Siis jos kuunnellessa ei käytä kaikkea tehoa, niin tehoa jää käyttämättä. Tämä asia ei tainnut olla kenellekkään epäselvä. Laitteistoja ei mitoiteta keskimääräisen käytön mukaan, vaan vaativimman tarpeen mukaan. Äänenvoimakkuutta nostettaessa tehontarve kasvaa hyvin nopeasti.
Ja mitä sitten? Missä väitin, että ei kasvaisi? Mutta kun kukaan normaalikuuloinen yksinkertaisesti ei edelleenkään tarvi edes luukuttamiseen monen sadan watin tehoja. Maxboom.kisaamiset jms. sitte asia erikseen.
Et voi noin varmasti tietää muiden tarpeita. Tehon tarve on riippuvainen kaiuttimien herkkyydestä ja suuntaavuudesta, tilan koosta, akustoinnin määrästä, kuunteluetäisyydestä ja halutusta äänenvoimakkuudesta.
Ja siltikkään kukaan vähääkään normaalikuuloinen EI edelleenkään tarvi edes luukkuttamisessa monen sadan watin jatkuvia tehoja. Piikkiteho sitten asia erikseen.
Tehontarve ei ole mielipidekysymys vaan em. seikoista määriteltävissä oleva tosiasia. Pienessä 16 m2 kuunteluhuoneessani laitoin musiikkia soimaan kohtuullisella 85 dBC ekvivalenttiäänenvoimakkuudella. Oskilloskoopilla mitattu todellinen alimpien bassojen jatkuvan tehon tarve oli alimmillaan muutamia milliwatteja. Enimmillään jatkuvaa tehoa kului 1800 W.
Niin enimmillään, ei jatkuvasti kuitenkaan. Ja sitäpaitsi autoa/ venettä on hankala vähän kotiolosuhteisiin verrata, edes pieneen huoneeseen. Hieman eri tavalla korostuu ne tehoa tarvitsevat bassot autossa/ veneessä, kuin kotona.
Tehon kulutus oli riippuvainen kappaleen matalien taajuuksien sisällöstä. Enimmillään tietty kappale käytti jatkuvaa tehoa 1800 W. Pienemmissä veneissä on rakenteet niin keveitä ettei täyttä korostusta saada vaikka tilan saisi jotenkin painetiiviiksi. Jos musiikkia on tarkoitus kuunnella myös hytin ulkopuolella niin tehontarve kasvaa merkittävästi. Mikäli musiikin on tarkoitus kuulua moottorimelun yli kasvaa tehontarve edelleen. Jos venepoppien tahdissa on tarkoitus bilettää rannalla niin tehoa saa olla aika tavalla.
Niin, enimmillään edelleenki. Ja se on edelleen täysin eri asia, kuin että olisi jatkuvasti käyttäny.
Kaikki musiikki ei ole tehonkulutuksen näkökulmasta samanlaista. Taajuusjakauma ja huippukerroin vaihtelee niin kappaleiden sisällä kuin eri kappaleiden välillä. Käyttämäni sana "enimmillään" viittaa kappaleiden välisiin eroihin eikä kappaleen sisäisiin eroihin. Suurimman jatkuvan tehon vaatinutta kappaletta tai muuta vastaavaa musiikkia kuunnellessa jatkuva tehon tarve pysyy samana niin kauan kun kuuntelu jatkuu.
Oletko nyt aivan varma? Esim. 8 ohmin kuormaan 1800 W teho vaatii 120 V[SUB]rms[/SUB] jännitteen. Toisaalta tällainen teho saisi bassoilla todella epäherkän 70 dB/W kaiuttimen soimaan hiukan yli 100 dB äänipainetasolla (jos kompressiota ei tapahdu mikä tuskin näillä tehotasoilla on mahdollista). Vaikka bassoja pois suodattava C-painotus saa äänipainetason näyttämäänkin mittarissa vain 85 dB tasoiselta niin en minä tällaista "kohtuulliseksi" sanoisi. Naapuri (jos sellainen seinän takana asustaa) saa kyllä osansa bassoista. Jos jatkuva teho olikin 1800 W niin pelottaa ajatella missä tehopiikit kävivät, täytyisi olla kymmeniä tuhansia watteja jos ei haluta piikkien leikkautumista. Täytyy siinä olla aika järeät vehkeet kun ottaa huomioon tyypillisten kodin äänentoistolaitteidet tehot (luokkaa 100 W/kanava). Tässähän siis oli kysymys 16 m[SUP]2[/SUP] huoneen äänentoistosta eikä Madonnan konsertista?
85 dBC on vielä aivan kohtuullinen äänenvoimakkuus. "Luukuttaminen" olisi edellyttänyt vielä lisää ääntä. Suureen jatkuvaan tehoon epäilemättä vaikuttaa C-painotuksen vaikutus matalimmilla taajuuksilla ja erittäin bassovoittoinen musiikki. Mistään tyypillisestä laitteistosta ei ollut kyse. Musiikin huippukerroin oli hyvin alhainen, n. 4 dB. Huipputehot olivat välillä 4000-5000 W. Vahvistin antaa ajettuun kuormaan jatkuvaa 8000 W ja hetkellisesti 10000 W, jos vain sähkönsyöttö on riittävää. 16A sulakkeen takana tehojen leikkautumisesta ei vielä ollut pelkoa.
Käsityksemme luukuttamisesta taitaa erota sellaiset 30 dB. Meikäläisellä on todella epäherkät kaiuttimet (81 dB/W/m) ja silti pystyn mielestäni "luukuttamaan" niillä vahvistimellani joka pystyy antamaan hetkellistä tehoa n. 200 W kanavaan. No, minun "luukutukseni" ei ainakaan tuhoa kuuloa. Käsittämättömän pieni huippukerroin. Mahtaa olla rasittavaa kuunnella noin epädynaamista musiikkia.. 10 kW vahvistin? Onneksi tulen toimeen n. 100 kertaa pienemmillä tehoilla! Kuinka monen kilowatin jäähdytysjärjestelmän tarvitset kämppääsi?
Tuskin sentään pidät 55 dBC ylittäviä äänenvoimakkuuksia luukuttamisena. Normaali keskustelu on n. 60-65 dB. 85 dBC äänenvoimakkuuden tarvittava jatkuva tehoa voi olla lähtien alle 0.1 W aina useisiin kilowatteihin asti. Katso aikaisemmasta viestistäni tähän vaikuttavat tekijät. Ei watit kuuloa tuhoa, vaan desibelit. Myös naapurit häiriintyvät desibeleistä eikä wateista. Niin minustakin. Tykkään enimmäkseen kuunnella dynaamisempaa musiikkia, kuten klassista.
En tietenkään mutta minun matematiikallani esim. 90 dB äänipainetason saavuttamiseen (hetkellinen huipputeho) tarvitaan hetkellisesti "vain" 8 W tehoa kaiuttimella jonka herkkyys on 81 dB/W. Etäisyysvaimennuksen kompensoi yleensä huoneen jälkikaiunta ja huonemoodit pienillä taajuuksilla laskevan taajuustoiston. Minun matematiikallani 1800 W tehoilla loihditaan melko järjettömiä kipukynnystä hipovia äänipainetasoja siis jos kaiutin vaan tällaisen sähköisen tehon kestää pidemmän päälle. Viestisi olivat melko ylimalkaisia. On kai musiikissa muitakin taajuuksia kuin bassoa? Jos peräti 99% energiasta on bassoilla niin silloin 1800 watista 18 wattia on keski- ja diskanttitaajuuksilla. Luulisi tuon jo heilauttavan desibelimittarin väkisinkin C-painotuksellakin yli 90 dB tason epäherkilläkin kaiuttimilla, herkemmistä nyt puhumattakaan. joo joo...
Systeemit ovat erilaisia. Vertailussa ei ole mieltä ellei kaikkia tekijöitä oteta huomioon. Laitteistoni muut äänilähteet kuin aivan matalimpien bassojen toisto ovat rakenteeltaan aktiivisia. Todellisten antotehojen mittaaminen aktiivikaiuttimista on sen verran työlästä, että en viitsinyt siihen ryhtyä. Pelkkien matalien taajuuksien tarkastelu riitti osoittamaan että väite "kukaan normaalikuuloinen yksinkertaisesti ei edelleenkään tarvi edes luukuttamiseen monen sadan watin tehoja" ei pidä välttämättä paikkansa. Väite pitää paikkansa suurimmassa osassa tapauksista, mutta sitä ei voi yleistää kattamaan kaikkia tapauksia. Mittaukset osoittivat eri tuloksen kuin arvailusi. Mittalaitteeni ovat laadukkaita ja tarkkuudeltaan verifioituja.
En minä tässä mitään arvaile vaan esitän matemaattisia laskelmia. Korjaa toki laskuvirheet jos sellaisia huomaat. Mittalaitteidesi laatua tai kalibrointia en epäile vaan sitä miten olet mittaustuloksesi tulkinnut. Tässä vaan on vaikeaa keksiä missä mättää koska et ole tarkemmin eritellyt mittaussysteemiäsi. Mikä kaiutin? mikä vahvistin? Mikä signaali? Mikä mittausetäisyys? Millaisessa akustiikassa jne.
Lähtötietoa arvaamalla ei saa oikein lopputulosta, vaikka itse laskut olisikin oikein suoritettu. Ainoa merkittävä tulkittavissa oleva asia on tehonkulutus oskilloskoopin näytöltä. Sitä ei saa valmiiksi yhtenä lukuna koko kappaleelle, vaan edellyttää useiden näytteiden keskiarvoistamista kappaleen eri osista. Tällöin lopputulokseen voi tulla hiukan heittoa riippuen siitä mistä kohdin näytteet tuli valittua. Tulkintoihin tällä ei ole oleellista vaikutusta. Tehontarpeissa on valtavia vaihteluja ja aina silloin kuin mennään perusjärjestelmiä eksoottisempiin sovellutuksiin niin arvioiminen mutu-tuntumalla vaikeutuu.
Pakkohan sitä on vähän arvailla kun et kerro "lähtötietoja". (koti)kaiuttimien herkkyys on tyypillisesti 80-90 dB/W/m. Tämän voin sanoa kokemuksesta mitattuani satoja kaiuttimia hifilehdille. Herkempiäkin virityksiä löytyy (luokkaa 100 dB/W/m) mutta sinun hillitön tehontarpeesi viittaa ennätysmäisen alhaiseen herkkyyteen (60-70 dB/W/m). Bassoalueella tosin etenkin pienempien pömpelien herkkyys laskee kuin lehmän häntä mutta toisaalta huonevahvistus kompensoi tätä jossain määrin. Listaa vaikka kaiuttimesi herkkyys metrin päähän terssitaajuuksilla 20, 25, 31,5, 40, 50, 63, 80, 100, 125, 160 ja 200 Hz. Kompressio ei sekään haittaisi tietää vaikkapa terssitaajuuksilla 20-50 Hz tietyillä tehotasoilla. 10 kW vahvistin 16 A sulakkeen takana? Syöttöjännite 230 V? Ei oikein tämä yhtälö toimi. 230 V * 16 A = 3680 W. Jos vahvistin on digitaalinen, voi sen hyötysuhde olla 90% ja tehoa saadaan tällöin kaiuttimeen noin 3300 W. Lopuilla 400 W lämmitetään kämppää. Jos kyseessä on AB-luokan transistorivahvistin, saadaan kaiuttimeen tehoa suunnilleen puolet tästä. Puheesi 8 kW jatkuvasta tehosta kuulostavat siis palturilta. Ymmärrät siis varmaan että se mitä kirjoitat herättää kummastusta. Vaikka sinä jostain syystä tarvitsetkin 10 kW vahvistimen "rauhalliseen" kuunteluun niin se ei tarkoita sitä että muut tarvitsevat. Minä pystyn kuuntelemaan korkeintaan 200 W hetkellistä tehoa antavalla vahvistimella mielestäni aika kovaa ilman että ilmenee minkäänlaisia tehon loppumisen merkkejä. Minunkin kuunteluhuoneeni sattuu olemaan 16 m[SUP]2[/SUP]. Jotenkin tuntuu että tässä oskilloskoopin lukemisessa on tapahtunut jokin erhe. Väärä skaala? Eli oliko siellä kaiuttimen navoissa tosiaan sadan voltin verran jännitettä vai esim. 10 volttia? 1800 W olikin 18 W?
Eli arvasit kuitenkin, vaikka väitit ettet arvannut. Yritetään käydä keskustelua rehellisesti, tältä pohjalta en jatka kovinkaan pitkään . Minulla ei ole tietoa bassotaajuuksien osuudesta kokonaisenergiasta. Voin kuitenkin sanoa että mittausten perusteella arviosi on väärä. Systeemin herkkyys on erittäin alhainen ja se on kiinteä osa rakenteita. Pyytämäsi mittaukset edellyttäisivät kaiutonta tilaa. Olisi hyvä lukea huolella kirjoitus ennen kuin alkaa esittelemään vääriä syytöksiä. Pidä erillään jatkuvasta ja hetkellisesta tehosta kolme eri tietoa: mittauksessa saatu, vahvistimesta ko. asennuksessa enintään saatava ja vahvistimen suurin mahdollinen teho. Jos tietosi on sillä tasolla kun annat ymmärtää, niin tulet huomaamaan ettei kirjoituksessani ole ristiriitaa. Voin tarvittaessa selventää asiaa. Vahvistin on muuten digitaalinen. Laskelmistasi puuttuu tehokertoimen vaikutus, joka on hyvin oleellinen tieto sulakkeen takaa saatavaa tehoa arvioitaessa. Vaikka suurin osa ei tarvitsekkaan niin minun lisäkseni voi joku muukin tarvita. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Suurin osa systeemejä on vastaavia, mutta ei kaikki. Tämän keskustelun pohjana oleva venekäyttö voi asettaa sinun kotikäytöstäsi hyvin paljon poikkeavia tehotarpeita. Yritä hyväksyä tilanteiden ja laitteistojen erilaisuus. Skaalavirhettä mittauksissa ei ole, mutta mittausmenetelmän takia virhemarginaali voi olla parikymmentä prosenttia. Skaalat tulee oskilloskoopista automaattisesti oikein kun mittapäiden ominaisuudet on määritelty oikein. Tarkistin kytkennät, asetukset ja mittaukset muutamaan kertaan. Käytin jännitteenmittauksessa ensin 1:1 mittapäitä, mutta jännitteet menivät yli oskilloskooppin mittausalueen. Varsinaisessa testissä käytin 10:1 mittapäitä, jolloin mittausarvot pysyivät mittausalueella (max. 300 V). Valmistajan speksien mukaan vahvistin antaa siltaamattomana huippujännitettä 200 V (141 V[SUB]rms[/SUB]). Sillattuna jännitteet ovat kaksinkertaiset, joten tätä kytkentää ei kannata oskilloskoopilla mitata.
Unohdetaan sitten koko homma jos kerran rehellinen keskustelu vaatii selvännäkijän lahjoja. Minulla niitä ei ole. Sori että vein aikaasi.