Väkerrysaikaa löytyi sen verran, että hain pari lattialastulevysiivua ja pistin sirkkelin laulamaan. Parit perkeleet tuli työn tuoksinassa päästettyä ilmoille, mutta jälki on riittävän hyvää koko komeuden jäädessä naapurihuoneeseen piiloon. Levyt sahattuna ja reiät tehtynä elementeille. Manifoldi läjässä. Kuten kuvasta näkee niin jälkihän ei ole aivan puuseppäluokkaa. Pitää vielä arpoa mihin kohtaa tarkalleen tuon sijoitan. Huomenna olisi tarkoitus olla reikä seinässä ja manifoldi kiinnitettynä.
Kuten tuli aiemmin uhkailtua, sain eilen manifoldin paikoilleen. Reikä seinässä Home Edition. Reunat kaipasivat reilusti pakkelia ja väliseinä lisätukia, jotenka uusia ruuvinkantoja tuli seinään paikkailtavaksi. Yksi elementti piti jo heittää paikoilleen mallin vuoksi. Lähes hienolta näyttää. Kuva manifoldin ja taakse jäävän seinän välistä. Elementin taakse jää vielä useampi sentti tilaa hengitellä. Olin jo alkamassa paloitella vanerilevyä, jotta saisin iskumutterit tukevasti kiinni ja sitten tajusinkin ettei tässä projektissa mitään iskumuttereita tarvita, kun pääsee "kotelon sisälle" normaalien mutterien ja prikkojen kanssa. Ja tässä vielä tämmönen kuva. Tänään saa kotelon sisus vielä maalia pintaansa ja toivon mukaan myös kaikki elementit paikoilleen. Enkäpä pääsen testailemaan suorituskyvyn rajoja jo tänään...
En ole mikään subbari expertti, mutta kannattaisiko pistää jonkin sortin ristitukea tohon koteloon. Saatan kyllä hahmottaa noista kuvista asian aivan väärinkin. Hauskaa katsella kun kotiteatteri subbarit on samankokoisia, mitä meillä on 500 paikkaisessa salissa. No ei ihan samankokoisia, mutta ei paljoa puutu
Nopeasti on tämä projekti edistynyt! Muutama kuva nykyisestä tilanteesta. Ikkuna kaipaisi jotain pientä päällensä, jotta vaahtomuovi ei olisi päälimmäisenä näkyvillä. Valkokankaan takapuolen katonraja kaipaisi viimeistelyä. Jalkalistat uupuvat. Oikeanpuoleinen pääkaiutin pilkistää kankaan alta. Laitetelinettä myös hiukan näkyvissä. Ovikin aukeaa vielä täysin normaalisti ja on päivittäisessä käytössä. Ovi oli tykännyt kyttyrää 15 vuoden säilytyksestä eristämättömässä autotallissa. Jotain pitäisi siihen keksiä... Ehkäpä lähes koko oven kokoinen vanerilevy. Ovessa oleva kehys odottaa akustointilevyjä sisäänsä. Monitori on seinässä telineellä, jolla sen saa käännettyä juuri passelisti laitimmaisen paikan eteen. Sohva on harmillisen vaalea. Avovaimo on ostanut sohvan vajaa 10 vuotta sitten edullisesti Iskusta. Edelleenkin sohva on erittäin mukava istua ja päälliset ovat mallia irroitettava, joten sotkujakaan ei tarvi pelätä. Jospa vielä joskus kuitenkin tilalle tulisi joku kiva musta soffa. Mukava tuolla on elokuvista nauttia silloin harvoin kun on mahdollista.
Vanha viestit tämä, mutta nuohan ovat ib subit, eli niissä ei ole koteloa "laisinkaan". Kuvassa oleva laatikko on "manifold" eli "imukaula" eli käytännössä putki/käytävä, joka johtaa esim toiseen huoneeseen. Koko tuo toisen huoneen ilmatilavuus toimii subeille "äärettömän kokoisena kotelona" eli infinite bafflena. Laitoksen "kokoa" on siis hankala verrata mihinkään pa-kaappiin. "Kotelon" sisäiset paineet eivät ib subissa nouse aivan hirmuisiksi, koska elementit hengittävä taakse päin täysin vapaasti. Näin ollen kotelon tai sen tuennan ei tarvitse välttämättä olla panssarivaunun yliajon kestävää luokkaa.
KMOK:lla on kyllä varsin luonteikas ja tyylikäs teatterihuone. Itse olen yleensäkin seinien "spottaamisen" fani ja täytyy todeta, että erityisesti tässä tilassa tuolla valaistuksella on onnistuttu tuomaan paljon hyvää esiin.