Tuo kolmella linjalähdöllä varustettu soitin olisi parempi siitä syystä että sen perään voit helposti myöhemmin lisätä takakaiuttimetkin ja silti pääset säätämään kaiuttimen keskinäisiä tasoja suoraan soittimesta. Eli soittimen FADER-säätimellä saat säädettyä etu- ja takakaiuttimien välisen tason ja subbarintason säätimellä subbarin tason. Ja ne takakaiuttimet voit laittaa ihan tuon soittimen sisäänrakennetun vahvistimen perään. Hyvänä puolena myös tuo soittimen takana oleva USB-tikun paikka. Voit sijoittaa USB-tikun vaikka hanskalokeroon piiloon ja se saa olla siellä koskemattomana aina muulloin paitsi silloin kun haluat päivittää sille uusi biisejä. Ei tartte joka kerta etupaneelia irroittaessa USB-tikkua irroitella.
Joo'o. Oishan se 20 euroaki ihan hyvä määrä rahaa jo tuolla budjetilla, mutta kyllä taidan kallistua tuon kolmen linjalähdön soittimeen... On se jotenkin nykyaikaisemman ja uudemman näköinenkin ja varmaan on sitä ihan ominaisuuksiltaansakin. Sen lisäksi ei se törröttävä usb-liitäntä oikein houkuta siinä soittimen edessä. Joku vielä vahingossa tökkää siihen ja sitten vääntyy liittimet tai hajoaa koko soitin pahimmassa tapauksessa. Ja eihän se missään nimessä pahitteeksi ole se ylimääräinen linjalähtö, vaikka tuskinpa niitä takakajareita on tulossa. Jospa se USB-jatkojohto sitten on sopivan pituinen, että saa jostakin sopivasta reiästä ujutettua sen toisen pään vaikka kojelaudalle, hansikaslokeroon tai vaihdekepin vieressä olevaan tilaan (tuleeko siinä muuten tämmöinen setti mukana http://www.powerset.fi/autohifi/alpine/kce-usb3.html?). Osaatteko sanoa noista soittimista, että kuinka hyvin ne pystyy käsittelemään niitä USB-tikkuja? Montako kappaletta saa olla tikulla? Tai onko joku gigatavurajoitus tikulle, että kovin isoja ei pysty lukemaan? Entä minkä verran kansioita voi tehdä tikulle (helpottaa tietenkin musiikin selaamista)? Ja huomasinpa muuten, että tuossa DLS CA41:ssä pitää subwooferille laittaa A & B kanava koska vain niille on alipäästösuodatin. Sinänsähän tuolla seikalla ei kuitenkaan ole merkitystä. Edit: Mutta hetkinen, entäs sitten kun vain tuolla CD-kanavaparilla on "parallel input", niin tarkoittaako se juuri sitä siltausta? Silloinhan pitäisi subwoofer laittaa CD-kanavaparille... Vai mikä tuo parallel input on (jos on vahvistimia kytketty rinnan)? Äh, selvittäkää mulle vielä tämä asia, tuleeko nyt mihinki kanavaan mikäki. Edit2: Lueskelin vähän DLS:n manuaalia ja ilmesesti menee noin niin kuin tämän kappaleen alussa sanoin, eli subbari AB-kanavaan. Vahvistakaas vielä tuo parallel input, eli ilmeisesti sitä käytetään, jos laitetaan kaksi vahvistinta rinnankytkettynä?
Noh 112 on kylläkin myöhemmin markkinoille tullu malli, eli todennäköisemmin ominaisuuksiltaankin "uudempi", jos niin voi sanoa. Pitkälti samat perusominaisuudet niissä kuitenki on. Aloin tuossa miettimään, että ettei vaan 112 ois 9880:n edullisempi versio niille, joilla ei kolmen RCA-lähdön tarvetta ole, mutta muuten samat ominaisuudet haluavat soittimeltaan. Onhan Alpinella enneki ollu näitä hieman ominaisuuksiltaan köyhdytettyjä, pikkuisen edullisempia malleja joistain suosikeista. Esim. vaikkapa 988x-malleja edeltäneen malliston 9853 ja 9855-mallit, suurin ero oli muistaakseni linjajännitteissä, 53:sessä 2V ja 55:sessa 4V... muuten hyvin pitkälle sama soitin.
Aijaa, että 112 on uudempi... No aattelin, että tuo takana oleva USB on kuitenkin ehkä arvoisensa, että maksaisin hieman extraa. Jossakin myydään myös tuommoisia 102-mallia, mikä kyllä vaikuttaa ihan samalta, olisko vaan kirjotusvirhe tai jos sen mallin nimi on muuttunu tai olis päivitetty versio siitä...? Kun ei Alpinenkaan sivuilta mitään 102ri:tä löydy. Hifikonexilla oli tuommonen http://www.hifikonex.fi/product_details.php?p=21 ja Hifimestassa. Tyhmää kun Alpinella on tämmöinen tuote mikä on ihan sama vehje kuin 9880R, ainoa ero on mukana tuleva iPod-kaapeli. Hinta on sitte 20e enemmän. Harmittaa kun tuossa olis sopivammat värit... Mutta ilmeisesti tajusin nuo vahvistinjutut tuohon parallel inputiin yms. liittyen ihan oikein? Edit: No jooh, sain toiselta foorumilta selvitystä koko hommaan ja että tuo parallel voisi tarkoittaa sitä että vahvistin ottaa C- ja D-kanaville signaalin A- ja B-kanavien sisäänotosta. Mahdollisesti tuo parallel-moodi sitten meinaisi samaa kuin SPL Dynamicsin "input mode". Edit2: Ja sitähän se mahtaa tarkoittaakin, kun tämmöinen kuva löytyi DLS:n manuaalista... Edit3: Ja tuolla toisella foorumilla tutkittiin noita Alpinen katalogeja. Kesä 2008 ei tuntenu 102Ri:tä eikä 112Ri:tä, mutta Kevät 2009 tunsi 102Ri:n. Ja nykyään Alpinen tuotevalikoimasta ohjelmalähteissä (http://www.alpine-europe.com/finland/products/head-units.html löytyy vain tuo 112Ri, joten sen on oltava jokin päivitys tuolle 102Ri:lle. Edit4: Tämän kuvan ymmärrän, mutta tätä kuvaa en. Saisko vielä selvitystä, että mitä johtoja soittimeen menee, ja mitä johtoja soittimesta lähtee, kaiken kaikkiaan. Kun RCA:illa on omat liitännät, niin ilmeisesti kaikki loput johdot menee soittimeen ja lähtee soittimesta tämmöisen mollukan kautta? Sitten varmaan ohjekirjasta selviää, että mikä johto pitää mennä minkäkin pinnin paikalle (klik!). Tyhmiä kysymyksiä, mutta kun ei ole kokemusta, eikä voi kuin teoriassa oppia, ja kun haluaisin ymmärtää näitä ennen kuin hankin mitään... Kun kello on jo näin paljon, niin en ole varma, että osaanko nyt ilmaista kysymykseni oikein, mutta jos osaatte auttaa niin kiitän. Tuntuu vaan etten nyt sittenkään hahmota nuita johdotuksia tuon soittimen osalta... Edit5: No ehkä vastaan taas itse...: http://www.autosound.fi/tietoa_liittimet.htm Edit6: Tuommosen saa sitten vissiinki laittaa http://www.biltema.fi/osteri/osteri...ppa.htm&linkki=31527.htm&tuote=31527&ryhmaid=
Kyllä se piilossa oleva USB-tikku on paljon mukavempi jokapäiväisessä käytössä kuin etupaneelissa törröttävä tikku. CDE-102Ri = 2009 malli CDE-112Ri = 2010 malli Aina sitä kannattaa sähköpostilla kysäistä onko se CDE-9882Ri 20 Euroa kalliimpi vai ei. Tuota se tarkoittaa. Eli sillä kytkimellä valitaan tuodaanko C&D -kanavapariin signaali omalla RCA-kaapelillaan vai ryöstääkö se signaalinsa A&B -kanavaparista jolloin vahvistimelle tulee vain yksi stereo RCA-kaapeli. Eli vaikka soittimessa ei olisi kuin yksi RCA-lähtö niin silti ei tarvita RCA Y-haaroja. Signaali vaan A&B sisääntuloihin. Tuolloin huonona puolena se että soittimesta ei saa säädettyä kaiuttimien välistä tasoa.
Toisaalta aloinpa nyt vaan hieman empimään. Onkohan tuommoisessa 150€ erillissarjassa sellaista huomattavaa eroa, että minäkin sen huomaisin kuuntelussa, verrattuna vaikka käytettyyn erillissarjaan tai johonkin halvempaan alle 100€ erillissarjaan? Miksen ostais vaikka 80 euron Alpinen erillissarjaa kun siitäkin kuitenkin kuulee selvästi? Hifilaitteistakaan ei ole aiempaa kokemusta joten sitä "korvaa" ei ole. Tämä ajatus taas lähti kun keskustelin näiden "slp dynamics ja alpine on hyviä merkkejä; hertz tekee oikeasti todella hyviä subbareita; MIKÄ RAINBOW EN OO IKINÄ KUULLUKKAAN , nuo subbarit näyttää ihan leluilta; onko se joku lidlin halpismerkki" -kavereiden kanssa. Vaikka tarkoitus onkin, että nämä ensimmäiset laitteet olisi "hyvät" ja että niitä tulisi käytettyä vuosia (niin varmaan, päivitä kuitenkin kunhan raha-asiat on paremmalla laidalla), niin kannattaakohan sitä kuitenkaan ostaa näin kalliita vehkeitä? Kyllähän tuo 800 euroakin opiskelijalle on iso summa. Ja yks kaveri totes, että minäkin haluan kuitenkin sitä bassoakin jumputtaa loppujen lopuksi paljon, mikä on kyllä varmaan totta, mutta kai senkin uskoisi aivan hyvin onnistuvan 200 watilla ja Rainbow Cyclonella. Niin ja jotku kaverit (lähinnä nämä vaan jotka kannattaa niitä "tunnettuja" merkkejä mitä löytyy kavereittenki amisautoista) sanoo ettei niihin testeihin vaikuta luottaa tai ettei niillä ole mitään merkitystä. Mutta kai niillä on, ei kai niissäkään sentään huonot tuotteet voita, vaan ne parhaat? Oisko sitte niin, että ne sanoo testeistä noin sen takia ku ne Alpinet ei oo parhaita...? Ja tuohon DLS Performance CA41 -vahvistimeen pitää ilmeisesti tilata vielä haarukkaliittimiä?
Kunnolliset 100% kuparista valmistetut virtakaapelit nyt vaan maksaa enemmän kuin noissa halvoissa virtakiteissä olevat virtakaapelit jotka ovat alumiinin ja kuparin sekoitusta. Mutta jotta myös halppis tarvikkeiden haluajat löytävät meiltä tarvitsemansa niin lisäsin Ground Zeron virtakitit juuri nettisivuillemme. http://www.powerset.fi/autohifi/tarvikkeet-a/gz-virtakitit.html
"Kunnollisesta" en osaa sanoa, mutta jos paino eli keveys on oleellinen asia, alumiinijohdin hakkaa kuparisen, säästyy noin puolet massasta. Lisäksi alumiinirakenteita voi väärinkäyttää sähkönjohteina. Kuparisia runkoputkia ja valukappaleita ei kannata ajoneuvoissa käyttää (kuparin lujuus on huono ja massa liian suuri), mutta alumiinisia osia kannattaa, ja kuljettaa niiden läpi sähköäkin silloin kun painoa pitää säästää. Eli sadan miljoonan hiilikuituisessa kilpa-ajokissa voi hyvinkin olla alumiiniset sähkönjohdekiskot eikä suinkaan kupariset. Tai hiili(nano)kuituiset sähkönjohteet jos budjettiin lisätään vielä pari ylimääräistä nollaa. Missään tapauksessa kupari EI OLE PARAS vaihtoehto edes sähkön johtamiseen. Hopeaa kannattaa ennemmin ostaa jos haluaa brassailla hyvällä sähkönjohtavuudella. Mutta sama raha pantuna alumiinijohteisiin olisi silti parempi sähkönjohdin.
Ai vielä silloinkin, kun sähkönjohtavuudeeltaan vastaavia kaapeleita verrataan? Alumiinikaapelin pitäisi olla 3 kertaa paksumpaa, kuin 100% kuparista valmistetun tai vastaavasti niitä (siis alumiinikaapeleita) pitäisi oleman kolme. Autoissa nyt kuitenkin puhutaan pienestä jännitteestä ja suuresta virrasta. Silloin virranjohtokykyäkin on hyvä olla, ettei vähäisestä jännitteestä hukata johdoituksiin liikoja. Toki liitoksetkin näyttelee suurta osaa, mutta kyllä se johdotuskin alkaa jo tuntuun siinä. Vallanki kun se on aivan liian ohutta tai muuten suurivastuksista. Niin ja kumpikahan mahtaa ollakkaan helpompaa vetää? 1x21mm2 kuparijohto vai 75mm2 alumiinikaapeli? Siis ihan paksuutensa puolesta? Ja kuinka paljon normaalissa henkilöautossa nyt edes merkkaa, jos tarvittava määrä kuparijohtoa nyt painaakin vaikka 1.5kg (tai jos pistetään selvästi paksumpaa johtoa, niin vaikka esim. 5kg:akin)? Kuitenkin jo pelkästään kuskikin helposti painaa monin verroin enemmän, itse autosta nyt puhumattakaan. Ei tässä kuitenkaan käsittääkseni mitään huippukevyttä ratakilpuria tekemässä oltu. Vai oltiinko? Ja mitä siihen runkorakenteiden väärinkäyttämiseen sähkönjohtimina tulee, niin normaaleissa henkilöautoissa on hyvin pitkälti koko kori ja runko maapotentiaalissa, ei eipä onnistukkaan niin vain.. Juu, varmaan osa DVB-G:n pointista jäi ymmärtämättä, mutta siis ei, en jaksa uskoa, että tässä tapauksessa ainakaan siis kuparikaapelin tuoma painolisä olisi missään nimessä merkitsevässä asemassa.
Pitäis varmaan tutkia kuparin markkina- tai pörssihinta tai mitä niitä nyt on, ja sitten sen perusteella alkaa laskemaan että missä kaapelissa on minkäkin verran kuparia ja missä alumiinia... Alkaakohan sitten teillä siellä Powersetillä kasvamaan nuitten halppisten osto ja jää laatukaapelit vähemmälle? Onko tuo Ground Zerokin sitten todellakin halppis, vai ainoastaan jos verrataan noihin DLS:n kaapeleihin? Hopeisiin kaapeleihin ei ole varaa. Painollakaan nyt ei ole kovin suurta merkitystä. Eiköhän vain pysytä siinä kuparikaapelissa, se kuitenkin johtaa sitä alumiinia paremmin, ja sitä sähkövirranjohtokykyähän tarvitaan. Ja mitkään kauhean paksut johdothan ei todellakaan ole hyvä asia, vaikea vetää jne. Mitään alumiinirakenteita ei ruveta johtimina käyttämään.
Se nyt taas ei kerro sulle vielä yhtään mitään, että minkä verran joku kaapeli maksaa. Kunnon 99-100% happivapaata kuparijohtoa kun on saatavana mm. hitsaus- ja akkukaapeli-nimikkeillä selvästi edullisemminkin, kuin autohifimerkkien merkillä varustettuina "hifikaapeleina". Tietenkin todennäköisyys, että halpa "hifikaapeli" onki enimmäkseen alumiiniä, on suuri, mutta kyllä sitä kupariakin siis on edullisesti saatavilla...
No joo, tuo mitä sanoin oli lähinnä vitsi vain. Saahan tuota hitsauskaapelia edullisesti, mutta halvemmaksi tulee silti kun ostaa noita kittejä, missä on RCA- ja kaiutinkaapelia mukana. Ja kyllä kai noissa "tunnettujen merkkejen" kaapeleissa on ihan hyvä määrä sitä kuparia. No pääasia on, että sitä virtaa kulkee tarvittava määrä. 340W:hän mulla on tällä hetkellä tulevinaan tuo maksimi RMS, ja sekin siis vain se maksimi. Eiköhän sillä 21mm2 (tai onhan noita eri paikoissa vaikka 25mm2 kaapeliakin) kaapelilla pärjätä. Seuraava kokohan ois sitte joku 30mm2-35mm2 ja menee jo turhan kalliiksi.
Alumiinikaapeleita: http://delphi.com/news/featureStories/fs_2009_10_23_001/ Kommentoin äsken sitä väärinkäsitystä, että alumiini muka olisi sähkökaapelissa huono asia, jotenkin "halpa" kaapeli. Päinvastoin, alumiinia pitää käyttää kalliissa kohteissa kun painolla ON väliä, kilpa-ajokissa vaikkapa, tai lennokissa/lentokoneessa. Itse harrastan kevytajoneuvoja niin vedessä kuin tielläkin, ja ilma-ajokkeja harrastavat myös ymmärtänevät yskän. Joten toin esille tämän keveys-aspektin. Kannattaa myös pohtia fysiikan lakeja ja päätellä uskoako niihin vai höpöväittäjiin: Alumiini: ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Alumiini ) Sähkönjohtavuus 37,7 × 106 S/m Atomipaino 26,981538 amu Kupari: ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Kupari ) Sähkönjohtavuus 59,526 x 106 S/m Atomipaino 63,546 amu Kupari on 2,355 kertaa niin raskasta ainetta kuin saman tilavuuden omaava alumiini. Sähkönjohtavuudessa alumiinin poikkipinta-alaa eli tilavuutta tarvitaan 1,5789 kertaa niin paljon kuin kuparia. Tämä tilavuudeltaan isompi alumiinimäärä painaa silti massaltaan vähemmän kuin kupariversio. Esim. jos kuparikaapelissa oleva kupari painaa yhden kilon eli 1000 grammaa, alumiinia tarvitaan 670,41517 grammaa SAMAN SÄHKÖNJOHTAVUUDEN saavuttamiseksi. Kaduntallaajille ja köyhille ja painavien ajokkien ystäville kupari kuitenkin on parempi vaihtoehto, se on helpompi liittää ja kuparikaapeleita on tarjolla pilvin pimein, on mistä valita. Entäs ne peltirungot sitten? Jokainen voi fysiikan lakeja käyttäen laskea kumpiko johtaa paremmin sähköä suhteessa massaan, teräksinen runko vaiko alumiininen runko. Kevytajokkia tehdessä pitää ensimmäisenä unohtaa ne rautametallit runkorakenteesta. Monesti teräsrunkoautoissa pitää vetää erilliset maajohtimetkin, koska teräs on niin huono sähkönjohde. Alumiinikorisessa autossa ei samaan tarvitse turvautua, kori johtaa hyvin sähköä (ja lämpöä, jos "kaapeli" ylikuumenee liikaa kuormitettaessa).
Höpöväitteistä esimerkkinä oli se kuparinlobbausyritys, että tarvittaisiin muka "kolme alumiinikaapelia" korvaamaan yksi kuparinen. Ja muut harhauskoiset konttaavat perässä ruikuttaen, että "ei mahdu" alumiinikaapelia asentamaan. Viikon päästä lobbaajat ovat varmaan saaneet alumiinikaapelin muuttumaan 10 kertaa niin paksuksi kuin kuparikaapeli. Pakkohan tässä katkaista välittömästi siivet valehtelulta. Kopioin iteäni: Sähkönjohtavuudessa alumiinin poikkipinta-alaa eli tilavuutta tarvitaan 1,5789 kertaa niin paljon kuin kuparia. Ei siis kolme kertaa niin paljon vaan 1,6 kertaa. Mitä tämä tarkoittaa kaapelin paksuutena? Otetaan taas fysiikan lait avuksi: 5,05 mm paksu eli 20 neliömillin kuparikaapeli, kun se korvataan 31,578 eli siis 30 neliömillin kaapelilla, alumiinin paksuus on 6,18 mm. PAKSUUSEROA 1,13 mm. Ero on toki huomattava, mutta ei mikään sietämätön. Muistetaan nimittäin se, että muovivaipan kera laskettuna puhutaan suunnilleen 7 ja 8 mm kaapeleista. Eli kuparikaapeli mahtuu kulkemaan 7 mm paksussa raossa ja alumiininen vastaava vaatii 8 mm raon. ErikoisLitteät kaapelit, miten niiden kanssa käy? 20 neliömillin litteä kuparijohdin on 1 mm paksu ja 20 mm leveä. Se korvautuu alumiinisella, joka on myös 1 mm paksu, mutta 31 mm leveä. Tekosyitä ovat kaapelin paksuuksien eroihin vetoaminen. On se kumma että löytyy autosta tilat paksuille rca-kaapeleille, mutta että ei sitten enää löydy tilaa yhtä millimetriä aiottua paksummalle virtakaapelille. Pitäisi edes kehdata myöntää itselleen ja muille, että ei tykkää alumiinikaapeleista henkilökohtaisten syiden takia. Teknisten syiden perusteella alumiinin inhoamiselle ei ole perusteita. .
Noh 1.6 kertaa sitten. Mutta oltiiko tässä edelleenkään tekemässä mitään ultrakevyttä? Ei. Eikä sillä painollakaan nyt loppupeleissä tainnu niin järin nsuurta merkitystä olla. Ja jos henkilöautosta painoa pois haluaa, niin on siinä nyt paljon enemmänki painon säästöä tuovia muutoskohteita, kuin yksi vahvistimen virtakaapeli. Juu, sie saatki värkätä ihan mitä mieles tekee, mutta tässä nyt ei sillä painolla ollu edelleenkään merkitystä. Enkä väittänyt hieman paksumpaa kaapelia mahdoittomaksi vetää, vain vaikeammaksi. Ja mitä taas tulee pellin sähkönjohtavuuteen verrattuna vaikka alumiiniin, niin en kylläkään väittänyt sitä paremmaksi. Olihan tuo kyllä kieltämättä helkutin vaikeasti ymmärrettävissä.. Siis ei normaali henkilöautojen runkorakenteissa mitään pluss-navalta otettuja jännitteitä niin vaan kuljetella. Siis niitä on vaikeaa käyttää ns. väärin tälläisessä. Missään en tuossa kuitenkaan mielestäni puhunut mitään teräksen sähkön johtavuudesta.
Noniin, DVB-G ilmeisesti tutkinut asiaa kohtuu paljon. Enpä nyt tarkistanu noita laskuja tai sitä onko Wikipediassa oikeat tiedot, mutta jos noin on, että 20 neliömillisen kuparikaapelin sähkönjohtavuus saadaan 1,13 milliä paksummalla alumiinikaapelilla niin eipä se kyllä ole juuri ero eikä mikään. Tämähän nyt oli se merkittävin tieto asiaan liittyen. Ei kai se ole noista kevyistäkään vehkeistä haittaa tietää, mutta eipä niillä ole mitään merkitystä tämän asian kannalta. Mutta asian pointtihan nyt syvimmiltään lienee se, että kun sanotaan että myydään KUPARIKAAPELIA (puhdasta kuparia) vaikka sillä 20 neliömillin koolla, niin jos se sisältääkin alumiinia. Jos puolet on alumiinia, ja puolet kuparia, niin sähkönjohtavuus putoaakin puhtaan kuparin 59,9:stä 48,6:een. Tuo onkin jo noin 20% pudotus. Kyllä se on niin, että kun kuparikaapelia ostetaan niin kyllä sen on parasta olla mahdollisimman paljon kuparia. Vaikka eihän tuo 20% välttämättä niin paha ole, ellei järjestelmän kaapelit ole laitettu juuri sopiviksi. Jos 20 neliömillin kaapelilla kulkee 60A, niin suunilleen se 50A menee vahvistimelle asti. Siis teoriassa. Ja miten sitten noiden alumiinikaapeleiden happipitoisuus/hapettuneisuus ostettaessa ja kuinka hyvin ne pysyy hapettumatta. Ja RCA-kaapelihan kuljettaa sitä signaalia, mikä on tärkeämpää. Virtakaapeli ei vaikuta äänenlaatuun. Kun ei luukuteta täysillä, niin liian ohuen kuparikaapelin/minkä tahansa virtakaapelin haittoja ei tule huomattua kun sen kaapelin ei tarvitse sitä virtaa niin paljoa kuljettaa. Mistä alumiinikaapelia saa ostettua? Siis tuollaista hienosäikeistä hifiin, autohifiin sopivaa, mikä taipuu eikä kovettuile liikaa pakkasellakaan jne. Enpä ole missään aufohifikaupassa/nettisivulla nähnyt alumiinikaapeleita, niin pitäähän se sitten niitä laadukkaita virtakaapeleita ostaa jottei sitä alumiinia ole seassa ainakaan paljoa, kun sitä virtaa ei muuten välttämättä kulje tarpeeksi.
Ainakin itse kiinnitt?isin kaapelia enemm?n huomiota itse laitteistoon. Ei se virta kaapelista tule, vaan akusta, joka saa varauksensa laturilta. Normaali lyijyakku ei kovin suuriin hetkellisiin virtoihin pysty ja normaali laturikin nyyk?ht?? kovilla virroilla. Otetaan vaikka vahvistin, jonka sis??nottoteho on 500 wattia. Virta silloin 12 V kuormitetulla j?nnitteell? 41,6 A. 60 Ampeerin laturi on kovilla jos valot ja vaikka takalasin- tai penkinl?mmitin on p??ll?. Kun virta-antoisuus ei riit? laturissa, alkaa akun j?nnite laskea. Ent? itse akku sitten? Jokainen tiet?? mit? tapahtuu (huonolla) akulla startatessa; Starttimoottori haukkaa noin 100 A virtaa, jolloin tuikut himmenee ja stereot sammuu. Normaali akkukaan ei kovin suurta hetkellist? virtaa pysty antamaan. Kuormitettu j?nnite laskee todella matalalle (useita voltteja), kun valot himmenev?t. Ent? itse virtajohto? Otetaan tuo "vain" 20mm^2 "paukkulanka": - Kuparin resistiivisyys 0,0168?10^(?6) ?m - R = rl/A , jossa R = kokonaisvastus, r = ominaisvastus, l = pituus 6 m pitk?lle ja 20 mm^2 kaapelille resistanssi siis R = (0,0168?10^(?6) ?m * 6m)/ 2*10^-5 m^2 = 0,00504 Ohm Tuo aiheuttaa siis 40 A jatkuvalla virralla 40 A * 0,00504 Ohm = 0,2 voltin j?nniteh?vi?n kaapelissa (50 mm^2 kaapelilla 0,08 V). 100 A virralla j?nniteh?vi? olisi 0,5 volttia (50 mm^2 kaapelilla 0,2 volttia). Itse kukin voi k?yd? mittaamassa j?nnitteen kun py?ritt?? starttia - j?nnite laskee useamman voltin. Jos virtaa k?ytet??n pitk??n yli laturin maksimivirralla, putoaa akun j?nnite todella nopeasti enemm?n kuin tuo johdossa tapahtuva j?nniteh?vi?. Samoin kun hetkellinen virta-antoisuus ylitet??n, niin j?nnite putoaa nopeasti ja huomattavasti enemm?n kuin tuossa johdossa tapahtuva h?vi?. Typer?? verrata johtojen eroja, jos jo musiikkia kuunnellessa villkuvat ajovalot kuin diskossa. Eli koko paatoksen pointtina on se, ett? kun aletaan vertailemaan hy?tyj? + 20 mm^2 johtojen v?lill?, niin pit?isi olla muiltakin osin laitteiston sellainen, ett? paksummasta johdosta olisi jotain hy?ty?. Sillon kun itse pelailin (yli 10 vuotta sitten) noiden kanssa, niin virtajohdoksi riitti yleens? hyvin ukkosenjohdatin, mutta laturi vaihdettiin parempaan ja akuksi optima. Samoin vahvarin viereen iso konkka (yli 1 faradi). Niin ja 18" stroker oli ainoa oikea basso (hifiklubilta tosin sain 35mm^2 phoenix goldin virtajohdon mukaan). Liek? sitten ajat muuttuneet ja akut+laturit parantuneet noista ajoista kun virtajohto tuntuu olevan ainoa huolen aihe virtapuolella. Niin ja jos viel? suurempia kokonaisuuksia ??nen kannalta halutaan mietti?, niin ensimm?inen asia on etukaiuttimien kotelointi ja suuntaus. Hyv?tkin laitteet saa toimimaan huonosti suoraan ovipahvissa ja vastaavasti edulliset laitteet voivat toimia hyvin edes jotenkin koteloituna (esim. vw bora / golf 4 alkuper?iset). Seuraavana asiana subin ??nen l?p?isy ohjaamoon. 0,5 voltin eroa k?ytt?j?nnitteess? ei juuri huomaa, mutta jos per?kontti on eristetty ohjaamosta ja teho menee l?hinn? takaluukun heiluttamiseen, niin tuo johdossa tapahtuva h?vi? on pisara meress?. ________ COLORADO MEDICAL MARIJUANA
Siis juu, Pasinkin alkuperäinen pointti varmasti enemmänkin olikin juuri siinä, että kun näitä alumiiniseosteisia kaapeleitakin on tarjolla (eivät ole enää mikään harvinaisuus edullisemman pään "hifivirtakaapeleissa"), niin varmempi hieman nafteja kaapeleita hommatessa ostaa tunnetun laatumerkin vähän kalliimpaa kaapelia. Varmemmin saa aitoa kuparia. Ei se alumiinipitoisuuskaan siis suuremmin haittaa siinä tapauksessa, että ajatuksessa on hankkia jonku verran ylimitoitetut johdot, mutta asiasta tietämättöminä hommataanki sitten suuren alumiinipitoisuuden kaapelia, koska se on hinnaltaan niin paljon edullisempaa, kuin 100% kuparista tehty olisi. Tai kaapelit yksinkertaisesti mitoitetaan tosi rajusti yli. Hyvin harvoin, jos koskaan, tätä nykyä virtakaapeleiden kuparipitoisuuksia ilmoitetaan oikeastaan missään. Muutamia vuosia takaperin suurinpiirtein kaikki, mistä ei erikseen muuta illmoitettu olivatkin pääasiassa 99,99% happivapaata kuparia. Nykyään suurin osa edullisimmista, vallankin virtapuolen hifikaapeleista on suuren alumiinipitoisuuden omaavia, esim. ns. CCA-kaapeleita (kuparipinnoitettu alumiini), joten värikään ei välttämättä mokomaa kavalla. Miks ei olisi, selvästi halvempaa se alumiini on, kuin kupari, omiaan siis halpojen kaapelien materiaaliksi, kun ei itsessäänkään sinänsä paljoa kustanna. Tietenki jos on edes jonkuasteinen aavistus, mitä kuparinen, samanpaksuinen painaa ja epäilyttävän kevyttä kaapelia siihen verrattuna on, niin pitäisi epäilysten alkaa heräämään. Muuten oikeastaan ainoa mahdollisuus taitaa olla kokeilla, josko esim. Googlella mahdollisesti löytyisi juuri siitä kaapelista, mitä ollaan ostamassa tietoa, onko kuparikaapelia vaiko esim. CCA-kaapelia.
Alumiinikaapelin pinta-alan pitää olla 1.6 kertainen jotta saadaan sama sähkönjohtavuus kuin kuparikaapelilla. 21mm² kuparikaapeli ... 1.6 x 21mm² = 33.6mm² alumiinikaapeli 33mm² kuparikaapeli ... 1.6 x 33mm² = 52.8mm² alumiinikaapeli 50mm² kuparikaapeli ... 1.6 x 50mm² = 80mm² alumiinikaapeli Kyllä se virtapuoli vahvistimen virransaantikykyyn vaikuttaa paljonkin ja siten dynamiikkaan, tarkkuuteen, jne.... sen takia monet äänenlaatukilpailijat näkevät paljonkin vaivaa vahvistimen mahdollisimman hyvän virransaannin varmistamiseksi. Esim. omassa autossani laadukas pääakku (GZ 70Ah) keulalla, laadukas pikkuakku (Odyssey PC680) vahvistimien lähellä ja tuplavirtakaapelointi (2 x 21mm2) jakoblokeilta kummallekin vahvistimelle. http://www.kalliojarvi.net/ibiza/2009/05-s.html http://www.kalliojarvi.net/ibiza/2009/04-s.html http://www.kalliojarvi.net/ibiza/2009/06-s.html Lähes kaikissa edullisissa virtakiteissä merkkiin katsomatta virtakaapelit on CCA-kaapeleita (Copper Clad Alumium = kuparipinnoitettu alumiini). Itse ottaisin perusasennukseen ennemmin 21mm² kuparikaapelin kuin 35mm² alumiinkaapelin koska tuo ohkaisempi on mukavampi vedellä autoon ja liittää vahvistimeen. Kuparikaapeleita on tullut käytettyä autossa lähimmät 18 vuotta ja aattelin käyttää jatkossakin.
Ei tulekkaan, mutta se sitä kaapelia pitkin tulee, oli virtalähteenä siellä johdon päässä mikä vaan. Ja normaali-akulla, sekä perushenkilöauton laturilla, jos nyt ei ihan 60-70 luvun auto ole, pärjää kyllä 4x70W:sen vahvistimen kanssa. Tietenki edellyttää, että puhutaan kunnossa olevasta akusta ja laturista. Kuka käskee luukuttaan jatkuvasti täysillä tehoilla? Peruskuuntelu tapahtuu maltillisilla voimakkuuksilla. Tai noh enhän minä teistä kaikenmaailman kuuroista tiedä, itsellä on vielä hyvä kuulo, joten pystyn kuunteleen maltillisillakin voimakkuuksilla. Kun kuunnellaan maltilisilla voimakkuuksilla on kaiuttimille menevä jatkuva teho pientä, joten vahvistimenkaan ei tarvi tuottaa nioin paljoa tehoa, eikä siis se tarvi niin suuria ottotehojakaan. Ja siis sillä on suora vaikutus virran määräänkin. Mutta kun hyvin harvoin tarvitaan sitä 40A jatkuvaa virtaa normaalissa kuuntelussa. Ja jos sarkastisiksi ruvetaan, niin unohdit kokonaan, että hetkellisissä tehopiikeissä sitä virtaa tarvitaan. Silloin akun päässä laskee jännite, se kasvattaa ottovirtaa, joka puolestaan taas kasvattaa virtajohdossa kulkevan virran määrää ja se taas lisää jännitehäviötä. Niimpä niin, paremman luokan 66Ah perusakulla ja max. 85A laturilla tiedän hoidetun ongelmitta max. n.1500W jatkuvaa sisäänottotehoa vaativaa laitteistoa aika ongelmitta, johtona 35mm2 kaapeli. Mutta tuollainen kaveri kuin sinä, varmaan pystyt laskemalla todistaan, että valojen ois pitäny vilkkua niin maan p*keleesti... Niin juu, AB-luokan tehosyöpöt vahvistimet vielä, puolet ottotehoista lämmöksi ja epäherkkä, suljetussa kotelossa ollu subi. Luukutellessa siis ihan kivasti varmasti mennyt virtaakin parhaillaan.. Noh en kyllä alkaisi nykyisten erkkojen midejä koteloimaan. Paljon paremmin tahtovat free-aireina toimia. Mitä asennuksiin tulee, niin olin katsovinani, että sama kaveri on www.autosound.fi - autohifipalstalla ja www.gti.fi foorumillakin näistä kyselly ja saanu ainakin toisella noista (en nyt muista kummalla) jo infoa tuosta asennusten tärkeydestä. Enkä nyt usko, että jossain 89 vuosimallin renaultissa niin kovin tiivis se kontti on. Matalat läpäisee sitäpaitsi esim. takapenkin selkännojan aika hyvin. jos se ei sitteen ole ihan umpeen taustapuolelta levytetty.