillään n. 24-25 asteessa huoneesta riippuen. Yön aikana yleensä tipahti sisälämpötila noin asteella. Sitä en sitten tiedä miten paljon tuolla omalla yöviilennysvirityksellä oli tähän vaikutusta. Tuskin siitä harmiakaan oli... Meillä on sekä IV-kone että putket lämpimällä ullakolla. Yläpuolella siis SPU passiivikattoelementit, joissa 320 mm uretaania. Lämpötila ullakolla oli enimmillään 25 astetta kesän "päätteeksi". IV-putkissa on myös villakerros päällä, joka on nyt enemmänkin talvea varten ettei tuloilma viilene liikaa kun ullakolla oli viime talvena alimmillaan +18°C. Saahan siihen tosiaan laitettua vaikka PC-serverin kiinni jos haluaa. Meillä tuo kosketusnäyttö ajaa sitä virkaa. Se hoittaa mm. Poissa/Kotona/jne. tilanneohjaukset (painike lähettää viestin aktivoi tilanne x, ja kosketusnäyttö lähettää tarvittavat on/off/value säädöt matkaan.) Jokaisessa laitteessa on oma äly ja ohjelma jonka toimintaa pystyy itse määrittämään. Mutta tosiaan varsinaista ohjelmakoodia ei pääse muuttamaan.
En ole asiantuntija saati sitten ammattilainen vaan asiaan lähinnä foorumikirjoitusten kautta varsin pitkään perehtynyt (kun ei muutakaan kunnollista tiedonlähdettä ole löytynyt) mutta sanoisin silti että tuo on joko harakiri-ratkaisu (=kondenssiongelma tiedossa) tai sitten jäähdytysvaikutus on olematon. Konsultoi ehdottomasti jotain LVI-suunnittelijaa ratkaisusi kosteustoimivuudesta ja saavutettavasta jäähdytystehosta. Oma mutu on että esim. 25 asteinen 55% RH sisäilma ja 17 asteinen tuloilmakanavan pinta aiheuttaisi jo kondenssiongelman. Joku voi tämän varmaan tarkastikin laskea. Lämmön (tai kylmän) siirtäminen ilmalla on ERITTÄIN epätehokasta ja vaatii oleellisten tehojen saavuttamiseksi isoja ilmavirtoja, joka taas tarkoittaa sitä, että esim. kesällä otetaan vastaavasti sitä kuumaa ulkoilmaa isompia määriä sisään. Samaisesta syystä esim. erilaiset takan päältä ilmaa imevät ja muualle kuljettavat kiertoilmakanavat ovat varsin hyödyttömiä eli luokkaa kynttilän liekki
Tämähän selviää erittäin helposti esim. mollier diagrammista. Myös Vaisalan sivuilla on erittäin hyvä Kosteuslaskuri kosteuskäyttäytymisen laskentaan. Mutta ongelmaksi muodostuu se, että jäähdytettäessä tuloilmaa jäähdytyspatterilla, patteri kondensoi, jolloin tuloilma kuivaa. Tällöin huoneolosuhteet (jossa kanavat sijaitsevat) eivät vastaa ulkoilman olosuhteita. Lisäksi olosuhteet voivat vaihdella talon sisällä eri rakennusosissa (esim. kylpyhuoneen välikatto jne). Lisäksi tämä vaatisi jo suhteellisen kehittyneen ilmanvaihtokoneen tai vapaastiohjelmoitavan logiikan ilmanvaihtokoneen ohjaukseen, jotta voitaisiin määritellä kastepiste suhteellisen ulkokosteuden mukaan (tai käyttää kastepistelähetintä joiden mittatarkkuus ei ole riittävä toimenpiteen suorittamiseen, ellei puhuta tuhansien eurojen Vaisalan lähettimistä) ja säätää tuloilman lämpötilaa tämän kastepisteen perusteella. Lisäksi kuten aikaisemmin mainitsin, jotta riittävä (esim 10kW) jäähdytysteho saavutettaisiin esim 8 asteen lämpötilaerolla (ulkona 25, tuloilma 17 astetta), ilmavirran tulisi olla 1 m3/s, joka on jo viisinkertainen isonkin omakotitalon ilmanvaihtokoneeseen verrattuna. Tämä tietysti vain karkeasti laskettuna, jossa ei ole huomioitu patterin kondensiosta johtuvaa kuivaukseen kuluvaa tehoa.
Onko tuosta tuloilman kuivumisesta jotain haittaa kenties? Jäähdytyspatterista kondesoituva vesi johdetaan kuitenkin aina viemäriin. Itse käytin Produalin antureita mittareina ja jos niistä saa alennusta urakan yhteydessä, niin hinnatkaan eivät ole tuota ovh-tasoa. Ulkokosteuslähetin KLU 100. http://www.produal.fi/FI/Tuotteet/Hinnasto
Tuostahan ei siis ole haittaa, pikemminkin tämähän on hyvä asia. Kunhan vain kondenssiveden poistosta on huolehditty niin kuin kerroit. Kesäkuumalla kun saadaan ilmaa kuivattua niin jo tämä tuntuu viileämmältä. Käytännössähän tuloilman kosteus on 100% kondensoivan patterin jälkeen, mutta huoneessa lämmetessään suhteellinen kosteus laskee, kun ilma sekoittuu huoneilmaan. Mutta juuri tästä syystä sisäilman kosteuden / kastepisteen määrittäminen ulkokosteuden perusteella on mahdoton tehtävä. Tosin harvoin on sellainen tilanne, että sisäilman kosteus olisi suurempi kuin ulkoilman ja kastepiste otollisella alueella tuloilman jäähdyttämisen suhteen. Mutta jos säädetään tuloilmaa pelkästään ulkoilman kosteuden perusteella, ollaan aina ns. turvallisella alueella jolloin jää viimeiset aste tai pari tiputtamatta tuloilman lämpötilaa. Juurikin siitä syystä, että huoneilma on kuivempaa kuin ulkoilma. Tosin kuivaukseen kuluu osa jäähdytys tehosta. Ulkokosteuslähettimet ovat riittävät tarkkoja laskennallisen kastepisteen määrittämiseen, produalin tuotteet ovat jopa aivan päteviä lähettimiä. Kastepistelähettimet tosin eivät ole riittävän tarkkoja, jos ei puhuta Vaisalan lähettimistä. Näissä kun jo yhden asteen toleranssi on pahaksi. Mutta tehokkain ratkaisu olisi, että tuloilmaa "viilennetään" muutama aste, jotta sisäänpuhallettava ilma ei olisi suoraan 25 asteista ja varsinainen jäähdytys hoidettaisiin puhallinkonvektorilla oleskelutilassa.
Omat kokemukset tämän kesän helteistä Enervent Panionilla (EDA) "jäähdytyksestä": -kesäyön viilenys: auttaa hieman, mutta ei jaksa pitää niin kovalla konetta että olisi todellista hyötyä (venttiilit "huuti" ja tuli ikävä veto joka aiheutti nenän tukkoisuuttaa itsellä ja pojalla) -lämmön talteenotto pois päältä tietysti (en edes kokeillut pitää päällä) Alunperin mietin jäähdytystä ilmanvaihdon kautta, mutta luovuin ajatuksesta kun mietin asiaa hieman lisää ja kun alaa paremmin tuntivat myöskin tyrmäsivät ajatuksen. Ja kuten edellä mainittiin niin tuo tuloputkien eristäminen olisi ollut viheliäinen homma ja pirun kalliskin. Eli suunnitteluvaiheessa vaihdon jäähdytyksen ilmanvaihtoperusteisesta jäähdytinkonvektoriin. Kasettimallinen konvektori on asennettu yläkerran kattoon (rappusaula), josta kylmä ilma "valuu" muihin huoneisiin. Alakeraa se ei kykene jäähdyttämään (alakertaan muodostuu outo lämpimän ilman "seinä" rappusten kohtaan ja kylmä ilma ei valu sinne - johtuu ehkä ilmankosteudesta mikä on kova alakerrassa, mutta ei yläkerrassa), mutta yläkerran se pitää aika mukavana. Lämpötila oli tuossa 23 asteen kieppeillä. Alakerrassa sellainen 25 astetta. Kyseessä on "kivitalo", joka auttaa asiaa muutenkin. Toinen konvektorin etu on se, että se kuivattaa ilmaa, jolloin ilmasta tulee miellyttävämpi vaikka se olisi lämmintä. Tehoa oli koneessa ihan mukavasti (n. 2,7kW max jos olisi täydelle teholle asetettu moottori - nyt taisi olla n. 2,2kW teho ettei pidä turhan kovaa meteliä - eikä myöskään pidä). Ei tarvinnut pitää kertaa yöllä päällä vaan riitti päiväsaikaa jäähdytys. Ainakin täällä oli välillä aivan sairaan kova kuumuus+kosteus ulkona - sisällä aika miellyttävää Pieni lisäplussa myöskin konvektorin käytöstä, joskaan ei kovin merkittävä käytännössä kun lämmin aikajakso on melko lyhyt, on että se lämmittää maapiirin nestettä ja siten maata josta kylmänä aikana otetaan lämpö käyttöveden ja lattioiden lämmitykseen. Kesäaikaan maapiirin neste lämpeni aika kivasti (>12 astetta), jolloin pumppu teki vähemmän duunia käyttöveden lämmittämisessä. Toistaiseksi koneen ohjaus on 4-asentoinen yhdellä painonapilla PLC:n kautta ohjattuna (ohjaa lisäksi konvektorille menevän maapiirin magneettiventtiiliä sekä kierovesipumppua). Tarkoitus on tehdä siitä automaattinen jossain vaiheessa kun innostuu ja löytyy sopivanhintainen sisälämpötila-anturi, jonka kehtaa asentaa näkyvälle paikalle. Samalla pitää ohjata hieman IV-konetta etteivät ala "riitelemään" jäähdytyksen aikana.
Omat empiiriset tutkimukset ja mittaukset tältä sekä kahdelta edelliseltä kesältä osoittavat että ulkoilman lämpötila laski joka yö vähintään neljä astetta sisälämpötilaa alemmaksi. Jopa silloin kun ilmatieteenlaitos määritteli yölämpötilan "trooppiseksi" (yli 20 astetta). Kyllä sillä on jo mielestäni merkitystä. Riippuu tietenkin kanavien pituuksista, mutta väittäisin tämän koskevan vain huonosti eristettyä peltikanavia. Virtaus kun on kuitenkin 60-100 litraa sekunnissa ja päällä eristettä sen > 200 mm. Tällöin ilma ei juurikaan ehdi kanavassa lämpenemään. Ja muovikanava ei varaa lämpöä. Tai varaa, mutta ei luovuta sitä säteilemällä, toisin kun metallinen. Jos yhtään ymmärrän omaa kirjoitustani (ja KnightOfNi:n kommenttia), ei täällä muuta väittettykään. Käsitit jotain nyt väärin.
Alkuperäisestä kirjoituksesta sai käsityksen, että ilmanvaihtoa suositeltiin pitämään suurehkolla teholla pakkaspäivinäkin, jotta LTO ei huurtuisi. Tätä kommentoin, että ei pidä paikkaansa, vaan ilmanvaihtoa tulee tehostaa esim. saunomisen aikana, kun taas muuna aikana ilmanvaihdon voi pitää minimillään mikäli sisäilmaston olosuhteet sen "sallivat" (ihmismäärä ei ole suuri, kosteutta ei synny sisätiloissa jne), jolloin LTO ei huurru yhtään sen helpommin, oli kone pienellä teholla tai suurella.
Kuinka paljon sisälämpötila käytännössä yön aikana putosi noissa "pahimmissa" olosuhteissa? Meillä ei juuri astetta enempää lämpöä alas saanut, jollei sitten avannut makuuhuoneen ikkunaa yöllä. Meillä on metallikanavat ja eristettä on vain se normaali 100 mm. Kanavat kulkevat siis yläpohjan eristeen yläpuolella. Tulokanavasta lienee eristämättä vajaat viisi metriä vielä ja makuuhuone sijaitsee käytännössä kaikkein kauimpana koneesta. Virtaus lienee kanavan alkupäässä tehostuksella noin 100 l/s. Toki tuolla muutaman metrin eristämättömyydellä taitaa tässä tapauksessa olla kohtuullisen suuri merkitys, sillä lämpötila tuolla yläpohjassa ei taida helteillä laskea missään vaiheessa alle 30 asteen...
Meille on tulossa kaksi 4,7kW puhallinkonvektoria maapiiriin kytkettynä. IV-koneena on Enerventin Pegasos samaisella EDA-automatiikalla ja tarkoituksena on nimenomaan pitää talteenotto kesähelteillä päällä eli tässä tapauksessa jäähdytyksen talteenotto. Jos jäteilma on viileämpää kuin raitisilma, niin homman pitäisi toimia ihan hyvin. Tästä ei vielä ole empiirisiä kokemuksia, kun talo vasta rakenteilla. EDA:n käyttöohjeita lukien, tämän toiminnan pitäisi tapahtua automaattisesti, jossei sitä erikseen manuaalisesti kiellä. Samoin kesäyöjäähdytys pitäisi tapahtua automaattisesti eli jos ulkolämpötila alempi kuin sisälämpötila ja sisälämpö yli tavoitelämmön, niin talteenotto pois päältä.
Tämähän ei pidä paikkaansa. Kosteutta ei automaattisesti ole enemmän sisällä pakkasella kuin ulkona. Pakkasella ulkoilman suhteellinen kosteus on hyvinkin korkea, mutta absoluuttinen kosteus matalahko. Kun ilmaa lämmitetään, absoluuttinen kosteus ei muutu, mutta suhteellinen kosteus laskee. Kosteus muodostuu sisälle aina ulkoisesta lähteestä, esim. suihkusta, ihmisistä jne. Joten tällöin, jotta saadaan huoneilman suhteellinen kosteus pidettyä "vakiohkona", lisätään tuloilman määrä, jotta huoneilman kosteuspitoisuus laskee, kun puhalletaan kuivaa ilmaa ulkoa. Ilman ilmanvaihdon lisäystä huoneilman kosteuspitoisuus nousee, jolloin myös kastepiste nousee ja LTO jäätyy helpommin. Mutta ilman kosteuslähteitä sisätiloissa, huoneilma suhteellinen kosteus on alhaisempi kuin ulkoilman. Esimerkkinä: Ulkona -10 astetta, suhteellinen kosteus 80% -> absoluuttinen kosteus 1,9g/m3. Tuloilma lämmitetään 20 asteiseksi, absoluuttinen kosteus edelleen sama -> suhteellinen kosteus laskee 10%:iin. Jos kosteutta lisätään huoneilmaan 15% (huoneilman kosteus siis 25% tämän jälkeen) nousee kastepiste -0,5 asteeseen kun se ilman lisäystä on noin -11 astetta.
Laskeppa ite ingenjöörinä uusiks noi Kipeen laskut kun et näköjään muuten usko. Ilman ominaislämpökapasiteetti on niin pirun pieni, että joko deltateen tulee olla jotain aivan järkyttävää, tai tilavuusvirran tukka lähtee päästä tyyppistä, jotta sisätiloja saataisiin jäähdytettyä. Teho ei vaan riitä. PS. Koin otsaläps kohtauksen kun laitoin aiemmin mainitsemani kosteusanturiohjauksen uudelleen päälle syksyn kunniaksi. Senhän saa asetettua myös adaptiiviseksi eikä arvosta X ylöspäin tehostavaksi niinkuin vanha asetus oli. Tuntus toimivan järkevämmin nyt.
Kyllähän yöjäähdytyksestä on hyötyä, toki kovin tehokasta tämäkään ei ole pienen ilmamäärän myötä, mutta sisäilmaa saadaan viilennettyä, kun lämpökuormaa ei ole. Mutta päivällä pelkällä ilmastoinnilla jäähdytys on tuhoontuomittu idea.
Oletkin varmaan surffannut jo täällä mainitut linkit läpi. Ensin tärkein neuvo. Unohda koko juttu. Sinulle varmaan selvisikin jo että jäähdytys ja ilmanvaihto yhtälönä ovat tuomittu epäonnistumaan. Siis jäähdytys ja ilmanvaihto kannatta toteuttaa erillisinä järjestelminä. Toisaalta olet esteetikko ja jossain määrin tinkimätön joten eräs vaihtoehto tähänkin olisi, mutta käydään läpi ensin perusasioita. Ilmeisesti haluat parantaa sisäilman laatua. Koska kyseessä on vanha talo, harkitsisin pelkkää koneellista poistoa huippuimurilla. Korvausilma erillisin venttiilein ulkoa. Tällöin selviäisit helpommalla ja edullisemmin kustannuksin. Puhutaan satasista. Perustelen tätä sillä, että ette varmaan avaa kaikkia paikkoja remontin yhteydessä. Tällöin et voi olla varma siitä, että höyrynsulku on joka paikassa ehjä. Nyt kun ilmanvaihto suunnitellaan alipaineiseksi, on vaara että LTO-kone alkaa tasapainottamaan tätä repimällä ilmaa rakenteista. En muista koska talonne oli rakennettu, mutta aikoinaan rakentamisessa käytettiin arveluttavia rakenteita/kemikaaleja (vain muutamia mainitakseni: asbesti, formaldehydi, kreosiitti, jne). Tätä et varmaankaan halua. Pelkästään lasivilla on keuhkoissa ikävä juttu. Jos kuitenkin kaikesta huolimatta haluat koneellisen ilmanvaihdon, niin lue eteenpäin. Teillä oli keskuslämmitys. Silloin viimeisimpään tekniikkaan (hyötysuhdetta silmälläpitäen) on turha investoida. Valitsisin sinuna kaikista edullisimman koneen jossa käyttäkustannukset (lue: suodattimien vaihto) ovat edullisimmat. Onnisen edullisimman pään koneet ovat Ilton valmistamia. Ihan peruslaadukkaita koneita. On turhaa siis sijoittaa kahta tonnia, kun tonnillakin pärjää. Koetin kovasti löytää Z-Wave pohjaisia rele-yksiköitä, mutta turhaan. Ilmeisesti niitä ei siten ole, tai en vaan osannut etsiä. Eli epäilen että valitettavasti et saa liitettyä ilmanvaihtoa "Micasaessucasaverdeen" Noissa peruskoneissakin on mahdollisuus ohjailla nopeuksia ja takkakytkintä ulkoisesti. Toki tämä vaatii hieman virittelyä, mutta ei mitään ylivoimaista. Kosteusanturinkin saa, mutta kuten täälläkin on jo useasti mainittu, se on aika turha investointi. Jos et vielä luovuttanut, niin Uponorin muovikanavat uuteen osaan sekä vanhan osan yläkertaan, ja Valloxin Blue Sky-kanavisto hankaliin paikkoihin. Lopuksi vinkki. Mieti vielä asiaa. Jos mielesi ei muuttunut, tilaa ilmainen asiantuntija käymään täältä.
Valitettavasti en voi tätä kommentoida vielä. LTO-kone kun makaa edelleen lattialla. Tarkoitus ei ole keljuilla, mutta miksi IV-suunnitelma on tehty niin, että kanavat eivät kulje puhallusvillan seassa? Ihmettelin tätä jo Hupenkin tapauksessa. Minulla kaikki muut jäteilmakanavaa lukuunottamatta ovat villan seassa kattotuolin alapaarteiden päällä. Nyt jouduitte eristämään kaksin verroin (100 vs. 50 mm) kannakoimaan enemmän ja lopputulos on silti huonompi. Kun muurasimme hormeja Heinäkuussa, yläpojassa oli 47 astetta. 42 minuuttia riitti. Sitten sumeni silmissä ja oli jätettävä homma kesken.
Mulla on tuloilma vedetty siten, että putket (2 x 160mm) menevät maanalla vajaan 10m jolloin kesällä tuloilman viilenee ja talvella lämpenee. Delta on luokkaa 5-7 astetta. Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt tehdä pidempi vaan sitten olisi pitänyt putkien sijainti muuttaa toiseen paikkaan ja se ei olisi ollut kovin helppoa.. EDA tekee tuon automaagisesti (jos kesäyönjäähdytys on sallittu), mutta teho on varsin vaatimaton ellei laita konetta niin kovalle että venttiilit suhisee. Kesäyön viilennyksessä on sellainen ikävä tekijä jos pitää konetta kovalla ja rakennus on kunnolla lämmennyt, että kiertävä ilma on viileää (riippuen asetuksista, mutta esim. 15 asteista suoraan ulkoa sisään), mutta rakenteet lämpimiä. Eli huoneessa on silti lämmin, koska pelkkä ilma ei saa sitä viilenemään kun seinät, lattia, katto ja huonekalut hohkaavat lämmintä. Poika ja myös vilustuttiin kertaalleen tämän vuoksi. Tiputin tehoja ja nostin lämpötilan alarajaa niin homma korjaantui. Pandion oli kovimmillaan tehoilla 65% (muistaakseni) ja se oli aivan liikaa. LVI-suunnitelmien mukaan sen pitäisi olla 60%, mutta käytän sitä 40..42% teholla nyt - riittää mainiosti. Ehkä pitää laskea vielä hieman.
Mielenkiinnosta kyselen, että kuinka toteutit tuon? Meneekö sinulla raitisilmakanava ennen LTOta maan alla ja ilmanotto sitten jossain pihalla vai kuinka?
Tähän on hyvin yksinkertainen selitys. Asunto on rakennettu 80-luvulla ja ilmanvaihtokone on asennettu vähän vajaa vuosi sitten. Yläpohjan eristeenä on levyvilla, joten senkään puolesta eristeisiin upottaminen ei ollut kovin järkevä vaihtoehto. Ei noita kannakkeita kuitenkaan kovin paljoa tarvittu, sillä putket kulkevat osin tuon levyvillan ja osin ristikoiden päällä. Villaa putkien päällä on tosiaan tuo 100 mm ja paksuutta on mahdollista lisätä, jos tarve niin vaatii. Tarkoitus olisi ensi talven pakkasilla mittailla kuinka paljon ilma putkissa ehtii matkan aikana jäähtyä... Olot kuulostavat varsin tutulta.
Juuri noin kuin kuvasit. Jos mennään LTO:lta poispäin raitisilmaputkea pitkin niin lähdetään 160mm perus metallisella IV-putkella joka muuttuu teknisessä tilassa 160mm viemäriputkeksi. Alapohjassa putki haarautuu kahteen 160mm putkeen Y-haaralla. Putket jatkavat maanalla noin metrin syvyydessä (+/- 20..30cm, ehkä hieman syvemmällä..) kunnes nousevat ylös n. 2m maanpinnan yläpuolelle. Putkien kaato on taloonpäin ja mutkiin on tehty reikiä kondenssiveden poistumiseksi. Talon osa on sorapedissä, joten se on helppo avata jos tulee tarvetta putsata putkia ajan mittaan.