DNA/VHF vai Digita/UHF (HD-lähetykset) tulevaisuudessa

Keskustelu osiossa 'Digi-TV' , aloittajana El Grande, 29.07.2014.

  1. El Grande

    El Grande Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    25.07.2007
    Viestejä:
    3 217
    Saadut tykkäykset:
    189
    Vanhemmille tuli kirje, että antenni pitäisi vaihtaa VHF-atenniksi DNA:n HD-lähetyksiä varten ja se sitten suunnata DNA:n lähettimeen. Mutta mitenkäs on VHF:n laita muutaman vuoden päästä? Kun muistaakseni luin, että jonkin ajan sisällä SD-lähetyksetkin siirtyvät DVB-T2:een ja kaikki HD-lähetykset tulevat saataville UHF-verkkoon (ainakin ilmaiset)? Kyseisellä alueella kaiken lisäksi näkyvät Digitan lähettämät HD-kanavat.

    Onko siis nyt suuri riski, että VHF-antenni ja sen asennustyö on aivan turhaa parin vuoden päästä - ja mikä pahinta, tarvitaan vielä mahdollisesti uusi suuntaus Digitan UHF-lähettimeen ja ehkä jopa kokonaan uusi antenni jälleen kerran? :D

    Ja milloinkas tavalliset DVB-T -lähetykset (MPEG-2) loppuvat kokonaan? Muistanko ihan väärin vai oliko takaraja vasta 2026?
     
  2. hhelminen

    hhelminen Käyttäjä

    Liittynyt:
    10.07.2006
    Viestejä:
    856
    Saadut tykkäykset:
    12
    DNA:la on VHF luvat tällä hetkellä 2016 asti https://www.viestintavirasto.fi/taajuudet/radiotaajuuksienkaytto/tv-asematsuomessa.html
    Suunnitelman mukaan kaikki maksukanavat siirtyvät 2016-1017 välisenä aikana käyttämään DVB-T2 tekniikkaa, sen jälkeen (2018) alkaa vaiheittanen DVB-T2 muutos myös muilla kanavanipuilla.
    Tosin tuohon on yksi DVB-T poikkeus niin kuin itsekin mainitsit, ilmeisesti yksi nippu jätetään vanhalle tekniikalle 2026 asti, siinä on niin sanotut yleisen edun kanavat (Yle 1 ja 2, STV, MTV3 ja Nelonen).
     
  3. TimoJ

    TimoJ Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    06.09.2001
    Viestejä:
    1 232
    Saadut tykkäykset:
    10
    Jos tuo oli sama kirje kuin minulle tullut, niin ei siinä antennin vaihdosta puhuta vaan "HD-antennin" asennuksesta entisen UHF-antennin rinnalle. Kirje oli kyllä melkoisen epäselvä räpellys, jostain rivien välistä sitten kävi ilmi, että (minun tilaamista kanavista) MTV Fakta siirtyy VHF:lle syksyllä ja siksi pitäisi nyt hankkia tuo antenni (ja myös uusi digiboksi koska nykyinen ei ole Antenna HD Ready). En aio hankkia ja perun koko roskan tilauksen jos/kun tuo VHF ja/tai HD Ready tulee vaatimukseksi muillekin kanaville.
     
  4. PhillyNott

    PhillyNott Käyttäjä

    Liittynyt:
    24.05.2007
    Viestejä:
    535
    Saadut tykkäykset:
    8
    Ymmärtääkseni Digita lakkaa näyttämästä ainakin Ylen HD-kanavia helmikuussa 2015, joten ne tarvitsevat jatkossa VHF-antennin.
     
  5. El Grande

    El Grande Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    25.07.2007
    Viestejä:
    3 217
    Saadut tykkäykset:
    189
    Eli VHF-antenni tarvitaan jatkossakin? Myös sen jälkeen, kun DNA:n VHF-luvat loppuvat? Vai palaavatko senkin maksukanavat (ent. PlusTV-kanavat) taas UHF-verkkoon kun maksukanavat siirtyvät 2016-2017 DVB-T2:een? On tää Suomi jännä maa. Ja koko ajan tuntuu, että ollaan tv-lähetysten tekniikassa ja laadussa roppakaupalla jäljessä :hitme:
     
  6. PhillyNott

    PhillyNott Käyttäjä

    Liittynyt:
    24.05.2007
    Viestejä:
    535
    Saadut tykkäykset:
    8
    Sekavaahan tämä on. DNA:n luvat tosiaan 'loppuvat', mutta olisiko kyse ihan normaalista määräaikaisuudesta, joka uusitaan, kun aika koittaa. Ainakin olisi melkoista kusetusta vaihtaa taajuusaluetta, kun ihmiset on laitettu uusimaan antenninsa, mutta sehän nyt ei varsinaisesti yllättäisi. DNA käyttää jo nyt DVB-T2 tekniikkaa ja siksi HD kanavat siirtyvät VHF-puolelle. Ja Digitahan ei suostunut lähettämään YLE:n HD-kanavia ilmaiseksi, joten nekin näkyvät helmikuusta alkaen vain VHF-antennilla. Tosin onhan siihen vielä aikaa, mitä vaan voi tapahtua.

    En tiedä miksi DNA vaihtaisi UHF-puolelle, varsinkin kun juuri UHF-taajuuksia siirretään laajakaistakäyttöön. Ellei sitten VHF-taajuusalueellekin keksitä jotain muuta käyttöä. UHF-taajuudet siirtyvät uuteen tekniikkaan vasta 2017 alusta alkaen.
     
  7. El Grande

    El Grande Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    25.07.2007
    Viestejä:
    3 217
    Saadut tykkäykset:
    189
    Eli hyvin todennäköisesti se VHF-antenni tarvitaan. Mitäs, jos antenni on jo soveltuva sekä UHF että VHF-taajuuksille, kelpaako semmonen HD-ajan lähetyksille? Onko tommosia antenneja edes olemassa?
     
  8. PhillyNott

    PhillyNott Käyttäjä

    Liittynyt:
    24.05.2007
    Viestejä:
    535
    Saadut tykkäykset:
    8
    Antennitekniikka ei ole kai muuttunut mihinkään vuosien saatossa, ainakaan päätellen siitä, että meidän UHF-antenni on jostain 80-luvun alkupuolelta ja hyvin näkyy kaikki kanavat, myös Digitan HD-kanavat. Eli jos tuollainen yhdistelmäantenni on niin sillä pitäisi pärjätä. Asia on helppo tarkistaa: jos Ylen HD:t näkyvät niin asia on kunnossa. Vaatiivat tietysti sopivan vastaanottimen näkyäkseen.
     
  9. vps358

    vps358 Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    11.02.2005
    Viestejä:
    3 668
    Saadut tykkäykset:
    229
    Logperiodinen laajakaistainen antenni sopii kyllä molempiin, sekä VHF- että UHF-alueelle, "puhdas" vahvistus jää aika pieneksi, luokkaa muutama desibeli taajuudesta riippuen...
    Antennin "vahvistus" on sitten kääntäen verrannollinen sen suuntaavuuteen, eli mitä herkempi antenni, sitä tarkemmin se on suunnattava...
    Mikäli VHF- ja UHF- lähettimet on kovin eri suunnassa, ei yksi antenni mitenkään riitä aikaansaamaan riittävää signaalia molemmille...
    Erilliset antennit VHF- ja UHF-alueille mahdollistavat myös kanavakohtaiset vahvistukset.
    Periaatteena on paras mahdollinen antenni ennen vahvistinta tuo parhaat tulokset...

    T: Vesku
     
  10. DVB-G

    DVB-G Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Jos antenni on liian tehokas vahvistaja eli siis liian suuntaava "kaukoputki", se kadottaa radiolähetteen, joka seilaa ylös ja alas radiokelin muuttuessa. Liian suuntaavalla antennilla tällöin signaalinvoimakkuus vaihtelee 0% ja 100% välillä, riippuen milloin radiolähete "osuu objektiivin näkökenttään" ja milloin antenni näkee pelkkää mykkää taivasta.

    Jos hankkii 2...99999999 metriä pitkän voimakkaasti suuntaavan antennin, pitää hankkia nimenomaan sellainen, jossa on päällekkäin tavallaan kolme haravaa eli kolme kaukoputkea, hieman eri korkeuskulmiin suunnattuina. Haravat ovat juurestaan samassa pisteessä, mutta kärjet osoittavat eri korkeuksiin. Tällainen antenni "näkee" yhtä tarkasti ja kauas kuin yksiharavainenkin vastaava malli, mutta näkee lisäksi samanaikaisesti sekä yläviistoon että alaviistoon.

    Oikein pahoissa olosuhteissa pitää kyseisiä monihaara-antenneja käyttää useampia, aavistuksen eri vaakasuuntiin suunnaten, jos radiokeli heittelehtii vaakasuunnassakin pahasti.
     
  11. El Grande

    El Grande Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    25.07.2007
    Viestejä:
    3 217
    Saadut tykkäykset:
    189
    Tarkoitatko nyt radiokanavia? Nimittäin aikoinaan digi-TV:tä varten tehtyjen valmistelujen jälkeen alkoi 20 km päästä lähetettävien radiokanavien surina ja rutina ja ties mikä häiriö. Kys. lähetin on jonkin verran eri suunnassa kuin lähetin, josta tv-lähetykset tulevat.

    DigiTV-lähetyksissä on ongelmia ollut lähinä erittäin lumisina keleinä (esim. vanhan TV:n virittimellä kuva meni paikoin aivan mosaiikiksi).

    Onko antennin vahvistuksella väliä, kun kyseessä on yhteisantennijärjestelmä, jossa on yksi vahvistin, joka jakaa signaalin kaikille?
     
    Viimeksi muokattu: 30.07.2014
  12. DVB-G

    DVB-G Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Puhun pelkästään DVB-T/T2-vastaanotosta.

    KÄNNYKKÄ PILAA tv-vastaanottoa! Vaikka erilaiset miljardit ties mitkä laitteet käyttävät eri radiotaajuuksia kuin virallinen tv-toiminta tässä maassa, niin siitä huolimatta tv-vastaanotto pilaantuu jos laite X toimii radiolähettimenä liian lähellä omaa tv-antennia.

    Joudun panemaan oman kännykkäni lentotilaan ennen kuin menen parvekkeelle, jossa sijaitsee oma tv-antennini. Vuosikaudet olen pilannut tietämättäni tallenteitani, kun elin harhassa, että GSM- ja muut kännytaajuudet eivät muka vaikuttaisi tv-taajuuksia pilaavasti. Onneksi edes nyt tulin järkiini ja nyt ymmärrän, että totuus radiohäiriöistä on ihan muuta kuin idiootti-insinöörien keksimät teoreettiset pumpuliset harhakuvat. Käytäntö todistaa teoreettiset väitteet paskanjauhamiseksi.

    On siis valetta väittää, etteivätkö eri taajuudet sotkisi toistensa toimintaa. Kyllä sotkevat ja kyllä pilaavat. Mitä voimakkaampi häiriköivä radiotaajuuslähetin ja/tai mitä lähempnänä se tv-vastaanottoantennia on, sitä pahemmin tv-vastaanotto tuhoutuu.

    En voi komentaa naapureiden kännyköitä lentomoodiin, joten naapurit voivat tietämättään tai tahallisella kiusalla tuhota tv-vastaanottoni käyttämällä kännyköitään antennini lähistöllä. Minkäs teet asialle. Muuta kuin haulikolla harvennat naapurit hiiteen. Mutta sitten ollaan kakolassa katsomassa tiilenpäitä.

    Ohiajavat autot myös pilaavat tallenteeni. Mitä isompi rekka osuu antennini jä lähettimen väliin, tai kipinöivä romumopo, sitä pahemmin tallenne tuhoutuu.

    Minun tapauksessani häiriköintiin ei ole olemassa alle miljardin euron ratkaisua. Jos ostan suuntaavamman antennin, data katoaa totaalisesti aina rekan ajaessa ohi, mutta muuten saisi parempaa signaalia. Jos ostan epäsuuntaavan asuntovaunuantennin, sitten rekka ei paljon signaalia huononna, mutta kaikki kilometrin säteellä käyvät ruohonleikkurit ja kännykät ja ties mitkä rc-autot pilaavat kaiken datan.

    Hirveää kompromissin hakemista on antennin valinta silloin kun mukana kuvioissa on muita ihmisiä eli siis radiohäiriköintiä tavalla tai toisella. Omassa saaressa yksin asuminen olisi paras tapa, mutta hieman tyyristä puuhaa saada oma saari haltuunsa ja Espoon lähetysantenni max 10 kilomerin päähän omasta antennista. Puoli miljoonaa ihmistä ympäriltä pitäisi harventaa, ei onnistu edes norjalaisilta kahjoilta.

    Odottelen Download-maailmaa, jossa kaikki tv-kama saadaan itse hakea netistä silloin kun itse haluaa. Ehkä olen vielä hengissä vielä silloin kun radiotajuiset tv-lähetykset on korvattu netti-imuroinnilla. Tähänastinen elämä on ollut 99,99999% pelkkää kidutusta tv-vastaanotto-ongelmien kanssa. VHS-aikana eräässä kämpässä asuessani tv-kuva pilaantui aina kun lentokone lensi ylitse. Insinöörit tietysti väittävät, ettei tv-vastaanotto häiriinny lentokoneen tai tuulivoimalan siivistä, mutta paskanpuhujia ne insinöörit ovat. Totuus on toinen: kaikki häiritsee tv-vastaanottoa, vaikka kyse olisi lasikuituisesta kappaleesta, joka mukamas ei taita tai blokkaa radioaaltoja. Viimeistään likaantuneena eli nokeentuneena alkaa absorboida ja peilata ja blokata. Ei siis riitä pelkkä vieraiden radiolähettimien pelkääminen, täytyy pelätä myös vieraita fyysisiä esineitä, joko liikkuvia tai paikallaan seisovia.

    Ihan perseestä on DVB-teknologia. Virheenkorjaus ala-arvoista. Militaaripuolella on radiotekniikoita, joilla data saadaan absoluuttisella varmuudella etenemään päästä päähän bitilleen hengissä vaikka millaisen radiosaasteen lävitse. Saisivat käyttää samaa tekniikkaa tv-lähetyksissäkin. Ilomielin ostaisin uudet virittimet ja antennit jos tulisi myyntiin 100% virheenkorjaava järjestelmä. Kuten netti jo nyt on.
     
  13. Antti Peltola

    Antti Peltola Uusi jäsen

    Liittynyt:
    12.10.2006
    Viestejä:
    14
    Saadut tykkäykset:
    2
    VHF:n on suunnitelmien mukaan tarkoitus pysyä mukana jatkossakin. Ministeriön suunnitelmissa on kaikki kerrottu vaihe vaiheelta kuvien kanssa, kannattaa lukea täältä.

    Eli 2017 alkaen jako olisi suunnitelmassa suunnilleen

    UHF 1, T1, SD; Yle 1, Yle 2, MTV3, Nelonen, Yle Fem, Yle Teema, FOX
    UHF 2, T2, HD; Edellisten HD-versiot
    UHF 3, T1, SD; Sub, Liv, Jim, TV5, Kutonen, Ava
    UHF 4, T1/T2, SD/HD; maksukanavia
    UHF 5, T2, SD/HD; vapaita/maksukanavia
    UHF 6, T2, SD/HD; maksukanavia
    VHF A, T2, SD/HD; maksukanavia
    VHF B, T2, SD/HD; maksukanavia
    VHF C, T2, SD/HD; maksukanavia
     
  14. DVB-G

    DVB-G Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Laadulla ennemminkin. Signaalin laatu on tärkeämpi siirtää hengissä ilmasta virittimeen. Jokainen turha liitin välistä pitää poistaa, kuten kaapelitkin pitää vaihtaa makkarametalliputkisiin, tai edes 4...6-kertaisesti palmikko+folio+palmikko+folio... -suojattuihin kokseihin.

    Vahvistuksen säädön pitäisi olla täysautomaattinen, kuten hyvien antennien antenniin integroiduissa vahvistimissa jo onkin. Koska sää vaihtelee. Ei ole olemassa "oikeaa vahvistustasoa". Se taso mikä on juuri nyt hyvä, on tunnin päästä liian matala, koska alkoi sataa. Ja päinvastoin. Automaattinen tasonsäätö pitäisi olla. Mieluiten taajuuskohtainen säätöautomatiikka, kuten kalliissa vahvistimissa on.



    Esim. minulla 1-antoinen antennivahvistin antaa parempaa signaalin LAATUA kuin 4-antoinen vahvistimeni. Saisin yhdelle virittimelle erinomaisen signaalin tällä vahvistimella, paljon pienemmät droppimäärät. Paremman signaalikohinasuhteen, joka on se tärkein asia. Mutta koska tarvitsen signaalin tarjoamisen kymmenelle virittimelle, joudun pakosta käyttämään 4-antoista mallia ja siihen suoraan liitettyjä T-palikoita ja suoraan palikoihin työnnettyjä USB-virittimiä. 1-antoisen vahvistimen taso ei kestä jakamista kymmenelle laitteelle. 4-antoisen taso onneksi riittää, vaikka se jaetaan kymmenelle tarvitsijalle.

    Jos olisi järkihintainen 10...20-antoinen vahvistin militaarilaatuisena, ostaisin toki, mutta puuttuu se vaadittava noin miljardi taalaa. Ei ole olemassa muita kuin parin kympin kotilaatuisia tai x tuhannen euron ammattilaatuisia moniantoisia vahvistimia. Puuttuu välimallin välilaadun tuotteet.



    1) Vahvistimessa pitäisi olla heti antennin jälkeen (=antennissa) passiiviset imufiltterit kaikille niille taajuuksille, joita tv-vastaanottoon ei saa päästää yliohjaamaan aktiivisen vahvistimen ottoa. Vasta sitten laajakaistainen vahvistin (sekin kiinni antennissa). Lisäksi "graafinen taajuuskorjain" eli muksikohtainen automaattinen tasonsäätö, jotta jokaisella muksilla olisi vakio antotaso, tai siis diskantteja kohti kohoava taso, jotta kaapelihäviöt kompensoituisivat. Tämä tasonsäätövahvistin voi sijaita sisätiloissa, ei tarvitse antennissa sijaita. Oikeastaan tämän autoskaalautuvan sisävahvistimen pitäisi olla reaaliajassa autoskaalautuva, sisältäen mittauspiirin samassa paikassa jossa majailevat tv-virittimet tai jakoyksikkö niille virittimille. Silloin kaapelihäviöt ja resonanssit saisi laskettua pois kuvioista. Minun taloyhtiöni kaapeloinneissa on niin pahoja resonansseja, etten voi signaalia käyttää. Saan vakaamman laadun parvekeantennillani, paitsi että ympäröivät häirikköasiat pilaavat vastaanottoani hetkellisesti.

    2) Moniantovahvistimessa pitäisi olla joka annolla ikioma puskurivahvistin, koska virittimet häiritsevät siirtolinjaa. Kaikki kuluttajavahvistimet ovat passiivisesti jaettuja, eli jos nykäisee yhden virittimen irti tai oikosulkee yhden annon tai tekee mitä tahansa, niin kaikkien muiden virittimien dataan tulee droppeja. Tämä on syy, miksi käytän tarkoituksella induktiivisia T-palikoita. Ne antavat edes jonkunlaisen vaimennuksen häiritsevälle virittimelle. Pahiten häiriintyy samassa palikassa kiinni oleva toinen viritin, mutta muissa palikoissa olevat virittimet ovat jo kohtuullisemmin turvassa, niiden datadroppiryöppy voidaan kehties korjata virheenkorjauksella. Esim. AirStar2-viritin työntää 5 voltin tasajännitettä antennipiuhaan silloin kun pc käynnistetään ja viritin virroittuu. Tämä 5 voltin tilapäinen piikki (ulkoinen vaippavirtaerotin kussakin AirStar2-virittimessä poistaa tasajänniteosuuden hetken kuluttua) etenee vaimentumattomana kaikkiin muihinkin virittimiin, aiheuttaen hetkellisen droppiryöpyn. Pro-vahvistin blokkaisi nämä häiriöt, mutta kotivahvistin päästää piikin leviämään muihin virittimiin.

    Halvin tee-itse-puoli-pro-moniantovahvistin on sellainen, että ostetaan vaikka 11 kpl yksiantoisia vahvistimia. Yksi vahvistimista pannaan heti antennin jälkeen. Tämän vahvistimen signaali jaetaan kymmenelle muulle vahvistimelle. Niiden kymmenen annot ovat nyt erotettuja muista annoista, eli vaikka kaataisi tonnin sulaa tinaa yhden tietokoneen sisälle, kyseinen hajoava viritin ei pääse häiriköimään muiden virittimien työtä mitenkään. Vaikka kaataisi sulaa tinaa yhden antennivahvistimen antoon, loput 9 jatkavat iloisesti työtään aivan normaalisti.



    Vaikka olisi käytössä miljoonaluokan pro-viritin (tai parin huntin tee-itse-viritelmä), niin silti jäävät yhä voimaan kaikki antennipulmat. Siis ne asiat, jotka estävät puhtaan signaalin pääsemisen siihen antenniin tai siis antennikaapeliin. Rekka, lentokone, puun lehdet, lumi... kaikki tällaiset tuhoavat datan edelleen, vaikka olisi NASA:n virittimet ja antennit ja kaapelit.



    Halvin "adaptiivinen häiriöimmuuni antenni" syntyy kahdentamalla tai triplaamalla koko hemmetin kalusto (antenni+vahvistin+viritin+tietokone tms.). Oikea antenniklusteri maksaa miljoonia, mutta sen saa korvattua halvemmalla kun kloonaa koko laitteiston eli ottaa yhtä tv-ohjelmaa vaikka kolmella itsenäisellä laitteistolla, jotka on sijoitettu mahdollisimman kauas toisistaan, jottei paikallinen häiriö pääse pilaamaan kuin yhden tai kaksi tallennetta sillä hetkellä.

    Esim. minulla pää-REC-kone ottaa samanaikaisesti 9 tv-kanavaa ineen kolmen virittimen avulla. Tämän tietokoneen + kolmen virittimen + antennin + kaapelien + vahvistimen jos kloonaisi ja sijoittelisi klooneja sinne tänne, vaikka kavereiden nurkkiin, niin aina jokin tallenne olisi häiriövapaa tietyllä hetkellä. Käytännössä aika vuorokaudessa ei kuitenkaan riitä läpikäymään useampien kalustojen datoja, etsimään virhevapaita versioita saati editoimaan parhaat palat yhden tallenteeseen. 5 teraa kuussa kertyy katsomatonta massaa jo nyt yhdellä kalustolla. Ei ole rahaa eikä aikaa kerätä 15 teraa kuussa katsomatonta massaa. Sadat tai tuhannet sarjat ja leffat odottavat katsomistaan kiintolevyillä. Odotan sitä päivää kun tv-lähetykset menevät lakkoon 10 vuodeksi putkeen, että ehdin alkaa katsella mitä jännää onkaan talteen saatu.
    .
     
    Viimeksi muokattu: 30.07.2014
  15. ToniA

    ToniA Käyttäjä

    Liittynyt:
    19.11.2011
    Viestejä:
    43
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ei se antenni siitä välitä onko signaali DVB-T:tä vaiko DVB-T2:ta. Esimerkiksi mulla on ihan tavallinen vuosimallin 2000 log-periodinen antenni, maksoin siitä muistaakseni sata markkaa naapurin raksalla käyneelle antennimiehelle (sisälsi kaapelia sekä asennustarvikkeet). Hyvin sillä on televisio näkynyt, jopa DNA:n lähetykset näkyvät ongelmitta vaikka masto on yli viiden kilometrin päässä ja antennin suuntaus on noin 170 astetta pielessä kun se osoittaa Digitan mastoon.
     
  16. PhillyNott

    PhillyNott Käyttäjä

    Liittynyt:
    24.05.2007
    Viestejä:
    535
    Saadut tykkäykset:
    8
    Jos tämä (http://yle.fi/yleisradio/faq/teravapiirto-hd/ylen-hd-muotoiset-kanavat-antennijakelussa) pitää paikkansa niin ministeriön piirrokset voi heittää roskiin 10.2.2015. HD ei taida kuulua must carry- kanaviin, ainakaan niin kauan kuin SD on myös käytössä. Taisi päästä ministeriöltä unohtumaan, että tuli myytyä Digita ulkomaille...
     
  17. El Grande

    El Grande Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    25.07.2007
    Viestejä:
    3 217
    Saadut tykkäykset:
    189
    Mutta ei yhtään ilmaiskanavaa VHF:nä? Eli jos niitä ei tarvitse, niin turha antenni?

    Eipä se omassa kaapelitaloudessakaan onnea ole tämä DVB. Paikoin ilmenee virhettä Yle HD-kanavissa. En sitten tiedä, mistä johtuu.
    Signaalin laatu pyörii päivästä riippuen 75-95 %. Jännä juttu, että kytkettäessä TV:stä signaalin vaimennus päälle, laatu nousee 100 prosenttiin. Voisko taso sitten olla televisioni virittimille liian kova?

    Enpä tosin muista, mitä oikeasti mielenkiintoista olisin viimeksi televisiosta seurannut. Pari jalkapallopeliä kait. Jos HD:na ei olisi nähnyt, en olisi katsonut niitäkään.
     
    Viimeksi muokattu: 30.07.2014
  18. MUX1

    MUX1 Käyttäjä

    Liittynyt:
    20.08.2007
    Viestejä:
    484
    Saadut tykkäykset:
    1
    Ei kelpaa.

    Syy tähän on se, että Digitan (UHF) ja DNA:n (VHF)-mastot ovat jokseenkin aina eri suunnassa. UHF/VHF-yhteisantennit ovat jatkossa hyödyttömiä ja niiden myynti pitäisi kieltää.
     
  19. DVB-G

    DVB-G Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Virittimissä tosiaan on eroja. Minulla antennivahvistimestani saatava signaalitaso on hieman liian pieni yleisesti ottaen virittimilleni, mutta matkatelkkarille signaalitaso on niin ylisuuri, ettei se virity millekään kanavalle. Joudun pitämään ilmarakoa kaapelissa, ettei kaapeli ota galvaanista kontaktia, vaan radiotaajuudet pomppaavat raon yli. Silloin matkatöllö virittyy normaalisti. Samoin sen omalla piiska-antennilla kanavat saa esille.

    Tämä edelleen vahvistaa, ettei ole olemassa "oikeaa signaalitasoa", vaan oikea taso on viritinkohtainen asia. Minä ruokin mieuummin 10 viritintäni normaalisti ja annan yhden matkatöllön jäädä oman piiskansa varaan, kuin toisinpäin.



    Signaalitason vaimennus ei ole niin simppeli asia kuin luulisi. Säädettävä vaimennin tai kassillinen T-palikoita kyllä alentaa signaalin tasoa, mutta signaalin laatu pilaantuu ja droppimäärä kasvaa, vaikka sen pitäisi pienentyä tason lähestyessä (yliherkän) virittimen ideaalia ottotasoa.

    Laadukas tasonvaimennin maksaa enemmän kuin viritindongeli, joten kaikin tavoin ainakin minä yritän välttyä tasonvaimentimien ostolta, ja ostan mieluummin erilaisia antennivahvistimia eriasteisilla vahvistustasoilla, jotta voin vaihtaa vahvistinta esim. lehdettömän kauden ja vehreän/lumisen kauden tullen. Märkä lehtevä ja luminen puu vaatii suurempaa vahvistustasoa kuin marraskuun alastomat puut.



    Ja jotta homma olisi oikein mukava vastaanottajalle, lähetystasoja vaihdellaan lähetyspään ties minkä huoltojen yhteydessä. Lähes viikottain on joku muksi alennetulla lähetystasolla, eli kyseiset tv-kanavat alkavat suoltaa droppiryöppyä enemmän kuin hyötydataa. Ja jos nostaisi antennivahvistustasoa tämän muksin tarpeita kompensoimaan, loput muksit yliohjautuisivat ja kaikki niiden tallenteet menisivät pipariksi.

    Joudun säätämään käsikopelolla sellaisen kompromissitason, että heikennetty muksi jotenkuten saadaan nostettua näkyville, yliohjaamatta normaalitasoisten lähetysten vastaanottamista. Työlästä puuhaa. Odotan lottovoittoa, jotta automaattisäätöiseen vahvistimeen olisi varaa.
     
  20. iko

    iko Käyttäjä

    Liittynyt:
    16.10.2012
    Viestejä:
    57
    Saadut tykkäykset:
    3
    Mikä tässä voi olla niin vaikeaa? Itsellänikin tv näkynyt viimeiset vuodet hyvin sekä kotona 10-15 km säteellä Digitan ja DNA:n mastoista. Samoin mökillä 50 km kauempana.

    Varustuksena normaali iso UHF-yagi ja 0,7 db kohiseva UHF-vahvistin ja DNA:n mastoa varten sitten Log-periodisen antennin josta hyödynnän pelkän VHF-signaalin.

    Ainoa kerrat kun kuva on palikoitunut viime vuosina on silloin kun lähetyspäässä on ollut vikaa Pasilassa tai kun salama on iskenyt viereen. Muuten antaa kaikissa telkkareissa laaduksi ja signaalivoimakkuudeksi aina täyden sata ja virheitä on bittivirrassa nolla.

    Heikkoa satelliittikanavaa jos katselen rankkasateella niin silloin bittivirheitä alkaa tulla ja kun virheiden osuus alkaa olla yli kymmenestuhannesosa niin kuva alkaa palikoitumaan vähitellen ja ne voi nähdä kuvasta. Sitä vähäisempi virhemäärä ei aiheuta mitään havaittavaa muutosta kuvassa. Normaalisti harava-antennin kuvassa bittivirheitä on alle miljardisosa jonka jälkeen telkkarin signaalimittari näyttää pelkkää nollaa virhettä.

    Sehän tv-lähetys ei ole ikinä kuitenkaan mikään 1:1 bitilleen identtinen kopio mistään bluray-leffasta tai elokuvan masteroinnista leffateattereihin. Nehän pakataan uudelleen tv-lähetyskeskuksessa, säädellään kuva muutenkin tv-lähetykseen sopivaksi ja niin edelleen. Minä en itse osaa unettomia öitä sen takia viettää. Sama homma koskee fm-radiossa soitettu musiikkiakin joka kuulostaakin ihan eriltä kuin cd-levyllä kun ääni ajetaan rajujen kompressoreiden ja limittereiden läpi ja säädetään muutenkin sellaiseksi että kuulostaa keskiverto kuulijan radiossa miellyttävältä.

    Jos lähetyksen bittivirheet harava-antenniverkossa ahdistavat, niin kannattaa siirtyä kaapeliteeveen, satelliittiteeveen tai iptv:n pariin. Niissä bittivirheet ovat todella vähäisiä lähetyksessä. Tosin satelliittitelevisiossakin kuva on yhteensä muutaman sekunnin vuodessa poikki salamaniskujen ja sen sellaisten vuoksi. Tosin kuva on poikki kaikilla lähetystavoilla poikki muutenkin vähintään vuosittain paljon pidempiäkin aikoja. Joko sähkökatkon, teknisen vian, huoltotöiden tms. vuoksi ja tahtoo olla että siellä lähetyspäässäkin joskus on joku ongelma ja lähetys on poikki ja lukee "Hetkinen" tms. ruudussa.