Nuori ja kunnianhimoinen virkamies Jussi (Joonas Saartamo) saa käsiteltäväkseen valtavan nikkelikaivoksen ympäristöluvan Kainuussa. Karismaattisen ja voimakastahtoisen Pekka Perän (Jani Volanen) johtama Talvivaara käyttää täysin uutta menetelmää mineraalien keräämiseen. Kaivos on tuomassa paikkakunnalle sinne kipeästi kaivattuja uusia työpaikkoja. Jussi alkaa kuitenkin epäillä, ettei hänelle ehkä ole kerrottu koko totuutta. Uusi prosessi ei ehkä olekaan aivan niin harmiton kuin hänen on annettu ymmärtää. Jussin täytyy päättää missä joukkueessa hän pelaa vai pelaako ollenkaan. Ensi-ilta Suomessa 22.01.2016
Tämä vaikuttaa mielenkiintoiselta poikkeukselta suomileffoihin, joka on yleensä ylisynkistelyä, taidehörhöilyä tai puskafarssia. Onkohan joku käynyt jo katsomassa?
Aleksi Salmenperä on aiemmin ohjannut seksuaalisesti haasteellisia draamoja, esimerkiksi Lapsia ja aikuisia (lesboutta), Miehen työ (äijäprostituutiota) ja Paha perhe (sukurutsausta). Tästä linjasta Jättiläinen tuntuu lähteneen jo melko etäälle: kyseessä on eräänlainen korruptiodraama, jossa katsoja viedään suuren teollisuushankkeen kulissien taakse ja paljastetaan kyseenalaisia suhmurointeja. Toisin kuin vaikkapa Kiina-ilmiö, tämä elokuva perustuu pitkälti tositapahtumiin. Jättiläinen vedonnee ensi sijassa sellaisiin katsojiin, jotka jo alun alkaen ovat kiinnostuneet kansallisen tason jättikatastrofista nimeltä Talvivaara. Draamana elokuva on hiukan kuivahko, eikä varsinaista jännitystä pyritäkään luomaan esimerkiksi tyyliin The Insider; toisaalta ministereihin tuntuu suhtauduttavan satiirisesti, ja kyyniseltä vaikuttaa se, kuinka virkamiehet ovat teollisuuden ja sijoittajien armoilla. Keskeisessä asemassa ovat kolme miesnäyttelijää: Joonas Saartamo ympäristövirkamiehenä, Peter Franzén kaksinaamaisena esimiehenä ja Jani Volanen Pekka Peränä. Elokuva sopii meille, jotka luemme salissa Voima-lehteä mainosten ajan. 4/5
Toissaviikolla tuli katsottua tämäkin pläjäys. Talvivaaran ja Perän suhmuroinnit oli saatu paketoitua tylsään tv-elokuvaan. Draaman kaaressa saavutus toi mieleen peruskoulun videokerhon tekeleet. Lopputulos on mitäänsanomaton pläjäys aiheesta, josta olisi taitavampi ohjaaja saanut enemmän irti. 1,5/5 -- JP
Katselen tässä juuri blu-ray:ltä tätä ja täytyy kyllä kehasta kesken leffan. Tää on kyllä kieltämättä mukava poikkeus näihin Veikkauksen tukemiin tusinapätkiin. Spoiler Suomestahan ei löydy korruptioita on niin hyvä vitsi, kyllä se vaan niin on että raha hallitsee tätäkin maata ja kaikki ympäristöasiat ja ihmiset tulevat vasta kaukana "perässä"
Tämä oli kyllä hyvä. Poikkeuksellisen hyvä kotimaiseksi niin käsikirjoitukseltaan, ohjaukseltaan kuin näyttelyltäänkin. Tiivis puolitoistatuntinen, joka pitää alusta loppuun asti otteessaan, ja jonka rytmitys on lähes on kaikinpuolin onnistunut. Plussaa myös tunnelmaa luovasta hypnoottisia sävyjä omaavasta musiikista, millaista harvemmin kotimaisissa elokuvissa tavataan. Pitänee tarkistaa Salmenperän muutkin ohjaukset. 4/5 Sivuhuomautuksena mainittakoon, että kerrankin myös dialogin äänitys - tuo suomalaisten elokuvien akileen kantapää - on onnistunut erinomaisesti.