Tuli vain tuossa parin kuukauden sisään tällainen tutkimus eteen suomalaisen nettiartikkelin muodossa. Muistan siitä vain sen, että se kyseenalaisti C-1000:n päivittäisannostuksen ja mainitsi moisen haitoista -- ne eivät tainneet kuitenkaan penikseen liittyä D). Itsekin C-1000:a popsin ja senkin takia ajattelin vaihtaa tuohon kevyempään versioon.
C-vitamiinia kannattaisi vetää usea pienempi annos päivässä, sillä se ei varastoidu kehoon ja ylimääräinen valuu vessan pönttöön. 1 grammasta menee tod näk. 90% hukkaan, mutta jos tuon annoksen jakaisi päivän mittaan otettaviin 100mg annoksiin, voisi hyötykäyttösuhde lähennellä esim. 80 %:ia. Lääkeluettelon 3. liite, joka koskee vitamiineja ja kivennäisaineita, on näköjään poistumassa 2010 lääkeluettelosta. Meinaavatko ne tehdä vitamiineista vapaata tavaraa riippumatta pitoisuuksista? Herranen aika . Vai siirretäänkö nuo vaan esim. 2. liitteeseen, joka koskee rohdoksia. Interesting indeed... edit. ei ole april foolia
Taas tuli vähän aikaa sitten hienosti kaksi pakettia kotiin iHerbistä. Säästi taas muutaman euron kun sieltä tilasi. Tällä koodilla vielä ensitilaajalle 5$ pois tuotteiden loppuhinnasta: NEV744
Näin jälkikäteen kun asiaa miettii niin itse olen ottanut säännöllisesti d-vitamiinia jo puoli vuotta ja säästynyt pahimmilta flunssilta aika hyvin. Vireystystilakin ollut ehkä normaalia parempi, ei siis ole väsyttänyt yhtä paljon kuin normaalisti talvisin. Tuossa muuten pureskeltava hammasystävällinen vaihtoehto d-vitamiinin ottoon: D-Vitamiini D-Max 25 mcg (300 tabl.)
Minulla D-vitamiinin syömisestä on ollut selkeä hyöty. Esimerkiksi 2008-09 talvella väsy tuppasi tulemaan hyvin helposti ja jo päiväsaikaan. Nykyään väsy loistaa poissaolollaan -- aina siihen myöhäisiltaan asti tietenkin.
Taitaa plasebo vaikuttaa, itsesuggerointi, kuvitellaan keho terveeksi ja se sitten sitä pysyykin terveenä? Onnellisia olkoon psykosomatialla terveyttään hoitavat. Minulla plasebo ja harhakuvittelu ei toimi, joten en myöskään ole huomannut mitään eroa D-vitamiinin syönnin aloittamisen johdosta. Yhtä masentunut fiilis edelleen on. Tai bibolaarinen, ja nyt mennään down-vaihetta, joka masentaa ja liikuntakin silloin loppuu ja läskimäärä alkaa kasvaa kun mussutetaan sapuskaa isolla kauhalla mielen hetkelliseksi piristykseksi. Odottelen tässä up-vaihetta, jolloin innostun liikkumaan enemmän ja vähentämään syömistä. Piilovaikutusta D-vitamiinista kyllä voi syntyä. Sellaista, jota ei huomaa kuin vasta vuosien viiveellä. Esim. luun kestävyyden kasvaminen, joka ilmenee vasta silloin kun murtaa luunsa (ei syönyt lisäravinteita) tai luu ei murrukaan kuormitettaessa (söi lisäravinteita). Siispä jatkan D-vitamiinin ja muiden lisäaineiden napsimista, koska mitään haittoja niistä ei ole ilmennyt, ja hyötyjä niistä VOI joskus ilmetä. _________________________________ Auringonottokauden alettua (14.5.2010) olen ottanut vain yhden 5000IU pillerin niinä päivinä kun auringossa muutaman tunnin löhöän. Pilvisinä päivinä vedän nassuun 10000IU pillerikamaa. Ja kappas: TÄYSIN YKSISELITTEISESTI JA 100% VARMUUDELLA mieliala on kohonnut auringossa löhöämisen ansiosta. Aurinko siis tekee jotain muutakin kuin D-vitamiinituotantoa kehossa. Auringon säteily käynnistää muitakin selittämättömiä mekanismeja, joita ei mikään pilleri ole kyennyt korvaamaan. Olen kokeillut lähes kaikkia masennuspillereitä mitä tohtori muinoin keksi minulle syöttää, mutta tehottomia ne kaikki ovat. Auringossa grillautuminen taas piristää mieltä mystisesti. Valon määrään en usko, koska jos vaatteet päällä joudun kirkkaassa ilmassa olemaan, sekin masentaa ja ärsyttää kun menee aurinko aivan hukkaan. Olen aurinkokäyttöinen kone, elän zombina kaikki ne päivät vuodesta, joina aurinko ei paista tai on liian kylmää ulkona makaamiselle. Jokainen auringonottotilanteeni on muistiin kirjattu vuosien varrella, eli kellonaika grillauksen aloitukselle ja lopetukselle, samoin lämpötilat. Nyt on 15,5 astetta talon kylmällä puolella. Aurinkoisella puolella saattaa olla muutama aste enemmän, joten pitää mennä kokeilemaan, joko ulkona pärjäisi palelematta. Kun auruingossa makaa, noin 17,5 asteen ilmalämpötila on palelemisen rajapiste. 18 asteessa pärjää jotenkuten, 17 paleltaa liikaa. Ja jos on pilviharsoa tai pilviä auringon edessä, pitäisi olla 20 astetta tai enemmän ettei alkaisi palella. .
Pari ekaa viikkoa d-vitamiin popsimisen aloituksen jälkeen tunsin itseni tavallista virkeämmäksi. Sen jälkeen ei havaittavaa eroa aikaisempaan. Luulen että D:llä saattaa olla pieni vaikutus siihen että en ole sairastellut talvella, mutta mistäs näitä tietää...
Ensitilaajille 5$ alennusta tarjolla iHerbissä: Koodi: KOT039 Tilasin siis itse D-vitamiinia 360 kapselin 5000 IU (125 µg) pakkauksen.
Aloitin viime joulukuussa syömään d-vitamiinia 5000 iu/päivä ja sen jälkeen on ollut kaksi mahatautia, joihin tuo nyt ei varmaankaan vaikuta, ja viime viikolla flunssa. Ensimmäinen laatuaan. Jos nyt yksi vuodessa tulee, niin kait se on ihan jees, kun aikuiset sairastaa keskimäärin neljä vuodessa.
Nythän mm. Valio tuo myyntiin uuden Super-maidon, tuplasti D-vitamiinia ja olikohan myös kalsiumia enemmän. Uudet D-vitamiinin suositukset alkavat vaikuttamaan myös kaupoissa löytyvissä tuotteissa.
Sama kokemus kuin monella muullakin, eli en ole sairastunut sen jälkeen kun aloin D-vitamiinin syömisen. Työpaikalla on kiertänyt flunssat moneen kertaan, mutta eivät ole tarttuneet. Päiväannokseni on 47,5 mikrogrammaa. Sen lisäksi saan D-vitamiinia päivittäisistä maitoannoksista.
Taisin itse aloittaa D-vitamiini -kuurin vajaa vuosi sitten. Olen syönyt noita 5000 IU:n pillereitä joka toinen päivä eli päiväannokseni on luokkaa 62.5 mikrogrammaa. Viime jouluna taisi tulla vatsatautia vastaava olotila, joka kyllä meni ohi hyvin nopeasti. Kesän alusta oli pientä flunssaa päällä. Kyllä nuo sairastelut ovat radikaalisti vähentyneet sen myötä kun aloin yleensäkin syömään vitamiinipillereitä. D-vitamiinilla on ollut selkein vaikutus vireystasoon: ennen D3-vitamiinin käytön aloittamista tahtoi väsyttää pitkin päivään, mutta käytön aloittamisen jälkeen väsymys on loistanut poissaolollaan.
Olikos se niin, että magnesiumia olisi hyvä syödä myös, jotta d-vitamiini imeytyisi paremmin? Ajattelin itse laittaa kohta uuden d-vitamiinisatsin tilaukseen ja magnesiumia siinä samalla. Osaakohan kukaan sanoa suositusta, minkä verran tuota magnesiumia tulisi nappailla?
D-vitamiinilisä parantaa magnesiumin imeytymistä. Eli jos nyt ei lihaskrampit ennestään vaivaa, niin lienee turhaa napsia magnesiumpillereitä.
Itse nappailen iHerbistä ostettua Now Foodsin Magnesium Citratea (200mg/250 tablets). Purkin ohjeistuksessa näkyy olevan kaksi pilleriä päivää kohden, mutta toistaiseksi olen ottanut vain yhden pillerin päivässä. Muutenkin tulee tuolta iHerbistä kaikki ostettua juuri Now Foods -merkiltä.
2 kpl kyseisiä magnesiumpillereitä minä popsin päivässä, kuten purkin ohje määrää. Enemmänkin ehkä pitäisi ottaa, koska harrastan liikuntaa 4-8 tuntia vuorokaudessa ja siis hikoilen normaalinörttiä enemmän. 10000 IU annos päivässä D-vitamiinia menee edelleen, niinä päivinä kun en aurinkoa ota, eli nyt syksyn viileillä keleillä. Kunnes ensi kesä mahdollisesti saapuu nahkaani grillaamaan. Grillauspäivinä otetaan vain 5000 IU. Ostin jo toisen purkin (360 kpl) samoja 5000 IU vahvuisia D-vitamiinipillereitä, jotta määrää on helppo annostella; auringonottopäivisin 1 pilleri, pilvipäivinä 2 pilleriä. Tai siis nestepehmokapseleita mitä lie ovatkaan, mutta kutsun kaikkia popsittavia pikkumöllyköitä pillereiksi, ovat ne sitten kovia, pehmeitä tai vaaleansinisiä puikuloita. Piristyminen on 100% plaseboa, minuun ainakaan D-vitamiini ei piristemielessä tepsi pätkän vertaa. LIIKUNTA TEPSII, eli mitä enemmän liikkuu, sitä virkeämpi yleisolotila vallitsee ja sitä pienemmäksi masennustaso käy. Kaiken maailman masennuspillerit tohtori minulle muinoin määräsi, mutta mikään pilleri ei tehonnut. Mutta kun hikoilee ja pitää pulssia koholla öbaut 5 tuntia päivässä, se tehoaa.
Varo DVB-G ettei mene sportti yli (Veskua lainaten), "ylikunnosta" palautuminen kestää todella pitkään (ja rasitusvammoista). Kengistä: Parasta olisi kävellä ilman, sitten tulee nähtävästi nämä lähes pohjattomat varvastossut - samanpainoisissa lenkkareissa esim. 30€ ja 180€ maksavissa ei yllättäen ole tutkimusten mukaan paljoakaan eroa.
Juu, en suinkaan nostele 200 kilon puntteja 7 tuntia putkeen päivittäin, vaan kevyttä sekalaista liikuntaa teen: Spoiler Aiemmin käytin liikuntapäivä+lepopäivä -sykliä (se mahdollistaa paremmin voimailutyyppisen liikunnan, joka tarvitsee lepopäiviä väliin), mutta silloin yleiskuntotaso jäi matalaksi, ei enää kehittynyt. Kesästä alkaen siirryin jokapäiväiseen liikuntaan ja kasvatin hissukseen tuntimääriä parista tunnista jopa kahdeksaan per päivä. Kuntotaso nyt edistyy, vaikkakin hitaasti. Pitäisi varmaan liikkua 15 tuntia päivässä, että kunto kasvaisi nopeasti kuten Suurin Pudottaja -projekteissa näkyy tapahtuvan. Niveleni eivät kestä sellaista rääkkiä (jokapäiväistä voimaharjoittelua), joten raihnaista ruhoani kuunnellen etenen, pikkuaskelin tuntimääriä ja/tai tehoa lisäten. Hassu havainto oli kesän alussa kun siirryin fillaroinnin lisäksi myös kävelemään x tuntia päivässä: jalkaterät väsyivät kävelemisestä ja tuli jopa jännevaivoja huonojen kenkien vuoksi. Fillaroinnissa (jota olen aina harrastanut) lihaksisto kehittyy aivan erilaiseksi kuin kävelyssä (jota en ikinä ole harrastanut), joten vaati oman aikansa kasvattaa "kävelylihakset" jalkateriin ja pohkeisiin. Nivel/jännekipuilu rajoitti alkuvaiheessa ulkoilua, joten kevensin tahtia, etten rikkoisi itseäni pahemmin. Nyt voisin tarvittaessa fillaroida+kävellä 15 tuntia putkeen päivässä, jalat eivät väsyisi liikaa. Kunhan saan lepopäivän sen jälkeen. Suuri edistys kuntotasossa verrattuna kevääseen, jolloin 2 tunnin kävelystä seurasi kipeät jalat ja seuraavana päivänä rampa kipuileva olo eli pakkolepoa. 8 tunnin kohdalla suunnilleen menee tänään se raja, jonka verran PÄIVITTÄIN voin liikkua toistuvasti. Eli jos tulee epähuomiossa liikuttua yhtenä päivänä vaikka 12 tuntia, siis "4 tuntia liikaa", silloin seuraavana päivänä täytyy pitää kevyempi max 4 tunnin kuntoilupäivä, muuten jaloissa alkaa ilmetä oireita ja olo on voimaton; tankit tyhjät. Vuoden päästä luultavasti kestävyys on entisestään lisääntynyt ja voisin 12 tuntia päivittäin liikkua saamatta mitään oireita. Mutta toistaiseksi yritän rajoittaa päivittäisen liikunnan 8 tuntiin, ettei siitä seuraa turhia lepopäiviä tai puolilepopäiviä. 5-7 tunnin tyypillinen ulkoilupäivä ei aiheuta minkäänlaisia ongelmia, seuraavana päivänä voi jatkaa samaa tahtia täydellisesti. Vuosi sitten 90 minuutin fillarilenkki oli suurin rasitus mitä jaksoin päivittäin tehdä. Nyt saman vakiolenkin lisäksi jaksan mainiosti monen tunnin kävelyn/frisbeenheittelyn/hölkän/tavaroiden kanniskelun/jne. Mitä enemmän päivässä liikkuu, sitä enemmän jaksaa päivässä liikkua. Keho oppii sietämään sen työtaakan joka sen niskaan päivittäin kaadetaan. Edellyttäen, että ei vammauduta eli rikota lihaksia/niveliä/jänteitä/mielenterveyttä. Vaatii itsehillintää olla kiirehtimättä, pitää edetä tarpeeksi hitaasti. Jos ahnehtii liian nopeasti liian paljon, rikkoo itsensä ja pahimmillaan liikunta loppuu kokonaan tai joutuu puolen vuoden sairaslomalle. Puolen vuoden jalka kipsissä kainalosauvoilla könkkääminen ei kuntoa hyvin edistä. Kannattaa siis pysyä terveenä ja kiiruhtaa yli-innokkuuttaan tietoisesti jarruttaen. En voi sanoa mikä osuus terveydentilan paranemisessani D-vitamiinilla (plus magnesiumsitraatilla) on, mutta koska haittojakaan ei ole ilmennyt, jatkan pillerien popsintaa. Infektiosairauksia ei ole ilmennyt. Pari kertaa vuoden aikana on ollut "flunssa on tulossa"-fiilis, mutta seuraavana päivänä olo on ollut normaali, eli puolustusjärjestelmä on listinyt pöpöt. Tällainen vastustuskyvyn tehokkuus voi olla D-vitamiinin ansiota, tai sitten ei.