Olen kypsytellyt ajatusta pienimuotoisen akustiikkataulun väsäämisestä sohvan taakse. Sohva on noin 20 cm irti seinästä. Luin kyllä tämän ketjun läpi ja olen miettinyt eri vaihtoehtoja. Budjetti on myös aika lailla rajoittava tekijä, eli liikutaan noin 100 budjetilla (kankaat ja akulevyt). Ajattelin tehdä noin noin 5 - 10 cm paksun taulun Vital-puukuitueristeestä, mutta kun kävin katselemassa paikallisissa rautakaupoissa eri materiaalien hintoja, niin myyjä suositteli Ecophon modusta. Lasivilloja yms. en allergisena huoli nurkkiin/seinille pölyämään. Onko tuo 3 cm levy Ecophon modusta mistään kotoisin, vai onko liian ohutta? Sen taaksehan voisi laittaa paksunnokseksi vaikkapa yhden tai kaksi levyä huokoleijonaa. Olin myös ajatellut asentaa paneelit sentin pari irti seinästä. Paneelit olisi tarkoitus verhoilla vielä kankaalla.
Ecophon Modus on tehty lasivillasta. Sillä on sisäilman laatuluokitus M1, joten sen pitäisi kelvata allergisellekkin. Paksuutta on hyvä olla niin paljon kun tila antaa myöden. 100 mm lasivillaa vaimentaa 150 Hz taajuuteen asti. Ei kannata laittaa huokoleijonaa, vaan lisää lasivillaa lasivillan taakse.
Kyllä aina kannattaa panna vaikka lastulevyä, huokolevyä, lasia, peltiä tai jopa betonilaattoja absorberin taakse/sisään. Jos saa halvalla käsiinsä sitä kovaa ainetta. Siksi, koska se kova/kovahko aine lisää diffuusiota. Myös bassoilla, kun sijoitetaan kookkaita raskaita levyjä eri etäisyyksille seinästä. Parhaimmillaan rakennetaan jopa "kokonaan uusi polveileva seinä" entisen sileän seinän eteen. Jos huone muuttuu liian tunkkaiseksi eli vaimeaksi, voi kovia levypalasia jättää näkyville asti, jolloin villapuoli jää seinän puolelle. Modulaarisuus olisi paras keino, tehdä itsenäisiä pinottavia "arpakuutioita", joita voi latoa toistensa päälle. Esim. 30*30*30 cm kokoisia. Osa niistä voi olla täysin avoimia puukehikoita (täynnä villaa tai ei), osa ääntä heijastavia umpikuutioita. Osa diffusoivia osin avoimia villakuutioita eli vaikkapa kolmen levypalasen H-levykehikoita, jonka toiseen koloon pannaan villaa, toiseen ei. Jos tekee ison kasan H-kehikoita, niin niiden latomisasentoa vaihtamalla saadaan ääni kimpoilemaan eri tavalla. Kannattaa tehdä sellaisia, joissa H-kirjaimen keskisakara on eri kohdilla, jopa eri kaltevuuksilla. Laiskempi rakentaja tekee kapeita korkeita H-kehikoita, joita ei ladota päällekkäin. Noin 30*30*240 cm kokoisia siis. Tai 120 cm korkeita kahteen kerrokseen. Tai ihan mitä huvittaa. Levypalaset kannattaa tilata valmiiksi mittoihinsa sahattuina, tai jos ostetaan lautaa/paneelia, niin kotona rakentaa sahausjigin, jossa saa ne pätkittyä oikean mittaiseksi. Rakenneliimaa 3 desin tuubista, itseporaavia ruuveja noin 4 kpl per H-kirjain, näillä kasaus sujuu kätevästi. Ruuvi pitää kehikon aloillaan kunnes liima kovettuu ja ottaa vastuun lujuudesta.
Kirjoitellaanpa tänne välillä. Eli moni on kysellyt tässä topiikissa villapölyä eristävistä kankaista. Itse hankin Eurokankaasta villalevyjen päälle ns. vahvikehuopaa (tai kovikehuopa), joka on tarkoitettu huonekaluverhoilujen tms taakse. Huovan paksuus on 2-3mm ja materiaali on huomattavasti tiiviimpää kuin esim joku huopaviltti. Vahvikehuopaa saa myös palosuojattuna ja on hinnaltaan edullista.
^Kiitokset infoista. Voisitteko vielä pistää sen edullisen hinnan näkyviin, koska tältä somistelijalta ainakin on mennyt kyseinen tuote ohitte Eurokankaassa käydessä.
^Ku tuo on noin paksua kamaa tuota varmaan voisi käyttää reikäresonaattoreissa Gyptonen tapaan. Joka tapauksessa kiitti vinkistä.
Noiden mukaan kennot yksistään ovat erittäin huono akustointi. Absorptio ei saisi olla taajuusriippuvainen vaan suhteellisen tasainen.
Silläpä tuon linkitin, koska joskus kuulee noita suositeltavan akustointiin vanhan legendan mukaisesti.
Diffusointiin sitä varmaan käytetään bänditreenikämpissä. Ettei seinä peilaa terävää tärykaikua vaan seinä hajottaa kaiut epämääräiseksi matoksi, johon korva ei reagoi. Kenelle muka tulisi mieleen, että kovahko munakennoaine imisi äänet itseensä eikä heijastaisi ääniä? No ehkä alumiinivaahto imeekin, mutta tämä sata vuotta vanha (?) munakennolevy ei edusta mitään huipputekniikkaa. Minä olen aina mieltänyt munakennot vain diffuusoreina, joten minulle oli yllätys, että ne osittain myös imevätkin ääniä. Positiivinen yllätys. Mutta koska minulle kelpaa vain yli ykkösen absorpriokertoimet (=studioprofiililevyt), ja munakenno on profiilistaan huolimatta ALLE ykkösen vaimentaja, katson sen kelvottomaksi absorberiksi, enkä itselleni niitä huoli ääntä imemään. Diffuusioon voisin mulkkukennoja huoliakin, jos saisin niitä ilmaiseksi pari satsia vuodessa. Niitä kun ei voi kunnolla pestä ja ne keräävät pölyä+pöpöjä itseensä. Kennot vaihtaisin uusiksi aina syksyllä, jotta saa talveksi siitepölyttömät kennot. Kesällä myös vaihtorumba, että saa siitepölykauden keskellä hetkeksi puhtaat kennot käyttöönsä. Katto olisi paras paikka munakennoille. Voisi vaikka koolata 30...50 cm kivivillaa kattoon ja munakennotuksella estää villan pölyäminen. Pitää liimata kennot hermeettiseksi kokonaisuudeksi koko katon alalle, ettei pöly varise niskaan mistään rakosesta. Kennot läpäisevät kosteutta ja aavistuksen ilmaakin, eli mitään painetiivistä pullistuvaa onteloa ei synny. Kennomateriaali siis toimii luontaisesti pölyfiltterinä.
0,25g/cm^3 = 250 kg/m^3. Kuva liitteen?. Omat ep?ilykseni puukuitulevyn ominaisuuksista ainakin vahvistuivat tuon kuvan perusteella. Ei tuo nyt ihan surkea materiaali ole, varsinkaan hintaansa n?hden. Edit: ________ Kid depakote
Kiitoksia datasta, suuremmilta markkinoiltahan sitä tietysti oli löydettävissä. Mikäli kotimaiset tuotteet ovat noiden tulosten kanssa vertailukelpoisia niin sinulla osui tiheys hyvin kohdalleen. Materiaalilla saavutettava suurin vaimennus näyttää olevan n. 7 dB. EBU/ITU:n ja AESTD:n mukaan ensiheijastusten voimakkuuden tulisi olla vähintään 10 dB alle suoran äänen voimakkuuden. Käytännössä usein pyritään 15-20 dB vaimennukseen.
Joo, ihan p?tev?? materiaalia tuo omien kokemusten perusteella on. On totta ett? varmasti levyll? ja levyll? on eroa. L?hinn? kuidun paksuus on askarruttava tekij?. Huokoleijonassa ja vastaavissa on todella ohutta kuitua. Joissakin levyiss? kuidut voivat olla taas millimetriluokkaa. Puukuitulevyt ovat yleens? 240-300 kg/m^3 joten ainakin sen perusteella olisivat verrattavissa noihin. H?yrysuluton pit?? varmaankin olla. Ensiheijastukseenhan nuo eiv?t muutenkaan pelkilt??n sovellu. Heijastavat liikaa korkeampia ??ni?. Sen sijaan lis??v?t efektiivist? paksuutta matalien taajuuksien vaimennukseen ja n?ytt?isi jopa tuo tiiviimpi materiaali vaimentavan paremmin matalia kuin pelkk? kevyt h?tt?. Eli vaahtomuovia tai muuta akulevy? p??lle. Ei tuon mukaan ainakaan huononna basson vaimennusta, kunhan ei ole yli 300kg/m^3. ________ Live Sex Webshows
Toimisikohan puukuitulevy rakenteessa, jossa tehtäisi ohuesta vanerista 15...30cm syvä kehys, jonka taka- ja etuseiniksi asennetaan puukuitulevyt ja keskusta sullotaan täyteen villaa? Etuseinän päälle voisi liimata perinteisen pyramidikuvioidun vaahtomuovin. Levy varmaankin estäisi villapölyn pääsyn huonetilaan? Olisiko tuollaisessa rakenteessa villatäytöllä mitään väliä, vai saavutettaisiinko sama toimivuus pelkällä tyhjällä (suljetulla)kotelolla eli kotelon sisäisellä "ilmaraolla"? Veikkauksia edes? Tuo villapöly on mietityttänyt minua eniten näissä akustointi asioissa muutenkin. Jätesäkit ja muut muovikalvot jotenkin tuntuvat epäilyttäviltä, mutta myöskään monikaan/mikään kangas ei pölyä pidä sisällää..
Vastaavaa rakennetta olen itsekin miettinyt. Ainakin tuon perusteella n?ytt?isi ilman l?p?isyn riitt?v?n vaimennukseen, eli ei pit?isi olla liian tihe??. Osa kuitenkin heijastuu tai ainakin aiheuttaa levyn liikkumisen. Suhteellisen matala resonanssitaajuus tuolle tulee leve?ll? kaistalla, mutta silti laittaisin jotain villaa sis?lle ettei kumise tai toimi resonaattorina v??r?ll? taajuudella. V?lisein?t tuosta ja villat viel? v?liin. Mahdollisesti rimoitus p??lle diffuusoriksi. ________ Mrs.Rabbit
Kohtisuoraan pintaa nähden on 150 mm villalla -3dB piste noin 125 Hz. Satunnaisesta suunnasta n. 100 Hz. Takaseinäksi ei puukuitulevyä kannata laittaa, koska villa toimii edellä tehokkaammin. Etuseinäksi sitä voi laittaa, jos tarkoitus on bassoansassa estää korkeiden äänien liiallinen vaimentuminen. Mikäli tarkoitus on minimoida rakennepaksuutta niin pyramidikuviota ei myöskään kannata käyttää, ellei ääni tule miltei vaimentimen suuntaisesti. Monet kangaspäällysteiset villatuotteet täyttävät tiukimman sisäilmanlaatuluokan, joten eiköhän se ole aivan pätevä keino pölyjen sitomiseksi. Mitäs epäilyttävää muuten muovikalvossa on? Sehän on vieläkin varmempi tapa.
Jos lontoo taipuu tuolta löytyy aikka kattava selvitys aiheesta: http://www.gearslutz.com/board/bass...ockwool-fiberglass-organic-fibers-review.html Mikä itselle oli pienoisena yllätyksenä että EUn alueella valmistetut lasi- ja kivivillojen tulisi täyttää tuo "bio soluble"-vaatimukset eli niiden tulisi olla elimistön hajotettavissa. Toinen yllätys oli että nuo maalaisjärjellä turvallisemmat materiaalit kuten selluloosa, puuvilla, hamppu ja pellavaeristeet taasen eivät olisi kovin helposti elimistön hajotettavissa.
Mitenkäs vähäiset paneelit kannattaisi sijoitella? Tuollaisen sommitelman tein pikaisesti, takaseinälle tulisi sohvan taaksen samanmoinen peilikuvana, mutta sohvan vuoksi mahdollisesti vain 2 yksikköä korkeana. Sivuseinillä olisi varmaankin ikkunoita ja ovia ja tietokonepöytä ja hyllyjä. Onko tuollaisesta setupista _mitään_ muuta hyötyä kuin hieno ulkonäkö? Levyjä kuitenkin tulisi 15-18 kpl, joten kai tuo johonkin vaikuttaa.. Levyinä olisi mahdollisesti 60x60cm kokoiset t.akustik was-7:t. Auralex wedges on hyvin samankaltainen, tosin aivan ruokottoman kallis..
Aivan väärä sijoittelufilosofia. Pykälää huonompi tapa olisi viedä akustolevyt sikalaan. Virheitä on noin 645465 miljardia, listaan esimerkin vuoksi vain pari. 1) Liian kaukana korvasta. Kuten sanoin, tuota etäämmälle korvasta saa levyt vain sikalaan viemällä. Sikalassa levyistä on käytännössä yhtä paljon iloa kuin kuvan osoittamissa kohdissa. 2) Kaiuttimien takana on huonoin paikka. Kaiutin EI SÄTEILE TAAKSEEN NIITÄ TAAJUUKSIA, joita ohut akustolevy kykenee absorboimaan, eli kilohertsiluokan taajuuksia. Kaiutin jopa peittää osan levyistä, eli korva/silmä ei edes "näe" akustolevyä kaiuttimen takana. 3) Että oikein panet VÄHEMMÄN levyjä selän taakse, vaikka siellä levyistä nimenomaan olisi SUURIN mahdollinen hyötyvaikutus. Vie selän takaa levyt sikalaan jos kerran ei kiinnosta maksimoida hyötyä. 4...999999) Jos olisit lukenut yhdenkin sanan akustoinnista, esim. minun 300-sivuisia luentojani aiheesta, et menisi esittämään näin tyhmiä kysymyksiä. Minä en ala uudelleen jokaiseen tyhmään kysymykseen kertomaan miten asiat pitää tehdä. Jos olet niin laiska, ettei Searchin käyttö kiinnosta, kärsi sitten huonosta akustiikasta ja vie levyt vaikka sinne sikalaan tai muualle yhtä turhiin paikkoihin. Tai odottele, että joku muu jaksaa luennoida päivänselvistä akustisista perusfaktoista tuhat kertaa jokaiselle laiskalle kysyjälle erikseen. Minäkään en muuten olisi mitään sanonut, mutta kun nyt jokainen replyssä mainitty ehdotus oli täysin kaistapäinen, oli pakko varoittaa, että missään tapauksessa ainakaan noin EI saa akustoida. Menee rahat hukkaan. Mitä vähäisempi määrä akustiikkalevyjä on käytössä, sitä PAKOLLISEMPAA niiden "täydellinen" sijoittelu on. Yksikään levy ei saa mennä turhaan kohtaan, jossa siitä ei ole mitään iloa. Jos 50% kaikista pinnoista akustoidaan (10 neliön huoneeseen 25,8 neliötä akustolevyjä), silloin levyt saa sijoitella miten lystää, ne keskimäärin osuvat oikeaan kohtaan 50% todennäköisyydellä. Mutta alle 50% akustoinnilla joka levylle pitää antaa tarkka tehtävä ja paikka. Alkaen siitä pinnasta, joka on LÄHINNÄ KORVAA. Siitä lähtien edetään kauemmas korvasta, kaikki peili-ensiheijastepisteet kuolettaen (seinissä, katossa, lattiassa). Jos levyjä jää yli, aletaan tehdä sama operaatio uudelleen, mutta tällä kertaa jokaisen kaiuttimen kannalta katsottuna, eli kuvitteellisesti vaihdetaan kaiuttimen ja korvan paikkaa keskenään ja jokaisen kaiuttimen läheiset peilipisteet akustoidaan, jos niitä ei jo ole akustoitu kuuntelupisteestä lähtöisin olevalla metodilla. 7 kaiutinta käsittävässä huoneessa tarvitaan jopa 7*4=28 akustolevypalaa ensiheijaste-peilausvaimennukseen, korvan läheisiä pintoja tärkeämpänä painottaen; korvasta kaukaisin pala voidaan unohtaa eli levymääräksi voi käytännössä riittää 7*3=21 kpl. Palan kooksi riittää sitä pienempi pala, mitä lähempänä korvaa tai kaiutinta pala sijaitsee. Metrin säteellä korvasta/kaiuttimesta 50*50 cm palanen riittää, ja huoneen puolivälissä tarvitaan 50*100 tai 100*100 cm palanen, noin periaatteessa. Korvan lähellä pienikin akustolevymäärä kasvattaa "hyvää akustiikkaa", korva on hyvän akustiikan vaikutuspiirissä. Mitä kauempana sama levymäärä korvasta on, sitä olemattomampi vaikutus koettuun akustiikkaan levyillä on. 100*100 cm levy pään kohdalla 20 sentin päässä niskan takana rauhoittaa akustiikkaa valtavasti, mutta sama levy jossain 4 metrin päässä korvasta vaikuttaa akustiikkaan yhtä vähän kuin hyttysen pieraisu saharassa. Huoneen yleisakustiikan kannalta on lähes sama minne levyt huoneessa panee, huoneen jälkikaiunta alenee akustoidun pinta-alan suhteen, mutta korvan kannalta siis korvan lähellä vallitseva akustinen lähikenttä dominoi kaikkia muita asioita. Akustointi tehdään ihmistä ja ihmisen viihtyvyyttä varten, ei huonetta varten.