Brad Birdin käsikirjoittama ja ohjaama Ihmeperhe (2004) kuuluu ikiaikaisiin suosikkeihini, joten jatko-osa Ihmeperhe 2 (Incredibles 2) oli nähtävä ensi tilassa. Koska uutuus oli saanut kiittäviä arvosteluja, rohkenin jo uskoa, että Bird olisi muutaman lepsun ohjauksen jälkeen saanut megafonista taas jämerämmän otteen. Jatko-osa jatkuu suoraan siitä mihin edellinen elokuva päättyi eli myyrämies Raivaajan hyökkäyksestä, jonka supersankarit vaivoin pysäyttävät. Elokuvan pääjuoni keskittyy kuitenkin supersankareiden oikeudelliseen asemaan: heidän imagoaan pyritään kohentamaan Rajattoman (Holly Hunter) avulla. Taustavaikuttajana häärää pohatta Voitto Taival (Bob Odenkirk). Samalla paneudutaan koti-isyyden ongelmiin. Ihmeperhe 2 pyrkii lähes kyllästymiseen saakka sekä toistamaan ensimmäisen elokuvan asetelmia että yllättämään katsojan. Elokuva on julkaistu myös 3D:nä, mutta koska siinä on melkeinpä loputtoman paljon kohkaavaa dialogia, tuntuu välillä siltä kuin se toimisi paremmin 0D:nä — siis radiokuunnelmana. Käsikirjoitus vaikuttaa lähteneen tuotantoon raakileena. Visuaalisesti tämä ei ylitä edellistä osaa. Verrattoman ensiosan jälkeen Ihmeperhe 2 tuntuu lähes samanlaiselta retkahdukselta kuin Kick-Ass 2. Oli tyytyminen 2D-näytökseen, koska englanniksi puhuttua 3D-levitystä ei ilmeisesti Suomessa ole. 2½/5 Ensi-ilta Yhdysvalloissa: 15.6.2018. — Ensi-ilta Suomessa: 31.8.2018.
Joo, eihän tämä kummoinen jatko-osa ollut. Jack Jackin kohtaukset välillä jopa naurattivat, mutta noin muuten lähinnä väsynyttä vanhan toistoa. Kyllä tästä ainakin Tampereen Plevnassa originaali 3D-näytöksiä näytti olevan. Itse tosin valitsin Cine Atlaksen ja 2D:n.