Töhersin tuohon sinun kuvaasi matkaeron, eli D = punaisen viivan pituus - sinisen viivan pituus. Leveämmällä baffelilla se sisäpuoli alkaa vaikuttaa voimakkaammin. Edge simuloinnit on yhtä tyhjän kanssa
Laskennallinen Xmax on aina laskennallinen xmax. esim. Beyman kaavalla T:n 18-500:n xmax olisi (22-11)/2 + (11/3,5) = 9,1mm. Miten Shivoissa on laskettu Xmax? Yksi shiva syrjäyttää suurin piirtein saman verran kuin yksi 18-500 laskettuna turvallisella 5,5 millin xmaxilla (Shiva: 7599cm3, 18-500: 7089cm3), joten kaksi shivaa ei todellakaan vastaa neljää 18-500:sta. edit. Käytin shivan xmaxina WinISD:stä löytyvää 15.8:aa milliä. Yleisesti ottaen ihmettelen miksi pitäisi ottaa mielummin pienempiä elementtejä kuin suuria? Säröjen kannalta ei ole perusteltua vatkauttaa pientä elementtiä paljon, oli vatkausvaraa sitten kuinka paljon tahansa, sillä puhekelan heilahtaessa parikin milliä elementin Bl tippuu ja särö kasvaa (click). Juuri tämän takia suuremmat elementit toistavat matalimmat bassot säröttömämmin, sillä niiden ei tarvitse vatkata niin paljon. +/- 15mm heiluvalla elementillä säröt ovat täyttä kuraa lähestulkoon elementistä riippumatta.
Särön tai kompression lisääntyminen on ihan elementtikohtaista, tuota asiaa on turha jauhaa enempää jos ei ole vertailukelpoisia mittauksia. Esimerkiksi noissa XBL2 elementeissä BL saattaa jopa kasvaa hieman liikepoikkeaman myötä.
Olet ihan oikeassa. En ainakaan shivassa näe sitä mikä tekee siitä vähäsäröisen suurilla vatkauksilla . En paljon dipoliin miettisi (shiva siis oikealla): Heijastava ja ei maailman vapaimmin hengittävä peltirunko särögeniksenä eikä ilmanvaihtoaukkoja spiderin alla = kompressiota ja puhallusääntä magneetin ohuesta takarööristä (varsinkin kun xmaxia kasvatetaan). Refleksikoteloissa toimivat varmasti hyvin (en silti vatkauttaisi niitä paljon), mutta tilanäkökohdat huomioiden elementillä on korkeahko Vas. edit. tämä siis yleisenä huomiona, ei sulle henk.koht. Goodguy...
Olet tainnut ladata väärän winisd datafilun Exodus Audion Shiva-X:stä jos siihen on merkitty 15mm xmax.
Joo. Toi 15,8 mm viittaa johonkin mk1-mk4 Shivaan ja nämä uudet X ja X2 mallit on ihan erilaisella moottorilla, missä on kaksi ilmarakoa. Jäähdytyksen äänekkyyskin kannattaa yleensä todeta kokeilemalla eikä valokuvan perusteella.
Joo kuva olikin vanha. X2 näyttää väh. 5x paremmalta ja siinä on spider-ventiloitu runkokin kuvasta päätellen. Varmasti hyviä noi X2:t kunhan ripustukset kestää, malluissa liimat on taitaneet välillä irtoilla. Kokosin joitain näkökohtia tähän muutama Shiva v. koko liuta 18-500:ia -aiheeseen yleisellä tasolla: Muutaman pitkäiskuisen elementin puolia: +/- pienempi koko (sijoiteltavuus, hellasärö yms.), mielipidekysymys. Yleisen äänetyksen tulos olisi tosin varmasti, että kyseessä on hyve. - usein kalliihkoja (€-displacement-suhde voi olla myös suurin piirtein sama, mutta usein huonompi) - usein korkeahko lerppukerroin (Mms/Bl), ks. esim. 21" mallun yli 500 gramman kartio ja 21,5 Bl. Pitkäksi käämitty puhekela alentaa aina Bl:ää, ja matala Fs vaatinee poikkeuksetta korkeahkon kartion painon. - edellisestä johtuen heikompi käytettävyys, ei sovelly nopealle diskopassolle niin hyvin. - elementti joutuu vatkaamaan paljon tuottaaksen äänenpainetta. Monin lyhytiskuisen elementin puolia: + lähes aina pitkäiskuisia elementtejä parempi Mms/Bl-suhde. Iskevämpi basso. + enemmän kartiopinta-alaa. Viivalähteiden omistajat tietävät, että tällä on mm. rumpujen realistisuutta lisäävä vaikutus. + Iskevämpi basso(x2)?. + enemmän magneetteja = suurempi jäähdytysjärjestelmä ja tehonkesto ja siten huomattavasti suuremmat äänenpainevarat ~40 hertsistä ylöspäin. + usealla elementillä esim. viivalähteeksi aseteltuna on tasaisempi huonevaste kuin yhdellä tai kahdella pistesäteilijällä. + mahdollisuus laittaa elementit viivalähteeksi? + elementit joutuvat vatkaamaan vähemmän. Pienehkö yleistys mutta menköön, että tästä seuraa pienempi särö ja pienemmät puhallusäänet. +/- iso koko, mielipidekysymys. - koteloiden rakentamiseen menee materiaalia paljon
Takerrun ainoastaan tähän. Onko tästä olemassa jotain varmaa tietoa, vai ainoastaan laaja otos mutuilua? Kaikki pyörittelyt ja "dimensioanalyysit" mitä olen tähän liittyen nähnyt täällä tai Hifiharrastajien puolella ovat olleet aikamoista maalaisjärkeilyä tai arvailua. "If a woofer was fast, we'd call it a tweeter." -joku jenkki Niin kauan kun tuota raskasta kartiota käytetään sille tarkoitetulla taajuusalueella, niin minusta ei pitäisi olla mitään ongelmaa kartion kiihdytyksesta aiheutuvat hitauden puoleen. Muuten olen kyllä samaa mieltä, että jos nuo 8 jötikkää saa mahtumaan fiksusti kämppään, niin ehdottomasti mielummin ne.
Joo, varmasti alle 40-50Hz taajuuksilla on aivan yhdentekevää miten laiska kartio niitä soittelee. Mms/Bl suhteella ei luultavasti ole mitään väliä kun bassoraitoja tai siniaaltoja soitellaan, mutta kun elementin pitäisi reagoida nopeasti siihen yhteen nopeaan iskuun esim. 80-100Hz tienoilla, niin tilanne voi olla eri. Uskaltaisin veikata signaalin syttymis- ja vaimentumisaikojen olevan huonompia ja tarkkuuden kärsivän varsinkin kovaa soitettaessa kun elementti ei ole ehtinyt edes asettua paikoileen ennen seuraavaa iskua. Lisäksi suurimassaisen kartion liike-energian tuottamat virrat lienevät suuremmat kuin kevytkartioisen, ja vahvistimen tulisi kyetä nielemään ne sylkemättä, mikä voi myös lisätä riskiä epätarkkuuteen. Pelkkiä arvailuja nämä ovat, en ole ikinä kuullut esim. mallun toistoa. Ennakkokäsitys kuitenkin on, että se voisi olla ekutettunakin pyöreä ja turvonnut verrattuna esim. johonkin nopeaan pa-kartioon.
Voi veen t-kaupan elementtien tavarantoimittaja, ei kuulemma ole lauantaiksi luvatut elementit tulleet (siis t:lle itselleen). Täytyy miettiä mahdollinen plan-B, jos elementit myöhästyvät reilusti. Tuleeko jollekin mieleen jotain suurin piirtein samanhintaista 18-tuumaista, joka saattaisi olla vielä t-elemettiä parempi. Tingitty hinta voisi olla max. 150e kipale (alveineen, jos eu:n ulkopuolelta).
Kokeilen kyllä korkeaakin jakoa, on helppo verrata kun dcx:ää voi kontrolloida suoraan spotissa. Tosin ei noissa 18-500:ssa ole mikään mullistava Mms/Bl-suhde. Eipä juuri missään 18-tuumaisessa ole, vaikka ovatkin "nopeita 18-tuumaisiksi". Tuolle 100-200Hz iskualuelle olisi kyllä mehukasta saada paljon kartiopinta-alaa edit. vaikka on sillä nytkin 20x 6,5" Peerless HDS PPB.
Niinpä niin. Nämä arvailut ja veikkailuthan nimenomaan ruokkivat noita mahdollisesti vääriä ennakkokäsityksiä. Nopea isku sisältää väistämättä yli 100Hz taajuuksia, muuten se ei kuulosta nopealle tai edes iskulle. On ihan kohtuutonta olettaa että bassoelementti pysyisi mukana kaikissa muutoksissa ja sen takiahan sille ohjataan jakosuotimella vain ne hitaat muutokset. Keskiääni- ja diskanttielementit toistaa iskusta sen nopean alkuosan. Eri elementtien toistamat äänet kun summautuu niin niista tulee sitten se isku, olettaen että ne ovat suunilleen oikeassa ajoituksessa.
Tarkoitin ihan perus teknobiittiä, niissä ei pahemmin kuule korkeita komponenetteja, jotka ovat jo keskialueella kuten vaikkapa bassorummussa kun pedaali läimästään kalvoon. Teknobiitit ovat usein matalia 50-80Hz tumauksia joissa on mukana myös 150Hz iskevyyttä. Kyllä sen huomaa kovaa soitettaessa melko selkeästikin mikäli iskuista tuolta yläbassoalueelta puuttuu paras terä. Iskut ei tunnu kropassa ja nenän päässä samaan tapaan, signaalin nouseva ja laskeva reuna ovat pyöristyneet ja tumaus vähän turvonnut. Haluaisin kuulla jonkun plazalaisen perus av-setissä kun mallu laitetaan 200Hz jaolla ja laitetaan tulemaan teknobiittiä vähän lujempaa. Minun puolestani voidaan kuitenkin sopia että Mms/Bl-suhteella ei ole mitään merkitystä kun sitä ei voida nyt varmistaa mitenkään.
Eikös puhekelan induktanssi ole pääosassa kun arvioidaan bassoelementin "nopeutta". Eli vaikka kaksi erimerkkistä kartiota omaisi identtisen taajuusvasteen ja soittaisi jotain taajuutta yhtä kovaa ja samalla säröllä, niin se kartio jonka induktanssi on pienempi, reagoi signaalimuutoksiin nopeammin ja kuulostaa korvaan napakammalta.
Tällä on varmasti jotain perää ainakin mikrodynamiikan kanssa, kuuluisivatklo jotkin mitättömän pienet jännitteenmuutokset herkemmin/paremmin mikäli induktanssi on matala. Eri asia on kuinka suuri eron pitää olla. En usko, että suureen amplitudinmuutokseen se kuitenkaan vaikuttaa, mutta voin olla aivan ulapalla. Induktanssi on dynaaminen suure, eli vaihtelee taajuuden mukaan. Onkohan se minimissään bassoilla vai juuri päinvastoin? edit. nopea google: bassoilla kaiketi suurin.
tulikin vain mieleeni että eikös hifi lehdessä joskus 80-90 luvulla ollut tuo C-1 malli jonka dipolibasso voisi olla edelleen nykypäivänä kovasana ??
Kuunteleppa huviksesi mitä tahansa musiikkia silleen että siitä on suodatettu yli 100 (tai 200) Hz äänet pois. Iskevyydestä ei ole enää tietoakaan, kun jäljelle jää ainoastaan ne "hitaat" taajuudet. Tämä koskee myös teknobiittiä.
En kyseenalaista tuota mitenkään, mutta tuon esiin erään pointin. Tuossa laitettiin kaiuttimen kanssa sarjaan pieni alipäästö. Jakosuoto vaikuttaa aina kaiuttimen impulssi- ja porrasvasteeseen, tehtiin se sitten passivisesti tai aktiivisesti. Korkeammalle toistavan elementin impulssivaste on aina korkeampi, vai eikö, vrt. diskantti ja basso. Jos taajuusvasteen ulottuvuutta lasketaan, laskee myös impulssivaste, kuten testissä kävi. edit. Luultavasti sama vaikutus oltaisiin saatu esiin aktiivisella jakosuodolla, ilman että induktanssia oltaisiin nostettu lainkaan? Massan lisäys ei vaikuttanut elementin taajuusvasteeseen (edit: sen ulottuvuuteen siis ei vaikuttanut, herkkyyteen kyllä vaikutti), miten se silloin voisi vaikuttaa impulssivasteeseenkaan? Olisiko massaa siis pitänyt lisätä niin paljon, että vaste olisi alkanut laskea aiemmin kuin vakiona. Tällöin impulssivaste olisi pienentynyt. Yhtä kaikki, elementin nopeus taitaa kiteytyä pelkkään taajuusvasteeseen, joka on kaikkien osatekijöidensä summa, eli siihen vaikuttavat sekä kaiuttimen luontainen alipäästö (induktanssi) sekä Mms/Bl-suhde. Sillä eikö taajuusvate kasva (herkyyden ohella) jos Bl:ää kasvatetaan muuttamatta Mms:ää? edit. Ja tämä mittaa siis kuinka nopeasti elementti kiihtyy. Nopeuteen kuuluu myös nopea vaimeneminen, jossa suuri massa ei ainakaan auta. Impulssivaste voi siis kohota nopeasti ja korkealle, mutta vaimeneminen voi olla resonanssinen, aaltoileva tai hitaanpuoleinen, kaikki niistävät tarkkuutta.