Huikea kaveri, ei siinä mitään (NHL 94 never forget!), mutta ihmetytti vaan, kun aika vapaasti sai koko ajan olla. Nuo maalitilanteet olivat toki eri asia.
Mitä olen kaudella NHL-pelejä nähnyt, missä kyseinen herra yhä edelleen heiluu, niin aivan yhtä vaikeaa sielläkin on häntä pitää aisoissa. Jagrin kroppa, peliasento, koko, tyyli suojata pelivälinettä tuottaa harmaita hiuksia pelisarjaan katsomatta yhä edelleen - kaveri on uniikki lajissaan.
Jarg on kyllä aika ainutlaatuinen pelaaja, kyllähän noita taitavia kulma/laitapelin osaajia löytyy, mutta Jagr pyörittää samaa showta maalin takana itsekseen. Häntä on vaikea taklata, koska on sen verta kookas ja kiermurtelee ympäriinsä, peliälynsä sekä kokemuksen kautta osaa vielä välttää niitä hetkiä, kun olisi helpoiten taklattavana. Suomelta ei tainnut löytyä puolustuksesta tarpeeksi isoa jässikkää, joka olisi fyysisesti voinut Jagria horjuuttaa. Nyt oli lähes pakko vain pyöriä Jagrin tanssiparina ja odottaa, kun mies antaa kiekon jollekin vähemmän taitavammalle tai sitten tekee maalin. Veikkaisin, että ainakin änärin puolella noita vanhoja legendoja ei enää uskalleta taklata samalla tavalla kuin nuorempana, esimerkiksi Selänteeltä tyydyttiin riistämään kiekko mailan avulla enemmän kuin taklaamalla. Tuskin kukaan muutenkaan haluaisi jäädä historiankirjoihin siitä, miten lopetti jonkun kiekkolegendan uran. Semmoset kisat oli, valitettavasti Suomen dominointi pikkumaita vastaan antoi kuvan, että tämä porukka voisi mennä päätyyn asti. Venäjän kaataminen oli tietenkin kova temppu. Tsekkiä vastaan Suomi oli kumminkin aika heikko ja vaikka onkin kiva syyttää aina tuomareita tappiosta niin oikea joukkue voitti. Rinne pelasi aika keskiverto ottelun Tsekkiä vastaan ja sekin vaikutti, paremmalla menestyksellä olisi ollut mahdollisuuksia, koska toisessa päässä Pavelec ei myöskään ollut mitenkään erityisen hyvä. Pääosin kenttäpelaajat olivat pulassa ja tsekkiläisten karvaus puri hyvin. Ihan hyvä taistelu oli, mutta parempi voitti lopulta.
Kohta finaali alkaa. Odotukset kohdallaan, kun kaksi kiekon todellista valtamaata vastakkain. On Jagrllekin konsteja löydetty. Torino 2006 nevöforget! https://youtu.be/ywIPr4ss5OY
Kanada vei aika suvereenisti nämä kisat. Ninhän se on että jos pohjois-amerikkalaiset vaan yhtän kiinnostuvat kisoista niin ei siellä muilla on mitään jakoa. Harmi vaan että USA ei ole kiinnostunut kisoista sitten NL aikojen. Kanada sentään edes välillä yrittää. Finaalin piti olla huippuottelu, mutta ei venäjällä ollut mitään jakoa. Harmi ettei suomi päässyt pelaamaan Kanadaa vastaan.
Ei Kanada niin paljoa parempi ollut kuin lopputulos antaa ymmärtää, mutta oikea joukkue voitti kuitenkin ehdottomasti. Ensimmäinen erä antoi odottaa varsin tasaista peliä, mutta toisessa erässä maaliero ratkesi nopeasti liian suureksi. Kannatan aina Kanadan ja Venäjän välisissä otteluissa Venäjää ja nuo synkät hetket on tulleet liiankin tutuiksi. Vancouverin 7-3 tappiossakin homma ratkesi muutaman minuutin aikana. Tuntuu, ettei venäläiset osaa käsitellä takaiskumaaleja Kanadaa vastaan ja kanukit sitten iskee useamman putkeen. Pelaajamateriaalissa Venäjä luonnollisesti häviää hieman Kanadalle, mutta suurin syy maiden tasoeron suurentumiseen viime vuosina on ollut taktinen ja joukkueen rakentamiseen liittyvä puoli. Kanada käyttää nykyään apuna valtavasti tilastotietoa eri pelaajista ja Venäjällä ei ole vielä siirrytty tällaiseen lähestymistapaan. Varsinkin olympialaisissa Kanadalla on aina varaa mistä valita. Jos tarjolla joukkueeseen on kaksi perustilastojen perusteella yhtä hyvää ja samanlaista pelaajaa, niin sitten katsotaan Corsin tapaisia tilastoja ja valitaan niiden perusteella joukkueelle hyödyllisempi pelaaja. Vastustajien on vaikea pysäyttää Kanadan kaltaista joukkuetta, kun se ei enää anna tasoitusta missään.
Suomella ei olisi ollut mitään jakoa eilen Kanadaa vastaan. Turpaan olisi tullut 10-0, niin että tukka lähtee. Hieman paremmalla onnella Kanada olisi voittanut Venäjänkin noilla luvuilla. Ei sen puoleen, mikään joukkue ei olisi voittanut eilistä Kanadaa. Pohjois-amerikkalaisista joukkueista on tullut pelottavan kovia yhdistettyään eurooppalaisempaa pelitapaa omiin vahvuuksiinsa. Suomi on jäänyt ja jää ihan kaikessa (paitsi yksilölaji maalivahtipelissä) jälkeen tänä päivänä. Kymmenisen vuotta sitten kovavauhtinen viisikkopeli oli meidän vahvuus, mutta siinä jäädään nyt jo muita huippumaita jälkeen. Ei riitä vauhti, ei kovuus eikä varsinkaan koko. Kun vielä huippupelaajia ei ole eikä varmasti lähiaikoina tulekaan, niin kortit on aika kehnot. Kanadan myllytys oli todella hurjaa ajoittain, kuin olisi ollut kiekkosade maalia kohti. Todella viihdyttävää peliä kunnes venäläisten fiilispelaajien selkärangat napsahti. Itse kyllä kaipaan mm-höntsiin niitä vanhan kunnon ajan pohjois-amerikkalaisia b-c-tason jengejä, joissa turhautuminen purkautui tappelemisena ja likaisena pelinä. Pitäisin huippumatsit olympia- ja maailman cup -tasolla.
Kanada voitti kisojen kaikki pelinsä, ja aina varsinaisella peliajalla. Keskimäärin tekivät lähes 7 maalia per ottelu. Todellakin kisojen paras joukkue voitti.
2016 World Cup kera parhaiden pelaajien luulisi kiinostavan jääkiekon ystäviä. MM-kisat samana vuonna (Venäjällä) käynevät kenraalista ja pelaajakarsinnoista.
Jotenkin ei jaksa innostaa keräilyjoukkueineen, ajankohtineen yms. Varsinkin jos tätä ajetaan korvikkeena NHL-pelaajien poisjäämisestä 2018 olympialaisista(?). Vähän sellainen all-star pelin tunne tulee tästä. Tuonne olympialaisten väliin voisi joka neljäs vuosi ujuttaa kunnon MM-kisat. Mutta ei kun ei.