Noniin, morjesta laudalle. Olen musiikin säveltäjä, miksaaja sekä tuottaja. Ja ei, en ole tehnyt tai tuottanut hittilevyjä, tuskin tulen tekemäänkään. Kuitenkin, nyt kun viimeinkin pääsen rakentamaan äänisysteemin uudestaan, olisi mahdollista petrata tuo bassopuoli kuntoon. Nykyisen kuuntelun alaraja kulkee 50hz paikkeilla (54hz -3db) mutta täyteen kontrolliin se ei riitä. Lähtökohtaisesti siis tarpeeni on kuulla mitä tapahtuu alhaalla, jopa alle 30hz alueella. -Ja mahdottomia korostumia tai kuoppia siellä ei tarviis olla. Toki tähän pääsee helposti rahalla ($$$) mutta budjetti on rajallinen. OK-talon hankinnan jälkeen studion rempparaha on jokseenkin pieni, joten kompromissiin on tyydyttävä. Minulta puuttuu käsitys siitä miten tämän homman sais hoidettua kunnolla, mutta jospa täältä löytyy tietävämpää porukkaa. Luin muuten ihan oikeasti noita vanhempia viestiketjuja, mutta niissä oli meininki saada enemmänkin kovaa ääntä kuin matalaa toistoa. Tai ainakaan ihan vastaavaa pulmaa, saati sen ratkaisua en löytänyt vielä. Viestin otsikossa mainitsin tuon kotelon koon olevan ongelmaton juttu. -Tämä siksi, että jotkut budjettiluokan elementit vaatii (tai ainakin vaati) jättimäiset kotelot toimiakseen (voi kun muistan vielä ne vanhat "kelpo" jensenit...). Huoneessa johon kuuntelutila tulee, on tilaa kylliksi isollekin kotelolle. Itse asiassa, suunnittelin jopa ex-vaatekkaappirivstön muuntamista koteloksi. Tilaa olisi useita satoja litroja, tämähän riittäisi jota niille ljudian paljon parjatuille elementeille? Mutta auttakaa miestä mäessä, millä elementillä (tai mieluiten elementeillä, koska kaksikanavaiseen vahvistimeen nää tulee. sekä lisäksi minun bassotaajuuksilla on stereokuvaa joka pitäisi kuulla/havannoida/tuntea). Älkää potkiko päähän heti, mutta ljudialla oli suht järkihintainen peerlessin 12" elementti. Olisko semmosesta parista tähän hommaan? Vai ei kai nyt sentään noista halpis 15" elementeistä? Joskus laskin niiden arvojen perusteella kotelon kokoja, ja ne oli ihan järkyttäviä. Mutta nyt jopa semmoisille olis tilaa. Vaan maksaako vaivan, ja mikä olis sinun mielestä hyvä ratkaisu? Kiitti kaikki jotka osaa avittaa tai kaverina tuumailla. Mä oon miettiny itse pääni puhki tämän asian kera.
Tee "Eminence Horn": http://volvotreter.de/th.htm hyviä ja edullisia vaihtoehtoisia elementtejä tähän kyllä löytyy hintaluokassa 150 - 300 euroa... Esim. Eminence Kappalite 3015LF löytyy paristakin verkkokaupasta alle 300 €. Precision Devices:in 15" elementit ovat 150 - 200 € ja saattaisivat sopia tuohon (voin simuloida jos ko. konstruktio kiinnostaa), myös RCF:n elementit ovat 200 - 300 € väilillä. Ja tuosta Ljudian myymästä Peerless 830669:stä taitaisi siitäkin saada aikaan kohtuullisen alas toistavan subbarin... http://www.diyaudio.com/forums/subwoofers/163216-2x-peerless-sls-315-sub.html
Suosittelen tässä tapauksessa suljettua koteloa Bessel-virityksellä. Perusteeni ovat: - Helppo rakentaa ja saada toimimaan halutulla tavalla. - Erinomainen vaihevaste mikä on eduksi miksaushommissa ("nopea basso"). - Tuottaa väkisinkin melko ison kotelon mikä ei ollut tässä ongelma. - Taajuusvaste laskee hitaasti ja ala/keskibassojen taso on maltillinen. Huonekorostus kompensoi laskua. Bessel-virityksen hyvyysluku Q[SUB]tot[/SUB] = 0,577. Suljettuun koteloon on syytä valita elementti jonka vapaa resonassitaajuus f[SUB]s[/SUB] on pieni jotta toiston saa ulottumaan tarpeeksi alas. Resonanssitaajuus f[SUB]r[/SUB] suljetussa kotelossa on f[SUB]r[/SUB] = f[SUB]s[/SUB] * Q[SUB]tot[/SUB] / Q[SUB]ts[/SUB] eli Bessel-virityksellä f[SUB]r[/SUB] = f[SUB]s[/SUB] * 0,577 / Q[SUB]ts[/SUB] Jos esimerkiksi elementin fs = 25 Hz ja Qts = 0,44 niin saadaan f[SUB]r[/SUB] = 25 Hz * 0,577 / 0,4 = 33 Hz Kotelon tilavuus V[SUB]b[/SUB] lasketaan jakamalla elementin ekvivalenttitilavuus V[SUB]as[/SUB] komplianssisuhteella alpha = (Q[SUB]tot[/SUB][SUP]2[/SUP] / Q[SUB]ts[/SUB][SUP]2[/SUP]) -1 Jos esim. edellä mainitun elementin ekvivalenttitilavuus V[SUB]as[/SUB] = 70 litraa, saadaan kotelon tilavuudeksi V[SUB]b[/SUB] = 70 litraa / ((0,577[SUP]2[/SUP] / 0,44[SUP]2[/SUP]) -1) = 70 litraa / 0,72 = 97 litraa
Matalalle jos oli tarkoitus päästä, niin ei torvi ole ensimmäinen vaihtoehto. 18" elementti, 450-600l kotelo ja 13-16hz viritys mahdollistaisivat matalien saanninkin. Joku voisi tosin tuomita tuollaisen matalaviritteisen monsterin suorilta käsin kontrolloimattomaksi leffajyräksi, mutta sepä riippuu jonkin verran elementistä. Hyvällä elementillä refleksikin toimii musiikilla. Tylsä tavallinen Peerless XXLS menee 20hz tietämiin myöskin, esim 120-100 litran kotelo 19hz virityksellä. Tuo on ainakin niin moneen kertaan koeteltu, että täysin vikaan on vaikea mennä. Myös suljettu on mahdollista pakottaa toistamaan alas, jos elementissä riittää reservi. Tässä eräs projekti 2x21" suljetut jossa elementteinä nämä. Tuollaiset siis johonkin 100-150litraiseen suljettuun ja alimmat oktaavit kaivetaan esiin equttamalla. Pienen suljetun uskoisin olevan jokseenkin napakka kontrolloitu, musiikille sopiva, samalla kun suuri kartiopinta-ala antaa ääneen uskottavuutta ja toiston vaivattomuutta.
Ei ehkä ensimmäinen vaihtoehto, mutta varteenotettava kuitenkin... Tässä yhdyn uskomukseen 101%. Kerran tein minimaalisen pienen suljetun subbarin 8" Seasin elementillä. Kotelon tein betonilevystä, ja taajuusvastetta piti korjata jonkin verran, mutta ei mitenkään mahdottomasti. Soi alhaalta ja oli nimenomaan musasubbarina mainio. Myin kyllästyttyäni kaverille autokäyttöön...
Hienoa, tämä keskustelu avaa tosiaan silmiäni! :thumbsup: Luulen että tuo suljettu kotelo ja Peerless XXLS on se minun juttu. Jopa kustannukset pysyvät aisoissa, mikä on todella hieno juttu! Kiitosta vaan ideoista ja asiantuntemuksesta, tämä tuli todellakin tarpeeseen!
Itse olen lähtenyt musiikin tuotannossa siitä että bassot leikataan aina (instrumentti- ja lauluraidoilta ylempää, masterista alempaa) varsinkin koska musiikissa ei noilla alle 35-40 Hz ole mitään mistä tavallinen musiikin kuluttaja hyötyisi. Näin ollen mitään varsinaista subbaria ei tarvita. Leffaäänen tuotanto on sitten toinen juttu. Kannattaa muutenkin etsiä käsiin se Hifimaailman numero jossa noita subbareita em. elementeistä rakenneltiin, siinä testissä muistaakseni 2x12" Peerlessin SLS-bassoista (em- 830669) tehty (jos oikein muistan niin suljetussa kotelossa vieläpä) oli paras. Toki tuo XXLS 12" menee pienempään koteloon, mutta isompimassaisena (kartio) ei ole yhtä hyvä transienttitoistossa. Edit: Tuossahan tuo HM:n subbariartikkeli näyttääkin olevan on-line: http://hifimaailma.fi/artikkelit.php?id=27
Peerless XXLS-12 Aluminium 830952: f[SUB]s[/SUB]= 19,1 Hz, Q[SUB]ts[/SUB] = 0,37 ja V[SUB]as[/SUB] = 159 litraa. => Bessel-virityksellä systeemin resonanssitaajuus on 30 Hz ja kotelon sisätilavuus on 111 litraa. No ei ehkä tavallinen musiikin kuluttaja mutta tavallinen musiikin kuluttaja kuunteleekin Lady Gagansa Junttilasta ostetulla 300 mini"hifillä" eikä tiedä alle 80 Hz taajuuksista tuon taivaallista. Valistuneempi kuuntelija kyllä törmää esim. urkumusiikkiin jossa mennään alle 25 Hz tuosta vaan.
Hyvä artikkeli, hienoa että löysit sen. En minä tuommoista olis itse tiennyt etsiä. Joo, tätä käyttöä ei tavallisen tallaajan käyttöön ihan voi verrata. Tuossa electromusiikissa tapahtuu aika paljon vielä alle 40hz alueella. Vaikka nuo minun KRK:t ei lupaa toistaa juurikaan kuultavasti alle 50hz taajuuksia, mutta niiden pois leikkaamisen huomaa silti. Jos vedän jyrkällä leikkurilla alle 30hz taajuudet, eroa ei huomaa. Jos leikkaan alle 40hz taajuudet, ero on suuri. Tarviin siis systeemin, jolla kuulen sen mitä monitorini minulle jättää kertomatta. Tämä ei siis tule monitorien kanssa samaan setuppiin, vaan referenssiksi vain. KRK:t toimii lähikentässä parhaiten yksin. Kokeilin aktiivisubin kanssa, mutta erottelu alkoi kärsiä. Toisaalta se oli kyllä perus yamahan aktiivisubi, ei siis suunniteltukaan lähikenttämonitorien kanssa käytettäväksi. Ehkä se just siksi ei toiminut, ja ei tuo kuuntelutilakaan mitenkään hyvä ole. Siihen tulee onneksi parannus kun pääsee tuonne taloon rakentamaan sen alusta lähtien.
Olisiko ollut säätämisen puutosta kuitenkin. Onko miksaustuolissa mittamikin kolmijalan tassujen painaumat todisteena väh. viikon vastemittausturnajaisista ja käsi paketissa equn hölkkäpyörän pyörittelystä? Jos ei, yritys ei ole ollut riittävä.
Ei mitattu, se on totta. Yritystä oli, vaikka ruumiillisilta vammoilta vältyttiin. Suurimmilta osin myös henkisiltä.
Kuuntele tavallista nakunakun basarisoundia 30 hertsin jyrkällä ylipäästösuotimella toistimella, joka toistaa huoneessasi suorana vaikka 10 hertsiin . Ero syntyy siitä, että kaikki transientit leviävät spektrissä sekä alas- että ylöspäin ja esim. mainittu basarin tumaus, jonka perustaajuus on 60-70 hertsissä, voi koostua taajuuksista 5Hz ja 5kHz väliltä. Alarajataajuudessa ei kannata mielestäni tinkiä musiikillakaan. Ihmisen kuulon alarajataajuuskaan ei ole 20 hertsiä, vaan pikemminkin 5 hertsiä. Kuulo kyllä tulee pirun epäherkäksi infroilla, mutta korva on edelleen pääelin jolla niitä aistitaan, kehon tullessa kakkosena. Kartion ja puhekelan massalla ei ole kamalammin merkitystä transienttitoistoon, en ole ainakaan havainnut lisämassoilla paljon mitään tähän viittavaa kuunnellessa tai mittauksissa. Massa-voima-suhde, joka näkyy mm. herkkyydessä, sekä elementin moottorin ja ripustusten lineaarisuus, puhekelan induktanssi (ja normalisoitu induktanssi Le/Re) ja kotelointi (Q-arvo), merkitsevät siinä enemmän. Massa kannattaa yleensä valita käyttökohteen mukaan. Matalia bassoja ja infroja paras toistamaan on yleensä elementti puolen kilon liikkuvilla massoilla ja yli 30mm lineaarisella, jotta saadaan herkkyyttää alapäähän, ja yli 35Hz taajuuksille taas ehkä herkkä pro-kartio on otollisempi. Mainitussa HM:n subitestissä testailtiin subeja eivan erilaisilla huonevasteilla (jopa 4-5dB eroja niiden ylitasoiteltujan käyrienkin mukaan) ja kotelo-elementti-yhdistelmillä oli aivan erilaset Q-arvot, joten kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä en tekisi testistä, jos tekisin yhtään mitään. Elementtien lineaarisuudesta saa toki jotain käsitystä, SLS ei sillä saralla loistanut. Kiva tietenkin, että tuollaisia testejä tehdään, mutta kuuntelukommenteissa täytyy muistaa että subin heitto random-laatikkoon ja sijoittaminen random-nurkkaan huoneessa on aivan eri asia kuin, että kys. elementistä yritettäsiin oikeasti saada parasta mahdollista ääntä.
Varsinkin musiikintoistoon suosittelen ennemmin dedikoituja 3-tie kaiuttimia kuin erillistä subbaria pienten kaiuttimien kera. Wooferin korkeampi jakotaajuus antaa selkeitä etuja bassopään erottelulle.
Kysyjä ei kyllä kertonut lainkaan, että millaiset kaiuttimet hänellä on? Isommat(?) kaiuttimet voisi tosiaan olla hyvä vaihtoehto subwooferin sijaan. Kaverit rakentavat tällä hetkellä tarkkaamoa ja sinne päätettiin lähtökohtaisesti hankkia isot monitorit ilman subbaria.
Lyngdorfin tapainen systeemi ('BassDirect') jossa bassokaiutin sijoitettu seinään kiinni voisi myös toimia hyvin: http://www.lyngdorf.com/content/view/111/35/ Tosin vaatii kyllä jonkin verran mittailua ja EQ:ta, mutta toisaalta tuolla sijoituksella saadaan tasaisempi bassotoisto kun ei tule seinäheijastuksen aiheuttamia kuoppia, ja vieläpä pienemmällä teholla. Lyngdorf käyttää tuota bassopäätä 3-tiekaiuttimen basson tapaan, eli jakotaajuus on 200 Hz-500Hz alueella (riippuen tilasta). Tuo KRK:n Ergo käyttää muuten Lyngdorfin RoomPerfect korjaimen algoritmeja, mutta tuohon ei saa kuin yhden subbarin (monosubbarin siis): http://www.krksys.com/krk-ergo.html
Sähköisesti ajatellen, kannattaa muistaa että refleksikotelolla kaiuttimen äänen tuotto ei ole kokonaan "vahvistimen kontrollissa". Ääntä tuottaa myös refleksiputki (subbarissa paljonkin) ja vahvistimella ei ole siihen sähköistä kytkentää joten...
Eihän kytkennän tarvitse olla pelkästään sähköinen. Mitä sitten jos välissä on sähköakustinen muunnos? Totta tietysti on että kontrollin tarkkuus kärsii kun ei päästä kontroloitavaan asiaan suoraan kiinni.
Niin juuri, ilma on kokoonpuristuvaa joten signaaliohjauksessa refleksillä on aina jonkinlaista "väljyyttä" verrattuna suljettuun.
Tämä perustelu kuulostaa joltain mielikuvalta. Refleksikotelo ja siinä oleva refleksiputki ovat periaatteessa massa-jousisysteemejä eikä ilman kokoonpuristuvuus ole mikään "väljyyttä" tai kontrollin puutetta aiheuttava seikka. Se sama kokoonpuristuva ilma välittää äänen kaiuttimesta korvaan. Ongelmana ovat epäideaalisuudet kuten refleksiputken seinämän kitka jne.